

LEHTIKUVA
Sosiaalietuuksien siirtäminen maksukortille Saksassa sai osan turvapaikanhakijoista hakeutumaan muualle – osa tuloista lähetetään kaukaiseen kotimaahan
Saksa haluaa rajoittaa turvapaikanhakijoiden rahalähetyksiä kotimaihinsa. Kansantaloudelle aiheutuvien haittojen lisäksi tavoitteena on vähentää kehittyvien maiden kansalaisten halukkuutta hakeutua länsimaisen hyvinvoinnin ja tukijärjestelmän piiriin. Kysymys on kaksipiippuinen, sillä rahalähetykset ovat merkittävä osa kansalaisten toimeentuloa köyhissä maissa.
Saksan kuudestatoista osavaltiosta seitsemässä turvapaikanhakijat saavat välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon sosiaalietuudet yhä käteisenä. Käyttöön ollaan niissäkin ottamassa maksukortti, jonka motiivi on osaltaan kannustaa turvapaikanhakijoita kohti omakustanteista elämää.
Saksan valtiovarainministeriö puolestaan haluaa rajoittaa raha-avustusten lähettämistä turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten kotimaihin. Muualle lähetetty raha on pois rasvaamasta Saksan kansantalouden rattaita.
Toki sosialidemokraatti Olaf Scholzin hallituksen tavoitteena on myös rajoittaa maahanmuuttoa ja näin kääntää poliittisen keskustelun suuntaa itselleen myönteisemmäksi vuoden 2025 liittopäivävaalien lähestyessä.
Kolme kertaa kehitysapu
Toisaalta rajoitukset voivat edelleen lisätä köyhyyttä pakolaisten ja siirtolaisten lähtömaissa. Maailmanlaajuisesti yksityisten rahojen virta kehittyviin maihin on nimittäin kolme kertaa suurempi kuin virallinen kehitysapu.
Maailmanpankin mukaan siirtolaiset siirsivät uusista kotimaistaan vuonna 2021 matalan ja keskitulon maihin vajaat 500 miljardia euroa. Suomesta maahanmuuttajat lähettävät vuosittain lähtömaihinsa vajaat miljardi euroa.
Summat ovat käytännössä suurempia, sillä rahoja siirtyy myös epävirallisia väyliä pitkin.
Maksukortti vähensi maahanmuuttoa
Thüringenin alueella Eichsfeldissä maksukortti on osoittautunut veronmaksajien kannalta menestykseksi. Bild-verkkomedian mukaan kortin saajiksi oli alun perin ehdolla 400 pakolaista. Heistä vain 255 on kuitenkin tähän mennessä saanut kortin. Lopuille ei enää ole tarvetta, sillä 75 on löytänyt työpaikan ja 70 on lähtenyt pois.
Joulukuusta 2022 huhtikuuhun 2023 kymmenen turvapaikanhakijaa palasi Eichsfeldistä vapaaehtoisesti kotimaahansa. Joulukuusta 2023 huhtikuuhun 2024 – jolloin käytössä oli maksukortti – 70 henkilöä lähti paluumatkalle.
Maksukortin käyttöönotto on tilastojen mukaan myös lievästi laskenut halukkuutta asettua turvapaikanhakijaksi juuri Eichsfeldiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Saksan liittopäivävaalit 2025 rahalähetykset turvapaikanhakijoiden kotimaihin Eurovaalit 2024 maksujärjestelmä kehittyvät maat hawala Thüringen sosialidemokraatit kehitysmaat sosiaalietuudet maksukortti siirtolaiset Olaf Scholz Turvapaikanhakijat pakolaiset Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuutolla ei saa korjattua kestävyysvajetta – vain aniharvoilla maahanmuuttajaryhmillä on positiivinen vaikutus julkiseen talouteen

Turvapaikkajärjestelmästä on tullut elintasosiirtolaisuuden kanava – ”Vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä pakko uudistaa radikaalisti”

Riikka Purra miljoonista EU:n alueelle haluavista maahanmuuttajista: Euroopan velvollisuus ei ole tarjota parempaa elämää kaikille

Sisäministeri Rantanen: Hybridihyökkäyksiin vastaaminen on koko Euroopan asia – ”EU:n täytyy pystyä takaamaan oma turvallisuutensa kaikissa tilanteissa”

EU pyrkii takaisinottosopimukseen Nigerian kanssa – torjuakseen laitonta maahanmuuttoa

Ruotsi ei ole enää houkutteleva maa – kiintiöpakolaisten määrä romahti 2023

Saksalaiset antoivat eurovaaleissa kuitin Saksan hallitukselle – massasiirtolaisuuden haitat ja sisäpolitiikka painoivat ilmastoa enemmän

Kansanedustaja Garedewilta toimenpidealoite: Maahanmuuttajista koituvat tulkkauskustannukset vähennettävä kehitysapurahoista

YK:n pakolaisjärjestö: Maailmassa ennätykselliset 120 miljoonaa pakolaista – miljoonat ovat myös pystyneet palaamaan koteihinsa
Viikon suosituimmat

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Vigelius vaatii Ylelle suursiivousta: ”Sata miljoonaa euroa pois hömppäviihteestä ja takaisin ydintehtäviin”
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Wolt-kuskina työskennellyt Intiasta vuonna 2021 opiskelemaan tullut mies tuomittiin lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Yle paljastaa: Vanhukset eivät tienneet, saivatko lääkkeensä – SDP viittaa kintaalla kielitaidottomien hoitajien aiheuttamille ongelmille
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













