Kun Ukrainaan tunkeutunut Venäjä pommittaa ukrainalaisia kaupunkeja ja siviilikohteita, Sitran johtaja Mari Pantsar ottaa tilanteeseen kantaa sosiaalisessa mediassa – osoittaen samalla täydellistä tilannetajun puutetta ja mauttomuutta.  Lue lisää >

Euroopassa on jouduttu miettimään sitä, mitenkä paljon Venäjä-pakotteet tulisi kohdentaa tavallisiin venäläisiin. Kysymys on vaikea. Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti joitain päiviä aikaisemmin, että pakotteissa on kyse tehosta. Päämäärä on saada sota loppumaan.  Lue lisää >

Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen katsoo, että Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan syynä on suurvaltapoliittinen hanke entisen Neuvostoliiton aseman palauttamisesta. Toisaalta myös raha ratkaisee, sillä Venäjä haluaa samalla kaapata Ukrainan luonnonvarat ja teollisuuden hallintaansa. Sota ei kuitenkaan ole sujunut täysin Kremlin suunnitelmien mukaan, minkä Luukkanen katsoo osin johtuvan siitä, että Venäjä on aliarvioinut vastustajaa.  Lue lisää >

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan valtiot tuovat huomattavan osan vehnästään Ukrainasta ja Venäjältä. Leivän hinnannousu saattaa enteillä uutta arabikevättä, jolloin ei taistella demokratiasta vaan ruoasta, ennustaa Aljazeera.  Lue lisää >

Ruplan kurssi ja Venäjän osakemarkkinat syöksyvät alaspäin lännen massiivisten talouspakotteiden seurauksena. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että ennemmin tai myöhemmin Venäjä on luhistumassa taloudellisesti. Samalla syntyy kuitenkin mahdollisuuksia katkaista Euroopan energiariippuvuus Venäjästä.  Lue lisää >

Venäjän avaruushallinnon Roskosmosin johtaja Dmitri Rogozin sai päähänsä uhitella somessa avaruusaseman putoamisesta länsimaiden päälle seurauksena Venäjää vastaan kohdistetuista pakotteista. Venäläisen avaruuspomon esittämä uhkaus kuitenkin lässähti, sillä Teslan ja SpaceX:n johtaja Elon Musk ilmoitti vähäsanaisesti, ettei muuten tule onnistumaan.  Lue lisää >

Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen vihjaili Ylellä eilen, että avustaessaan aseellisesti Ukrainaa, Suomesta olisikin nyt tullut hyökkäysosapuoli tilanteessa, jossa Ukraina puolustautuu valtioalueelleen tunkeutunutta Venäjää vastaan.  Lue lisää >

Eduskunnan suullinen kyselytunti käsitteli tänään luonnollisesti Ukrainan sotaa. Kyselytunnin aluksi eduskunta sai vieraakseen Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrovan, jota eduskunnan puhemies Matti Vanhanen tervehti puheella ja jolle koko eduskunta osoitti tukensa seisten ja pitkin suosionosoituksin.  Lue lisää >

Eduskunnan hallintovaliokunta kannattaa EU-direktiivin aktivoimista yksimielisesti. Direktiivi tarjoaa yhtenäisen eurooppalaisen ratkaisun, jonka avulla Ukrainasta sotaa pakeneville ihmisille taataan jäsenmaissa välitöntä suojaa ja yhdenmukainen asema. Valiokunta kuitenkin korostaa, että henkilöryhmät on määritettävä tarkasti ja niin, että suojelu rajataan Ukrainan sotaa pakeneviin.  Lue lisää >

Ylen A-studiossa neljän suurimman puolueen puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Riikka Purra katsoivat kaikki, että Venäjän ennakoimaton ja arvaamaton toiminta ohjaa uudelleenarvioimaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaikka Suomeen ei juuri nyt kohdistukaan välitöntä uhkaa.  Lue lisää >

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan jälleen Eurooppaan. Monet maat ovat sekä avustaneet Ukrainaa aseiden ja muun materiaalin suhteen että ryhtyneet tarkastelemaan oman maanpuolustuksensa tasoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta vastaamaan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen perustamalla uudelleen vuonna 2013 lakkautetun Pohjois-Karjalan prikaatin.  Lue lisää >

Ukrainassa käytävä sota on tullut entistä lähemmäs myös suomalaisia lapsia verkon ja sosiaalisen median välityksellä. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kehottaa suomalaisia vanhempia ja opettajia huomioimaan lasten hyvinvoinnin kaiken sotainformaation keskellä.  Lue lisää >