Työperäinen maahanmuutto

Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.

Sekä keskustalla että perussuomalaisilla on pitkälti sama tilannekuva Suomen väestökehityksestä ja maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Ratkaisuksi perussuomalaiset esittävät konkreettisia toimia, joilla vähennetään Suomelle haitallisen maahanmuuton määrää. Keskustan ratkaisu sen sijaan on työn tai opiskelun perusteella Suomeen tulevien määrän lisääminen siinä toivossa, että edes osa tulijoista työllistyy tai kotoutuu.

Perussuomalaiset näkee, että Suomen ei pidä houkutella sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka kuormittaa julkista taloutta ja aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia. Perussuomalaisten linja on, että selkeät pelisäännöt työperäiselle maahanmuutolle ovat myös Suomeen saapuvan ulkomaalaisen työntekijän etu.

Eduskuntapuolueet laidasta laitaan ovat kiinnostuneita työperäisten maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmästä. - Sitä kannattaisi edistää löperöinnit välttämällä, sanoo Joakim Vigelius. Järjestelmän pitää yksiselitteisesti hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa eikä rasittaa sitä. Määrän lisäksi on arvioitava myös laatua.

Eduskunnan kyselytunnilla opposition vasemmistopuolueet tivasivat hallitukselta toimia ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön puuttumiseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti, että jo pitkään esimerkiksi ammattiliitot ovat nostaneet esille asiaan liittyviä ongelmia, mutta sosiaalidemokraatit eivät ole suostuneet edes kuulemaan tilanteesta.

Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin tänään muun muassa maahanmuuttajien ja Suomessa oleskelevien hyväksikäytöstä työmarkkinoilla. Demarikansanedustajat yrittivät hiillostaa aiheesta perussuomalaista oikeusministeri Leena Merta vaatimalla lakialoitetta ay-liikkeen kanneoikeudesta.

Eduskuntapuolueet laidasta laitaan tuntuisivat olevan kiinnostuneita työperäisten maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmästä. Hallituspuolueet ovat kaikki tyynni jonkin sorttisen pisteytyksen kannalla. Tämä selviää Uutissuomalaisen kyselystä eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajille. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Vigeliuksen mukaan mahdollisen järjestelmän pitää perustua ainoastaan Suomen tarpeisiin.

Tukia maksetaan huomattavissa määrin vieraskielisille. Tilastojen mukaan maahanmuutto on taakka Suomen taloudelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, tiukempia ehtoja kansalaisuudelle ja perussuomalaisten tavoitteleman kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet Mikko Polvinen, Jorma Piisinen, Miko Bergbom, Mikko Lundén ja Pia Sillanpää kiittävät hallitusta budjettiriihessä sovituista työllisyystoimista. Perussuomalaiset ovat erityisen tyytyväisiä siihen, että nuorten työllistymiseen kohdennetut toimet ovat työllisyyspaketin keskiössä.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Tänä ja viime vuonna voimaantulleet lakimuutokset sekä maahanmuuton kiristykset ovat osaltaan vaikuttaneet lupien käsittelyaikoihin ja kielteisten päätösten määrän kasvuun.

Demarien Matias Mäkysen mukaan SDP leikkaisi nyt suomalaisten terveydenhoidosta. Mäkynen mainitsi eilen Ylen A-studiossa leikkauskohteeksi yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset.

Perussuomalainen Nuoriso hyväksyi kevätkokouksessaan Joensuussa uusia jäsenaloitteita koskien nuorisojärjestön maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjauksia. Aloitteet ajankohtaistavat ja tiukentavat aiempaa linjaa, sillä moni aiemmista linjauksista on nyt jo toteutunut Orpon-Purran hallituksen toimesta. Uusina avauksina järjestö esittää vierastyöntekijämalliin siirtymistä työperäisessä maahanmuutossa, uusille ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille vuosittaista enimmäiskiintiötä sekä heidän perheenyhdistämistensä lopettamista.

Maahanmuutto on ollut pitkään vakiopuheenaihe Britannian politiikassa. Aiemmin äärimmäisen maahanmuuttomyönteiseltä työväenpuolueelta tulee nyt aivan uusia avauksia. Pääministeri Starmer haluaa tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa merkittävästi. Starmerin mukaan vääränlainen maahanmuutto hajottaa yhteiskuntaa ja tekee Britanniasta "ventovieraiden saaren".

Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona hallituksen esityksen niin kutsutusta 3/6 kk -säännöstä, joka velvoittaa ulkomaalaisen työntekijän työllistymään kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä – tai poistumaan maasta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Ylikorostunut tulojako ensin -ajattelu on osin jo tuhonnut poliittisen debatin Suomessa, ja samalla se estää monia sinällään järkeviä talouspoliittisia toimia, emeritusprofessori Matti Virén kirjoittaa ajatuspaja Suomen Perustan uudessa julkaisussa.

Suomen Uutiset Show'n uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä katsoo, että pikemminkin Suomessa kannattaisi pyrkiä muuttamaan talouden rakenteita niin, että järjestelmä tukisi kasvua ja työllisyyttä.

Toimitusjohtaja Risto Murron johtaman Kasvuriihi-ryhmän äsken Suomen hallitukselle luovuttama loppuraportti sisältää 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto katsoo raportin sisältävän useita harkinnan arvoisia esityksiä.

Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Maahanmuuttajien matala tulotaso on osin kytköksissä maahanmuuton volyymiin itsessään. Samalla maahanmuuton vaikutukset osuvat myös vastaanottavan yhteiskunnan työntekijöihin, sillä matalapalkka-aloille suuntautuva työperäinenkin maahanmuutto on omiaan samalla laskemaan myös kantaväestön palkkatasoa.

Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys ovat ongelma kunnissa ja kaupungeissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien osuudet kuntien työttömistä ovat kuitenkin suuria myös muualla Suomessa.

Maahanmuutto liittyy oleellisesti kevään kunta- ja aluevaaleihin. Esimerkiksi hyvinvointialueilla sote-henkilökunnan saatavuus, hoitohenkilökunnan arvostus ja moni muu seikka linkittyy usein vaatimuksiin aina vaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Suomen kieltä taitamaton hoitaja voi kuitenkin olla jopa riski potilasturvallisuudelle. - Perussuomalaisille suomea puhuva hoitaja on perusoikeus, sanoo puoluejohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra.

Perussuomalainen Nuoriso toivoo hoiva-alan laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa ajavien eduskuntapuolueiden perehtyvän SuPerin jäsenkyselyyn, jonka mukaan yli puolet lähi- ja perushoitajista kokee ulkomaalaisten hoitajien kielitaidottomuuden johtavan vaaratilanteisiin ja kuormittuvansa työkavereidensa kielitaidottomuuden vuoksi.

SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.

Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.