

LEHTIKUVA
Taas uusi onneton Ruotsin ennätys: alkuvuonna ammuttiin hengiltä 18 ihmistä
Ruotsissa kuoli tammi-maaliskuun aikana ammuskeluissa 18 henkilöä. Edellisin synkeä ennätys on vuodelta 2020, jolloin samana ajanjaksona ammuttiin hengiltä 12 ihmistä. Luvut perustuvat poliisin tilastoihin ja SVT:n omaan selvitykseen.
Tammi-maaliskuun 18 ammuskelun uhrista useimmilla on ollut yhteyksiä jengirikollisuuteen. Siitä lähtien kun ongelman tilastointi aloitettiin, on ollut vain yksi kuukausi vailla vainajaa: maaliskuu 2018.
– Joskus kuolleita on hirvittävän monta ja toisinaan vain muutamia, sanoo kriminologian professori Jerzy Sarnecki Tukholman yliopistosta.
– Tiedämme, että tapaukset liittyvät toisiinsa ja että yksi ampuminen johtaa seuraavaan ja sitten taas seuraavaan. Kriminologit puhuvat väkivallan kierteestä.
Helppo raha houkuttaa
– Olemme panostaneet kylläkin siihen, että mahdollisimman moni otetaan kiinni ja rangaistuksia pidennetään mutta toimet rikollisten rekrytoinnin lopettamiseksi eivät ole riittäviä.
Sarneckin mukaan yhteiskunnan pitäisikin panostaa nykyistä enemmän yhteisöllisyyteen, sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin ja ylipäänsä koulutukseen. Helpon rahan tekeminen rikoksilla pitäisi olla mahdollisimman vaikeaa. Keinot tosin ovat poliittisesti hankalia, koska ne vievät rahaa ja aikaa.
Poliisin tilastojen mukaan vahvistettu ammuskelujen uhrien määrä tammi-maaliskuussa on 17 henkilöä. Loukkaantuneita on 22 ja ampumistapauksia yhteensä 89.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rikollisten rekrytointi helppo raha väkivallan kierre ammuskeluissa kuolleet Jerzy Sarnecki jengiampumiset ampumiset tilastot rikollisjengit sosiaalipalvelut Jengirikollisuus Yhteisöllisyys Ruotsi koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Oh Yeah, mehän ollaan kuin Ruotsissa” – tapon yrityksestä syytetty gangstaräppäri kehuskelee poliisin tallenteella

Sotaa pakenevat ukrainalaiset karttavat erästä valtiota: ”Ruotsiin? Kiitos, mutta ei kiitos”.

Oikeusvaltion perusta vapisee Ruotsissa – 800 murhaa vailla ratkaisua

Helsinki kärsii haittamaahanmuuton seurauksista, katuväkivalta ja huumekauppa kasvussa – Purra: ”Perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä on sokeuden vallassa”

Kiirastorstai päättyi kaaokseen Linköpingissä: Poliisiautot tuusan nuuskaksi ja tuleen – virkavallan varusteet mellakoitsijoille

Poliisi Ruotsin mellakoista: ”En ole kokenut näin äärimmäistä väkivaltaa koko poliisiurani aikana”

Immonen: Maahanmuuttajarikollisten hyysäämisen on loputtava – ”Katujengirikollisuuteen puututtava järein keinoin”

Sodan monet kasvot: Ukrainasta virtaa aseita Euroopan rikollisjärjestöille

Tanskan ostoskeskusampuja mielentilatutkimukseen
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















