Valtiovarainministerin mukaan jaettavaa ei ole – Suomi kylvää kehitysapuun lähes 3 miljoonaa euroa joka päivä

Koronakriisi ja talouden supistuminen eivät vaikuta kehitysavun rahoitukseen. Joka aamu, kun aurinko nousee, kaukomaille katoaa suomalaisten verovaroja yhden lottovoiton verran.

Korona iskee rajusti Suomen julkiseen talouteen: valtiovarainministeriön arvion mukaan talous tulee supistumaan 5,5 prosenttia tänä vuonna. Myös kunnat joutuvat talousvaikeuksiin erilaisista koronan suorista ja välillisistä seurauksista johtuen. Silti kehitysapuprojektien rahoittaminen veronmaksajien, erityisesti keskiluokan piikkiin jatkuu kuten ennenkin.

Ekonomisti Vesa Vihriälän johtaman selvitysryhmän mukaan Suomen talouteen tulisi kohdistaa lähivuosina merkittäviä sopeutuksia, johon kuuluu menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Koronakriisin maksajiksi joutunee jälleen keskiluokka, jonka asuminen, ruoka ja liikkuminen kallistuu entisestään.

Suomella korkeimmat vastuut

Vihriälä väläytti jopa edessä olevasta menetetystä vuosikymmenestä, jolloin velka kasaantuu tuleville sukupolville.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan julkisen talouden kokonaisvelka voi paisua tänä vuonna jopa 20 miljardilla eurolla koronan vuoksi.

Kulmuni sanoi äskettäin eduskunnan lisäbudjettikeskustelussa, että Suomea rasittavat lisäksi erittäin raskaat vastuut ja takuut.

– Meillä ei ole kohta enää, mitä antaa. Nimittäin meillä on kaikista EU:n jäsenmaista kaikista korkeimmat vastuut, Kulmuni sanoi.

Kuukaudessa 86,8 miljoonaa euroa

Menoleikkauksista kun on kyse, jokaisen olisi hyvä muistaa, että koronakriisi ei tälläkään hetkellä vaikuta mitenkään kehitysavun rahoitukseen. Valtion budjetin kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna huimat 1 030 miljoonaa euroa, josta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 673 miljoonaa euroa.

Suomi siis kylvää kehitykseen ja kaukomaille joka ikinen päivä lähes kolme miljoonaa euroa. Kun Aurinko aamulla nousee, samalla katoaa veronmaksajien rahoja kehitysapukohteisiin yhden lottovoiton verran eli 2,8 miljoonaa euroa.

Joka viikko kehitysapuun menee 19,6 miljoonaa euroa. Kuukaudessa 86,8 miljoonaa euroa ja niin edelleen. Miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka päivä, viikko ja kuukausi. Vuodesta toiseen.

Mikään ei viittaa siihen, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus olisi leikkaamassa kehitysapurahoja – pikemminkin päinvastoin. Hallitusohjelmassa jopa luvataan korotuksia muun muassa humanitaariseen apuun sekä YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen.

Miljoonia maailmalle tasaiseen tahtiin

Suomen uutiset kertoi huhtikuussa esimerkkejä kehitysapukohteista, joihin kehitysapurahaa käytetään. YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:n toimiston kassaan sujahti kolme miljoonaa euroa, Somalian maahanmuuttovirastolle miljoona sekä YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:lle kolme miljoonaa euroa.

Viimeisimpiä ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituskohteita ovat esimerkiksi Afrikan Verohallintojen Foorumi ATAF, jolle lähtee Suomesta 2,1 miljoonaa. Ulkoministeriön kehitysviestinnän tukemiseen menee 200 000 euroa. Maailmanpankin globaalia evaluointikapasiteettia vahvistava aloite puolestaan saa 250 000 euroa.

Tax Justice Network Africa (TJNA) on verotus- ja kehitysalalla Afrikan tärkein kansalaistoimijoiden tutkimus- ja vaikuttamistoiminnan verkosto. Siihen kuuluu 31 afrikkalaista kansalaisjärjestöä. Suomen kehitysapubudjetista lohkeaa TJNA:lle 1,2 miljoonaa euroa.

Tässä kohtaa suomalainen veronmaksaja saattaa ajatella: Mitä ihmeen tekemistä minulla on tällaisten hankkeiden kanssa? Vastaus kuuluu: Sinun täytyy ne maksaa.