

KUVAKAAPPAUS/YOUTUBE
Talousprofessori Matti Virén: Missä ovat korvaavat elinkeinot niiden tilalle, joita hallituksen ilmastotoimilla ajetaan alas?
Matti Virén muistuttaa, että hallituksen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan seuraukset tulevat kohdistumaan lähinnä pienituloiseen kansanosaan. – On melko lailla selvää, että ilmastopolitiikan rajulla kiristämisellä on negatiivisia työllisyysvaikutuksia.
Kehysriihiveivauksen jälkeen pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu edelleen työperäisen maahanmuuton – käytännössä EU-alueen ulkopuolisen halpatyövoiman tuonnin – voimakas edistäminen. Näin siitäkin huolimatta, että Suomessa on tällä hetkellä yli 600 000 ihmistä työtä vailla, joista täysin työttömiä yli 300 000. Työttömyys on kasvussa.
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo kansanedustaja Ville Tavion vetämässä talousdebatissa ihmettelevänsä sitä, että talous- ja työllisyyspoliittinen keskustelu on Suomessa muuttunut kovin yksipuoliseksi.
– Keskustelussa unohtuu toistuvasti se, että maahanmuuttajien työllisyysaste on melkein parikymmentä prosenttia alempi kuin kantaväestöllä. Se ei kuitenkaan ole vielä varsinaisesti ongelma. Jos sitten katsotaan lukujen pinnan alle, niin voidaan myös havaita, että maahanmuuttajataustaisten ansiotaso on jopa 40 prosenttia alhaisempi kuin kantaväestöllä.
– Sehän merkitsee sitä, että kun samalla otetaan huomioon progressiivinen verotus, maahanmuuttajilta saatavat verokertymät ovat olennaisesti pienemmät kuin kantaväestöllä.
Miksi haalia maahanmuutosta nettohävikkiä?
Virén huomauttaa myös, että maahanmuuttajat tyypillisesti tarvitsevat – ja myös käyttävät – julkisia palveluja kantaväestöä enemmän.
– Edellä mainitut tosiasiat huomioon ottaen, en ymmärrä, miten tilanne voitaisiin ratkaista siten, että me lisäämme maahanmuutolla julkisen sektorin nettorahoitustaakkaa. Mitä hyötyä siitä oikein on? Virén kysyy.
Talousprofessorin mukaan Suomeen ei kannattaisi tuoda lisää maahanmuuttajia, joiden kuukausipalkka jää alle 3 000 euron, sillä muuten maahanmuutosta kertyy nettohävikkiä julkiselle sektorille.
– Tällä hetkellä julkinen sektori on vahvasti alijäämäinen, joten on vaikea ymmärtää, miksi ottaisimme tässä tilanteessa ”lisää takkiin”, ei kai se voi olla ratkaisu ongelmiin, Virén ihmettelee.
Markkinoiden pelisääntöjen sotkemisella on seurauksensa
Marinin hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Kuitenkin esimerkiksi Ruotsi on asettanut oman tavoitteensa huomattavasti maltillisemmin, eli vasta vuoteen 2045 ja Ranska jopa vuoteen 2050.
Valtioneuvosto on vain muutama viikko sitten teettänyt selvityksen ilmastotoimien vaikutuksesta työllisyyteen. Tutkimus on saattanut jäädä monelta huomaamatta, sillä media ei ole siitä innostunut. Syykin lienee selvä: selvityksessä todetaan, että Suomen muita EU-maita pidemmälle menevät ilmastotoimet vaikuttavat heikentävästi työllisyyteen.
Virén ei ole yllättynyt selvityksen tuloksista.
– On melko lailla selvää, että ilmastopolitiikan rajulla kiristämisellä on negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Markkinataloudessa on tietyt pelisäännöt, joiden varassa se toimii. Jos tehdään interventioita, muutetaan pelisääntöjä ja estetään jokin toiminta markkinoilla – esimerkiksi kielletään hiilen käyttö – niin tietenkin seuraukset ovat negatiivisia.
– Sellainen politiikka on lähes raivostuttavaa, jossa tehdään konkreettinen päätös, josta tiedetään, että päätöksen seurauksena satoja tai tuhansia ihmisiä jää työttömiksi ja ainoa lohdutus heille on, että he voisivat ehkä työllistyä uusien innovaatioiden avulla. Koskaan ei kuitenkaan kerrota, mitä ne innovaatiot voisivat olla ja mitkä ovat korvaavia elinkeinoja niiden tilalle, joita ilmastotoimien varjolla ajetaan alas, Viren ihmettelee.
Miljonäärillä on varaa olla edistyksellinen
Virén huomauttaa, että muutenkin valtaosa ilmastotoimista on vaikutuksiltaan regressiivisiä, eli vaikutukset kohdistuvat pitkälti pienituloisiin.
-Kun ilmastotoimien nimissä nostetaan esimerkiksi asumisen ja liikkumisen hintaa, niin onhan se selvää, että vaikutukset kohdistuvat erityisesti köyhimpiin ihmisiin. Ilmastotoimet eivät juurikaan vaikuta hyvin toimeentulevien ja turvattua elämää elävien ihmisten, kuten valtion virkamiesten arkeen.
Virenin mukaan miljonäärillä on aina varaa olla edistyksellinen, vaikka sitten ilmastoasioissa.
– Mutta jos ajatellaan syrjäseuduilla asuvia ihmisiä, niin kyllä ilmastotavoitteiden nimissä tehtävät toimet ”raapaisevat” konkreettisesti juuri heidän elämäänsä. Sitä ei vain ole laskettu, kuka eniten ”saa nokkiinsa” kunnianhimoisista ilmastotoimista.
Olisi rehellistä kertoa, miksi elvytyspakettia ajetaan läpi
Hallituksen koronaelvytyksen kärkihanke näyttää olevan elvyttää asiansa huonosti hoitaneiden eteläisen Euroopan veronkiertomaita, kuten Italiaa, EU-velkaelvytyksellä.
Lähteekö Suomen vienti vetämään, kun Italiaan lapioidaan rahaa EU-elvytyspaketin kautta? Virénin mielestä tilanne on absurdi.
– Elvytyspakettia kuvataan ”ainutkertaiseksi” ratkaisuksi. Kuitenkin samalla toistellaan, kuinka hyvä ratkaisu paketti on. Miksi sitä ainutkertaisuutta pitää korostaa, jos kuitenkin samaan aikaan kuulemme hokemia, kuinka hyvä paketti tämä oikein onkaan? Nämä tarinat pitäisi siirtää sivuun.
Virénin mukaan olisi rehellisempää vain kertoa, mistä syystä on nyt tehty poliittinen päätös edistää elvytyspakettia.
– Pitäisi siis suoraan kertoa, onko taustalla esimerkiksi painostusta hyväksyä paketti. Pitäisi myös myöntää, että elvytyspaketti on enemmänkin poliittinen ratkaisu, joka ei ole perusteltavissa taloudellisella hyödyllä, koska taloudellisesti ratkaisu ei ole hyvä.
Suomella ei ole varaa auttaa muita
Viren katsoo, että elvytyspaketin keskeinen piirre, tulonsiirrot, on jäänyt sivuseikaksi keskustelussa elvytyspaketista.
– Siis juuri se, mitä aikaisemmin ei ole EU-järjestelmässä ollut, eli nyt tehdään massiivisia tulonsiirtoja ja avustetaan tiettyjä maita, osin niiden epäonnistuneen talouden ja osin menetetyn kilpailukyvyn vuoksi.
Virenin mukaan skenaario on pelottava, koska Suomella ei ole taloudellisia reservejä ryhtyä auttamaan asiansa huonosti hoitaneita EU-maita.
– Suomen talous ei kasva, ja tiedossa on vain entistä suurempia julkisen sektorin menoja, esimerkiksi ikääntymisen seurauksena. Jatkossa EU-tulonsiirrot tulevat kasvamaan – ja kun me olemme kerran hyväksyneet tämän ajatuksen, niin onko enää olemassa tapaa joilla niistä voitaisiin luopua? Virén kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- julkiset palvelut punavihreä ilmastopolitiikka EU-tukipaketit hiilineutraalius työpaikat tulonsiirrot halpatyövoima Ville Tavio Matti Virén Velkaantuminen hallitus talous työttömyys Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Perussuomalaiset jätti Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Tavio vertaa hanketta tuhopolttoon: ”Kaikkien aikojen huonoin diili”

Talousprofessori Matti Virén lyttää EU-elpymispaketin: ”Julkisten menojen kasvu myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle – ei tahdo millään mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa”

Taloustieteen emeritusprofessori Virén valtioneuvoston EU-elvytyspaketin saldosta: ”Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että elvytysvaikutus on nolla”

Halla-ahon esittämä leikkauskohde hiljensi studion Ylellä – suomalaisille haitallisista ja toissijaisista menoista ei haluta edes puhua

Hallitus vie työpaikkoja pois ja tuo tilalle halpatyövoimaa polkemaan palkkoja – Grönroos: ”Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka enää puolustaa suomalaista työtä”

Tavion vappupuhe korosti itsenäisyyttä, työtä sekä kieltä ja kulttuuria: ”Tarvitsemme tervettä kansallista itsetuntoa, emmekä jatkuvaa nöyristelyä joka suuntaan”

EU:n elpymispaketin ratifiointiin hoputetaan – EU-velan selkeä takaisinmaksusuunnitelma loistaa poissaolollaan

Purra: Työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa
Viikon suosituimmat

Expressen: Muslimiyhteisöt haluavat segregaatiota
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.

Virallinen Suomi ei ole koskaan tehnyt kattavaa selvitystä maahanmuuton kokonaiskustannuksista, mutta nyt tekee – Purra ilmoitti asiasta kyselytunnilla

Hamas hyökkäsi GHO:n avustustyöntekijöiden kimppuun raa’asti Gazassa – tappoi ainakin viisi ja otti useita panttivankeja
Yhdysvaltain tukema humanitaarinen avustusjärjestö GHF kertoo, että useita avustustyöntekijöitä surmattiin Gazassa tiistai-iltana. Järjestön mukaan Hamas on hyökkäyksen takana. GHO:n työntekijät olivat bussimatkalla jakelukeskukseen Khan Younisin länsipuolella.

Poliittinen väkivalta Saksassa yltyy
Vasemmistoradikaalit iskevät Saksassa uhriensa kimppuun yhä brutaalimmin. Pääkohteisiin kuuluvat AfD-puolueen ohella oikeistoradikaalit, poliisi, teollisuus sekä tieto- ja muu liikenne. Kotimaantiedustelun raportti avaa karun näkymän saksalaiseen terrorismiin.

Mikko Polvinen: Maahanmuuton kriittinen piste ylittyy Euroopassa – ”Oman maan kansalaiset muuttavat kodeistaan paremman ja turvallisemman elämän perässä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.

Lue ja katso Teemu Keskisarjan hurja, voittoisa ehdokaspuhe – ”Pullistakaamme lihakset, nostakaamme nyrkit”
Kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) tavoitteli ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävää Lahden puoluekokouksessa. Hän piti puolueväelle energisen puheen.

Ulkomaalaispojille syyte raiskauksesta – mellakat puhkesivat Pohjois-Irlannin pikkukaupungissa
Pitkään jatkunut epäluulo jatkuvasti kasvavaa maahanmuuttajaväestöä kohtaan leimahti liekkeihin Pohjois-Irlannissa, kun kaksi 14-vuotiasta, oikeudessa romanian kieltä puhunuttu poikaa sai syytteen paikallisen teinitytön raiskauksesta.

Purra: ”mitä luulette, miltä näyttäisi rajalla, velkakuormassa, wokessa, Migrissä, lipputangossa, bensatankissa, mikäli vallassa olisivat pari Anttia kera vihreiden ja vasemmistoliiton?”
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että Suomi on onnekas juuri nyt, koska perussuomalaiset kantaa vastuuta vaikeina aikoina. - Vai mitä luulette, miltä näyttäisi rajalla, velkakuormassa, wokessa, Migrissä, lipputangossa, bensatankissa taikka suomalaisessa kunniassa, mikäli vallassa olisivat pari Anttia kera vihreiden ja vasemmistoliiton? Moni ei uskalla ajatellakaan, miltä se näyttäisi.

Antikainen: Verovaroin kustannettua koulutusjärjestelmää käytetään häikäilemättömästi hyväksi – tilanteeseen on puututtava välittömästi
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen jätti eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa hän esittää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin estääkseen verovaroin kustannetun suomalaisen koulutusjärjestelmän väärinkäytökset kansainvälisissä opiskelijarekrytoinneissa.

Iran uhkaa Israelia ja sen tukijoita – Musk aktivoi Starlinkin Iranissa
Iran vastasi Israelin iskuihin laukaisemalla satoja ohjuksia ja drooneja Israelia kohti sekä uhkasi myös Israelin liittolaisia. Yhdysvallat ja Jordania auttoivat Israelia hyökkäysten torjumisessa, ja Starlink aktivoitiin Iranissa kansalaisten internet-yhteyksien turvaamiseksi.