Ulkomaisten kiinteistöomistusten taustalla kultaisia passeja – Tynkkynen kysyi ministeriltä Suomen toimista

Kultaisilla passeilla viitataan järjestelyihin, jossa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset voivat rahalla hankkia itselleen jonkin EU-maan kansalaisuuden. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on huolissaan ilmiön turvallisuusriskeistä, jotka hän nostaa esille ministerille tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

– Passien kauppaaminen on jo lähtökohtaisesti EU:n ja jäsenmaiden näkökulmasta hyvin ongelmallista. Jotkin valtiot kauppaavat EU-maan kansalaisuutta, jota ei kauppatavaraksi ole alkuunkaan tarkoitettu. Suomen osalta asiaan tulee kiinnittää huomiota myös mahdollisen turvallisuusuhan näkökulmasta, Sebastian Tynkkynen painottaa.

– Lainsäädäntömme edellyttää, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat henkilöt eivät voi vapaasti hankkia kiinteistöjä Suomesta, vaan kaupalle tarvitaan puolustusministeriön lupa. Kultaisia passeja tarjoavat maat avaavat kuitenkin portin tämän lainsäädännön kiertämiselle.

Seuraukset näkyvät myös Suomessa

Sijoituksia vastaan passejaan ovat tarjonneet viime vuosina ainakin Malta, Kypros ja Bulgaria. Seuraukset näkyvät myös Suomessa. Viranomaistoimien kohteeksi päätyneen Airiston Helmen taustalla olleen venäläismiehen uutisoitiin olleen kultaisen maltalaispassin haltija. Viime vuonna puolestaan uutisoitiin Saimaalla huomattavan kiinteistökaupan tehneen venäläismiehen kantavan Kyproksen kultaista passia.

– Parin vuoden aikana Suomessa on tehty jopa kymmenkunta kiinteistökauppaa, joiden taustalla on kultaisen passin omistava ulkomaalainen. Vaikka viime kädessä puolustusministeriöllä on mahdollisuus kiinteistön pakkolunastukseen, on se toimena hyvin järeä, eikä kynnystä tällaiseen menettelyyn voitane pitää kovin matalalla. Siksi lupaprosessin kiertämiseen kultaisten passien avulla tulee kiinnittää huomiota. Miten Suomessa asiaan on reagoitu ja miten asiaan vaikutetaan EU:ssa? Tästä kysyin ministeriltä, Tynkkynen kertoo.

Ratkaisua haettu EU:n tasolla

Asiaan on aiemminkin haettu ratkaisua EU:n tasolla, mutta ongelma on jälleen noussut ajankohtaiseksi. Maaliskuun alussa EU-parlamentti hyväksyi mietinnön, jossa komissiolta pyydetään ongelmaan tarttuvaa lainsäädäntöehdotusta.

Tynkkynen huomauttaa asian koskevan Suomea hyvin läheisesti, jonka vuoksi Suomen ei tule vain passiivisesti seurata asian mahdollista etenemistä EU:ssa.