Euroopan maat vievät aseita Ukrainaan laillisen hallituksen taistelun tueksi ja rikolliset salakuljettavat niitä takaisin. Näin aseita päätyy rikollisverkostojen käyttöön koko Euroopassa, kertoo Svenska Dagbladet.  Lue lisää >

Laittomien siirtolaisten määrä EU:n ulkorajoilla on lähtenyt pandemian jälkeen voimakkaaseen nousuun ja lähes tuplaantunut viime vuodesta. Erityisen ahkerasti EU:n alueelle yritetään entisen Jugoslavian sekä tuoreempana reittinä Kyproksen kautta.  Lue lisää >

Kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas) ja Inka Hopsu (virh) ovat huolissaan afganistanilaisten oleskelulupahakemusten sujuvoittamisesta. Edustajat vertaavat afganistanilaisia Ukrainan sotaa pakeneviin naisiin ja lapsiin, jotka ovat saaneet tilapäistä suojelua Suomesta.  Lue lisää >

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa Ruotsissa kaiken aikaa. Maan kansalaisuuksia myönnettiin vuonna 2021 yli 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Uudet kansalaiset tulevat paljolti Euroopan ulkopuolelta.  Lue lisää >

Taleban-joukoissa kiduttajana toiminutta miestä ei haluta karkottaa Iso-Britanniasta, koska sisäministeriön mukaan on olemassa vaara, että hän joutuisi Afganistanissa kidutetuksi. Kyseessä ei ole läheskään ainoa länsimaihin tullut turvapaikanhakija, joka on itse syyllistynyt sotarikoksiin.  Lue lisää >

Eurooppa on avannut rajansa Venäjän hyökkäystä pakeneville. Miljoonien ihmisten saapuminen asettaa valtiot vaikeiden päätösten eteen, mutta Eurooppa majoittaa omat pakolaisensa. Sitten valtioiden ja kansalaisten kantokyvyn rajat alkavatkin tulla vastaan.  Lue lisää >

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) ottaa voimakkasti kantaa Ukrainan puolustamisen puolesta. Hän esittää Naton joukkojen lähettämistä Länsi-Ukrainaan, jota Venäjä ei ole vielä saanut haltuunsa.  Lue lisää >

Talibanit ovat olleet Afganistanin vallan kahvassa elokuusta lähtien. Valtion rahahanat on suljettu, avustukset ulkomailta lähes loppu ja suuri osa kansasta näkee nälkää. Hallinnon huomio onkin kiinnittynyt henkisiin asioihin.  Lue lisää >

Hallitus on ilmoittanut, että Afganistanin tilanteen vuoksi Suomi nostaa pakolaiskiintiönsä ensi vuonna 1 500 henkilöön. Suomen Perusta -ajatuspajan tekemien laskelmien mukaan 1 500 Afganistanista otettavaa pakolaista maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle koko elinkaarensa aikana noin 750 miljoonaa euroa. Toisen polven vaikutukset nostavat summan yli miljardin.  Lue lisää >

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio linjaa, että perussuomalaiset vastustaa hallituksen suunnitelmaa pakolaiskiintiön nostamisesta 1 500 henkilöön.  Lue lisää >

Liettua oli ensimmäisiä Valko-Venäjän hybridioperaation kohteeksi joutuneita maita. Maahan on tänä vuonna tullut noin 4 200 laitonta siirtolaista. Turvapaikan on saanut tähän mennessä vain kahdeksan hakijaa. Samaan aikaan Suomessa yli puolet turvapaikkahakemuksista johtaa myönteiseen päätökseen.  Lue lisää >

Perussuomalaiset haluaa tehdä sellaista politiikkaa, joka hyödyttää ja auttaa suomalaisia. – Me emme pysty ratkaisemaan globaaleja ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, Afganistanin tilannetta, Afrikan väkilukua tai globaalia köyhyyttä. Meillä on täällä oma kansa, josta erityisesti on huolehdittava, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.  Lue lisää >

Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona valtioneuvoston EU-politiikan selonteosta. Suuren valiokunnan jäsen, kansanedustaja Lulu Ranne käsitteli puheenvuorossaan EU:n itsestään keksimää menestystarinaa, jolla se huijaa mediaa ja jäsenmaita.  Lue lisää >