Vallin ja Immonen: Sananvapauden toteuduttava somessa – demokratia on turvattava

Perussuomalaisten kansanedustajat Veikko Vallin ja Olli Immonen ovat jättäneet tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa he vaativat hallitukselta toimenpiteitä, jotta sosiaalisen median palvelujen toimintaperiaatteiden yhdenvertaisuus ja läpinäkyvyys toteutuvat.

Länsimaiseen demokratiakäsitykseen kuuluu ajatus kansalaisyhteiskunnasta, jossa jokainen kansalainen voi osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon äänestämällä, yhteistoiminnan kautta tai ottamalla kantaa julkisessa keskustelussa. 2000-luvulla merkittävä osa julkisesta keskustelusta on siirtynyt internetin sosiaalisen median palveluihin, joita tuottavat yksityiset, usein ulkomaiset yritykset, kuten Facebook ja Twitter.

Some keskeinen viestintäkanava

Noin 2,47 miljoonaa suomalaista käyttää Facebookia päivittäin. Myös Twitteriä käyttää kuukausittain yli 700 000 suomalaista. Kaikilla tärkeimmillä kunnallisilla ja valtiollisilla toimielimillä on tili näissä palveluissa, ja niitä käytetään tiedottamisessa. Myös suurimmalla osalla kansanedustajista on oma Twitter- ja Facebook-kanava.

– Sosiaalinen media, erityisesti Facebook ja Twitter, ovat muodostuneet yhdeksi keskeisimmistä viestintäkanavista yhteiskunnassamme. Ne ovat käytännössä keskeinen osa viestinnällistä infrastruktuuria ja julkista tilaa, jossa kansalaiskeskustelu ja poliittinen keskustelu tapahtuvat, toteavat kansanedustajat Veikko Vallin ja Olli Immonen.

– Argumenttia siitä, että yrityksellä on oikeus valita asiakkaansa, ei voida soveltaa perinteisellä tavalla Facebookiin ja Twitteriin. Suurina sosiaalisen median alustoina ne ovat niin dominoivia, ettei kyse ole enää mistä tahansa yrityksen tarjoamasta palvelusta, vaan viestintään liittyvästä infrastruktuurimonopolista internetissä.

Käyttäjätilien sulkemiset huolettavat

Sosiaalisten medioiden alustoilla tapahtuvat yksittäisten käyttäjätilien väliaikaiset tai pysyvät sulkemiset ja muut rajoitustoimet ovat herättäneet perusteltua huolta ympäri maailman. Vuonna 2018 Saksassa oikeus kumosi Facebookin tekemän päivityksen poistamisen ja sitä seuranneen 30 päivän käyttökiellon. Tuomioistuin moitti Facebookin vihapuhekäsitettä epäselvyydestä. Sananvapautta puolustavat kansalaisjärjestöt ovat Saksassa vieneet Facebookin oikeuteen myös vuonna 2019 ja voittaneet useita oikeudenkäyntejä.

Viimeisin suurta huomiota herättänyt sosiaalisen median rajoitustoimi oli Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin Twitter-tilin sulkeminen viime tammikuussa.

Tilejä suljettu myös Suomessa

Immonen ja Vallin muistuttavat, että Suomessakin on havaittu useita tapauksia, joissa erityisesti kansallismielisten ja konservatiivisten poliittisten toimijoiden käyttäjätilejä on suljettu väliaikaisesti tai poistettu kokonaan. Joissakin tapauksissa näin on tapahtunut ilman selvää perusteltua syytä.

– Monien viime eduskuntavaaleissa ehdolla olleiden henkilöiden ja nykyisten kansanedustajien sosiaalisen median käyttäjätileihin kohdistui huomattavia rajoitustoimia juuri ennen eduskuntavaaleja. Tätä voidaan pitää vakavana puuttumisena vaalien alla käytävään poliittiseen keskusteluun. Kansanedustajien ohella asia koskee myös kaikkia muita valtiollisia toimijoita sekä kunnallisia päättäjiä.

– Minut estettiin Facebookista viiden kuukauden ajaksi puoli vuotta ennen vaaleja. Tulin silti valituksi eduskuntaan, mutta kuinka moni ehdokas on jäänyt valitsematta somejättien harrastaman blokkaamisen ja vaalivaikuttamisen takia? Vallin pohtii.

– Epämääräisiin käytäntöihin ja muiden käyttäjien ilmiantoihin pohjautuvat sosiaalisen median yritysten rajoitustoimet vaarantavat sananvapauden ja mahdollistavat tällä tavoin jopa ulkomaisten yritysten vaikuttamisen vaalien lopputulokseen Suomessa, Vallin ja Immonen toteavat.

Someyrityksiltä vaadittava läpinäkyvyyttä

Kansanedustajien mielestä on syytä epäillä, ettei kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuus toteudu tilanteessa, jossa sosiaalisen median rajoitustoimet kohdistuvat vahvasti tiettyyn poliittiseen ryhmittymään.

– Sosiaalisen median yrityksiltä on vaadittava enemmän läpinäkyvyyttä rajoitustoimien perusteisiin, joiden katsotaan nojaavan kyseisten palveluiden niin kutsuttuihin yhteisönormeihin.

Vallin ja Immonen vaativat, että hallitus ryhtyy toimiin varmistaakseen sosiaalisen median palvelujen toimintaperiaatteiden yhdenvertaisuuden ja läpinäkyvyyden. He kysyvät hallitukselta, millä tavoin se aikoo varmistaa, että avoin kansalaiskeskustelu, sananvapaus ja demokratia toteutuvat sosiaalisessa mediassa kiistanalaisistakin yhteiskunnallisista asioista keskusteltaessa.