

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 22/2022 luetuin
Tanska tarkastaa ulkomailla lomailevien sosiaalituet lentokentällä
Kööpenhaminan lentokentällä pidetään kerran viikossa pistotarkastuksia, joissa varmistetaan, että sosiaalietuuksia nauttivat lomalaiset ovat muistaneet ilmoittaa matkastaan viranomaisille. Viime vuonna sosiaaliturvapetoksen yrityksestä jäi lentokentällä kiinni yli viisi sataa henkilöä, joista kolme neljännestä oli ei-länsimaisia maahanmuuttajia.
Yli viisi sataa henkilöä on jäänyt kiinni sosiaaliturvapetoksista Kastrupin lentokentällä pidetyistä pistokokeissa, kertoo tanskalaislehti Berlingske. Pidemmäksi aikaa maasta poistuvan tulee ilmoittaa matkastaan viranomaisille, mikäli hän saa työttömyyskorvausta tai muita Tanskassa asumiseen sidottuja sosiaalietuuksia.
Neljä miljoonaa kruunua takaisinperintään
Kaikkiaan 544 ulkomailla lomailleen henkilön osalta tehtiin tukien takaisinperintäpäätös. Sosiaalitukia peritään takaisin lähes neljän miljoonan Tanskan kruunun (eli 535 000 euron) arvosta.
Kastrupin lentokentällä järjestettiin viime vuoden aikana pistokokeita yhteensä 30 päivänä. Yli 13 000 lentomatkustajan sosiaalietuustiedot tarkastettiin, ja tämä johti 544 takaisinperintäpäätökseen. Noin 150 tapauksen käsittely on vielä kesken, joten takaisinperintöjä voi tulla lisääkin.
Koronapandemia hillitsi matkailua
Tanskan kansanpuolueen kansanedustaja Bent Bøgsted pelkää, että tänä vuonna sosiaaturvapetoksista lentokentillä kiinni jäävien määrä tulee olemaan suurempi, koska viime vuonna ei koronapandemian takia matkusteltu kovin paljon.
Liberaalipuolueen Hans Andersen näkisi mielellään enemmänkin tarkastuksia lentokentällä. Hän ei hyväksy sosiaaliturvapetoksia.
– Luvut osoittavat, että lentokenttätarkastuksia tarvitaan, Andersen sanoo.
Sosiaalietuuksiin liittyviä pistokokeita on Tanskassa järjestetty aina silloin tällöin vuodesta 2011 lähtien. Työllisyysministeri Peter Hummelgaard kertoo, että niitä on tarkoitus järjestää jatkossakin noin kerran viikossa.
Suurin osa tarkastuksissa kiinni jääneistä on länsimaiden ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia. Tanskan kansanpuolueen perustaja ja istuva kansanedustaja Pia Kjærsgaard teki asiasta kirjallisen kysymyksen kansankäräjillä.
Lomailijoissa myös runsaasti pakolaisia
Ministeri Mattias Tesfayen antaman vastauksen mukaan kolme neljäsosaa lentokentällä vuonna 2021 sosiaaliturvapetoksista kiinni jääneistä oli ei-länsimaisia maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Nalkkiin joutui myös syntyperäisiä tanskalaisia ja länsimaisia maahanmuuttajia.
Suurimmalla osalla kiinni jääneistä oli Tanskan kansalaisuus. Noin 15 prosenttia sosiaaliturvapetoksesta kiinni jääneistä oli pakolaisia tai heidän perheenjäseniään.
Punavihreän yhtenäisyyslistan kansanedustaja Jette Gottlieb pitää ei-länsimaisten maahanmuuttajien yliedustusta aivan ymmärrettävänä.
– Jos olet Somaliasta ja isäsi on kuolemaisillaan, niin tietenkin lähdet katsomaan häntä, Gottlieb sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jette Gottlieb Peter Hummelgaard Hans Andersen Kastrup Bent Bøgsted sosiaaliturvapetos Mattias Tesfaye Pia Kjærsgaard Tanskan Kansanpuolue Tanska Sosiaaliturva maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla

Tanska avaa sylinsä Venäjän hyökkäystä pakeneville – ja jatkaa pakolaisten palauttamista takaisin Syyriaan

Purra: Pakolaisuuksia on todella erilaisia

Toimenpidealoite turvapaikkapolitiikan järkeistämiseksi: Onko turvapaikalle perusteita, jos sen saanut henkilö pystyy lomailemaan maassa, josta on paennut?

Amerikkalaisjoukkoja jälleen Somaliaan – maa voi pian olla turvallinen pakolaisten palata

Jengiväkivallan juurisyyt ovat Afrikasta ja Lähi-idästä tulevassa maahanmuutossa – perussuomalaiset moitti kyselytunnilla hallituksen avuttomuutta, vaatii turvallisia katuja

Tanskademokraatit nousussa ennen tiistain parlamenttivaaleja – maahanmuuttokriittisyys leimaa Tanskan poliittista kenttää

Grönlantilaisten äänet ratkaisivat Tanskan parlamenttivaalit: Sosialidemokraatit voittoon – tanskademokraateille kelpo tulos
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.














