Suomen Perusta

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos varoittaa opposition vaihtoehtobudjettien ehdotuksista nostaa pakolaiskiintiötä merkittävästi, sillä ne johtaisivat valtaviin elinkaarikustannuksiin veronmaksajille. Esimerkiksi SDP:n ajama viidensadan kiintiöpakolaisen lisäys vuonna 2026 maksaisi tulevien vuosikymmenien aikana 350 miljoonaa euroa.

Diakin tuore raportti väittää kirkkain silmin, että maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tukia. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew tuomitsee tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan raportin käsittämättömäksi, tutkimukseksi naamioiduksi propagandaksi.

Maahanmuutto on Euroopassa valtava tilastollinen ilmiö ja jotain, minkä toivotaan pelastavan harmaantuvan mantereen kansantalous. Kymmenen vuoden takainen ”pakolaiset ovat uusi Nokia” -ajattelu ei ole kadonnut mihinkään, vaikka se ei kestä kriittistä tarkastelua, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore tutkimus esittää ruusuista kuvaa maahanmuutosta, sillä tutkimuksessa muun muassa väitetään maahanmuuttajien maksavan enemmän veroja kuin he saavat tukia. Useita tutkimuksia maahanmuutosta julkaisseen Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kertoo nyt Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimuksen puutteista.

Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi 30. syyskuuta pamfletin "Tutkimusta vai ideologiaa? – analyysi suomalaisesta tiederahoituksesta", joka on herättänyt keskustelua niin tiedemaailmassa kuin julkisuudessa. Pamfletti tarkastelee erityisesti Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita ja niiden ideologisia painotuksia. Ajatuspajan lähetyksessä eilen aihetta käsittelivät toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja analyysin kirjoittanut diplomi-insinööri Mika Merano, jotka kommentoivat julkaisun herättämää keskustelua sekä Suomen Akatemian antamia lausuntoja.

Ajatuspaja Suomen Perusta varoittaa Youtube -videollaan maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmästä, jolla tehtäisiin lähinnä vain uusi väylä halpatyövoimalle. Suuret ikäluokat poistuvat Suomen työmarkkinoilta, ja kokoomus havittelee tilanteeseen apua maahanmuuttajista sekä heille tehtävästä pisteytysjärjestelmästä.

Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano julkaisee syyskuussa kirjoittamansa tiedepamfletin. Siinä ruoditaan hieman tavallista syvällisemmin Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia politisoituneille ja kyseenalaisiksi nähdyille aiheille. Rahan jakajalta julkaisu irrotti erikoisen reaktion jo etukäteen.

Arto Luukkasen Dosentti Debatti -ohjelmassa mentiin AlfaTV:llä suoraan syvään päätyyn, kun aiheena oli maahanmuutto. ”Montako mamua on liikaa” oli kysymys. Vastaus kuului, että aiheesta pitää voida keskustella, vaikka se olisikin eksistentiaalinen ongelma ja pelkkää matematiikkaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila kysyy, miten maahanmuuttajien, erityisesti kasvavan muslimiväestön, äänten kalastelu vaikuttaa vasemmiston kantoihin.

Suomen Perusta teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jonka mukaan jopa 49,2 % vastanneista vieraskielisistä äänestäisi SDP:tä seuraavissa eduskuntavaaleissa ja seuraavaksi suosituimman vaihtoehdon kannatus oli vain 12,3 %. Perussuomalaisten Nuorten mielestä on siis syytä epäillä, että SDP ajaa massamaahanmuuttoa puhtaasti poliittisen hyödyn vuoksi.

Ajatuspaja Suomen Perustan Taloustutkimukselta hankkiman kyselytutkimuksen mukaan sosialidemokraatit ovat ylivoimaisesti suosituin puolue vieraskielisten keskuudessa. 49,2 prosenttia kyselytutkimuksessa kantansa ilmaisseista vieraskielisistä äänestäisi puoluetta, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

Tutkija, tohtori Matt Goodwin ennustaa kantabrittien jäävän vähemmistöksi omassa maassaan vuoteen 2063 mennessä. Hänen mukaan eliitti on pakottanut kantaväestön "kahden kerroksen monikulttuurisuuteen", jossa kantaväestön pitää juhlistaa ja ylistää kaikkia mahdollisia etnisyyksiä ja vähemmistöidentiteettejä, paitsi kantaväestön omaa. Syntyperäiset englantilaiset ovat Britannian ainoa kansanryhmä, jolla ei ole missään olosuhteissa oikeutta olla ylpeitä omasta identiteetistään ja kulttuuristaan.

Valtiovarainministeriö esitti leikkauslistassaan pakolaiskiintiön tiputtamista nollaan. Esitys kuitenkin tyrmättiin jo lennosta hallituskumppanien toimesta, ja pääministeri Orpo on päin vastoin aloittanut keskustelun palestiinalaisten lasten tuomisesta hoitoon suomalaisiin sairaaloihin. Suomen Perustan tutkijan mielestä Orpon ehdotus on suomalaisten hyvinvoinnin kannalta suorastaan mielipuolinen.

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Tiede on yhteiskunnan kulmakivi, kuuluu ensimmäinen lause Mika Meranon pamfletissa, jonka käsikirjoitus on pian menossa painoon.

Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.

Ajatuspaja Suomen Perusta tiedusteli Iro Researchin kautta suomalaisten näkemyksiä kunnissa ja hyvinvointialueilla päätettävistä asioista. Selkeimmät kannat vastaajilla oli Suvivirren ja joulujuhlan kuulumisesta kouluihin, alueiden maksamia puoluetukia vastaan ja kotimaisten hoitajien puolesta.

Ylikorostunut tulojako ensin -ajattelu on osin jo tuhonnut poliittisen debatin Suomessa, ja samalla se estää monia sinällään järkeviä talouspoliittisia toimia, emeritusprofessori Matti Virén kirjoittaa ajatuspaja Suomen Perustan uudessa julkaisussa.

Ajatuspaja Suomen Perustan tuoreessa julkaisussa Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan kantavia ongelmia, jotka usein kietoutuvat talouden, verotuksen ja väestöpolitiikan ympärille. Myös tiedepolitiikka on luupin alla.

Suomella ei mene hyvin. Romahtaneen syntyvyyden, sakkaavan talouden ja ylivelkaisen julkisen sektorin pelastukseksi tarjotaan milloin maahanmuuttoa, milloin sosiaalivaltion kasvattamista ja milloin eurooppalaisen solidaarisuuden lisäämistä. Esitetyt ratkaisut saavat kyytiä Suomen Perustan julkaisemassa emeritusprofessori Matti Virénin analyysissä "Suunnitelmataloutta, maahanmuuttoa vai lisää lapsia?"

Maahanmuuttolobbarien propaganda jatkuu päivästä toiseen. Yksi lobbarien uusista projekteista on Maanpuolustaja.fi-sivusto, jota ylläpitää maahanmuutosta hyötyvien tahojen muodostama ”kollektiivi”, jonka tarkoituksena todetaan olevan ”herätellä yhteistä keskustelua sekä tehdä näkyväksi sitä, kuinka kansainväliset osaajat rakentavat jo nyt suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa”. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos käy tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan läpi lobbarien argumentit kohta kohdalta.

Ajatuspaja Suomen Perustan Taloustutkimukselta tilaama kyselytutkimus paljastaa, että yli puolet suomalaisista haluaa Suomen irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Lähivaalien alla SDP pyrkii ylläpitämään vanhaa mainettaan, jonka mukaan demarit on suomalaisen duunarin puolella. SDP:n uudessa lähivaaliohjelmassa kuitenkin uudet, matalapalkkaisiin töihin saapuvat maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleeksi, käytännössä siis kilpailemaan samoista töistä suomalaisten kanssa. Kehitys on omiaan alentamaan palkkoja.

Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Maahanmuuttajien matala tulotaso on osin kytköksissä maahanmuuton volyymiin itsessään. Samalla maahanmuuton vaikutukset osuvat myös vastaanottavan yhteiskunnan työntekijöihin, sillä matalapalkka-aloille suuntautuva työperäinenkin maahanmuutto on omiaan samalla laskemaan myös kantaväestön palkkatasoa.