Suomi seitsemän muun EU-maan kanssa torjumassa unionin velkahumalaa – silti hallitus velkaannuttaa kansaa miljardikaupalla keskellä noususuhdannetta

Suomen hallituksen budjettiriihtä on kritisoitu laajalti sen annista. Velkaantuminen jatkuu holtittomana, vaikka Suomi on seitsemän muun EU-maan kanssa laatinut kannanoton, jossa vaaditaan paluuta EU:n talouskurisääntöihin pandemian väistyttyä. Kannanotosta uutisoi Politico.

Itävallan kerrotaan olleen kannanoton takana. Itävallan ja Suomen lisäksi allekirjoitukset löytyvät Ruotsilta, Tanskalta, Alankomailta, Latvialta, Slovakialta ja Tšekiltä.

Ihmeellisintä ulostulossa ja Politicon tulkitsemassa jämerässä jämptiydessä on se, että ainoastaan Suomi kasvattaa velkaa noususuhdanteessa. Kukaan ei taida olla profeetta omalla maallaan?

Velkahumalaiselle etelälle näpäytys

Hulppeasta velasta ja alijäämistä toivoo pääsevänsä pois niitä valtioita, joiden velkaantuminen mitataan kolminumeroisilla luvuilla; Italia, Espanja ja Ranska. Viimeksi mainitun velkaisuusaste on yli 115 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tästä kolmikosta se on vähiten.

Näitä maita ei voida syyttää siitä, että ne haluaisivat elää lisää EU:n piikkiin. Suomen merkitykselliset nettosiirrot EU:n elvytyspaketista näihin maihin ovat kuin oliivi aperitiivissa, vaikka Suomessa olisi syytä tarkkailla jokaista ulosvietyä miljoonaa ja miljardia.

Kahdeksan EU-maan kannanotto on karttakeppiä sormille. Se on rohkea tempaus.

Valitettavasti eräänlainen teatteri on nähty ennenkin: Suomi ensin perää uskottavaa talouspolitiikkaa euromailta. Sen jälkeen Suomi kuuntelee Saksaa, jonka pankkeja ollaan pelastamassa, ja toteaa tukipakettien olevan mitä mainioin ajatus.

Suomen talous jämähtänyt

Suomen päättäjät tarvitsevat selkärankaa sanoa kerrankin: “Ei käy.”

Suomi ei ole tehnyt budjettiylijäämää sitten vuoden 2008. Talous on jämähtänyt noin vuoden 2007 tasolle. Velkaisuutemme on räjähtänyt käsiin.

Näiden tunnusmerkkien pohjalta olisi voitu neuvotteluissa edetä ja miettiä, mikä maa on keppikerjäläisen tiellä ja kuka tarvitsee taloudellista tukea koronankin jälkeen.

Jos liittovaltioajatuksen kannattavin moottori on kuihtuminen ja viimeistenkin velkarahojen heruttaminen Etelä-Eurooppaan, niin ei tämä hyvältä näytä.

Miten jatkossa? Kaksi sanaa tai nimet vekseleihin? Ei tämän pitäisi rakettitiedettä olla.