

PS ARKISTO
Vasemmistoliiton ex-ministeri Saramo vertasi Suomeen pyrkiviä humanitaarisia maahanmuuttajia Nobel-voittajiin – Tavio tyrmäsi: ”En usko, että on montaa nettoveronmaksajaa”
Vasemmistoliiton Jussi Saramo esitti tänään MTV:n Uutisaamussa, että koronan vuoksi lomautettujen tai irtisanottujen ravintolatyöntekijöiden tilalle tulisi palkata humanitaarisen maahanmuuton kautta saapuvaa halpatyövoimaa. Saramon kansanedustajakollega, perussuomalaisten Ville Tavio huomautti, että matalapalkka-aloille saapuvat työntekijät yleensä päätyvät elämään sosiaalitukien varassa.
Sisäministeriö tiedotti eilen Twitterissä, että hallitus neuvottelee pakolaiskiintiön nostosta tämän viikon budjettiriihessä. Vihreä sisäministeri Maria Ohisalo esitti jo aiemmin pakolaiskiintiön tuplaamista 1 050:sta 2 000:een Afganistanin tilanteen vuoksi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja, opetusministerin tehtävässä aiemmin pyörähtänyt Jussi Saramo sotkee vihervasemmistolle tyypilliseen tapaan humanitaarisen maahanmuuton ja Suomen työlupajärjestelmän.
– Tämä on nimenomaan se porukka, joka eniten tarvitsee apua. Meillä on myös samalla valtava työvoimapula, ja me tarvitaan lisää ihmisiä. Meidän pitää hoitaa kotouttamisjärjestelmät ja luoda väylät niin, että kaikki voivat työllistyä, Saramo sanoi tänään MTV:n Uutisaamussa.
Jokaisesta lähes miljoonan hintalappu
Jokaisesta Suomeen saapuvasta humanitaarisesta maahanmuuttajasta veronmaksajille aiheutuvat elinkaarikustannukset ovat 690 000-950 000 euroa. Saramon mielestä humanitaarinen maahanmuutto olisi kuitenkin Suomelle ”taloudellisesti valtava voitto”.
Saramo jopa vihjasi, että pakolaisvirtojen mukana on tulossa korkeasti koulutettuja ihmisiä. Saramon mukaan Suomeen saattaisi saapua jopa tulevaisuuden Nobel-palkinnon voittajia.
– Pakolaisista voi tulla hyvinkin osaavaa väkeä. Kun katsotaan maailmanhistoriaa, vaikka nobelisteja, niin pakolaisuus voi ajaa ihmistä suorittamaan.
Taloudellisesti ei kovin kannattavaa
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio torjuu ehdotuksen pakolaiskiintiön paisuttamisesta. Tavio toteaa, että humanitaarinen maahanmuutto ei muutenkaan ole kannattavaa, ennen kuin jo aikaisemmin tänne tulleet ovat työllistyneet.
– En usko, että tuosta ryhmästä tulee Suomeen kovin montaa nettoveronmaksajaa. Tulijoiden elinkaarikustannukset tulisivat vain olemaan satoja miljoonia. Massamaahanmuutto aiheuttaa myös turvallisuusriskejä.
Perussuomalaisten tavoite on humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen.
– Auttaminen tapahtuu tehokkaimmin lähimaiden pakolaisleireillä, Tavio sanoo.
Tavio huomauttaa, että humanitaaristen maahanmuuttajien heikko työllistyminen voidaan havaita esimerkiksi vertailemalla työllisyysasteita eri väestöryhmien välillä.
– Tilanne on se, että suomen kieltä ei opita ja yhteiskuntaan ei sopeuduta. Luvut alkavat olla jo niin suuria, että pääkaupunkiseudulla voidaan havaita, kuinka Suomea vieraskielistetään. Muu Suomi seuraa perässä.
Vasemmisto unohti suomalaiset työttömät
Suomessa oli heinäkuussa 322 000 työtöntä työnhakijaa ja lisäksi suuri määrä vajaatyöllistettyjä. Hallituspuolueet tunnetusti eivät ole kiinnostuneita pohtimaan keinoja Suomessa olevien työllistymiselle. Saramo jatkaa samalla linjalla.
– Meillä on työvoimapulaa. Me tarvitaan korkeasti koulutettuja mutta myös matalamman koulutustason ihmisiä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille, Saramo perustelee tarvetta haalia Suomeen maahanmuuttajia.
Vasemmiston kansanedustaja jopa esitti Uutisaamussa, että koronan vuoksi lomautettujen tai irtisanottujen ravintolatyöntekijöiden tilalle tulisi palkata halpatyövoimaa siitä ihmisjoukosta, joka saapuu Suomeen humanitaarisen maahanmuuton kanavia pitkin.
– Ravintoloista on jo irtisanottu paljon porukkaa. Heitä on vaikea saada takaisin.
Sosiaaliturvaedut vetävät tulijoita Suomeen
Perussuomalaiset haluaa varmistaa, että Suomeen työmarkkinoille tulisi lähinnä aidosti korkeakoulutettua väkeä, koska matalamman palkkatason aloille työvoimaa on saatavilla jo nyt.
– Suomen täytyisi olla houkutteleva yli 3 000 euroa kuussa ansaitseville asiantuntijoille. Tätä pitäisi myös edellyttää Suomeen saapumisen ehtona. Meidän ei kannata ottaa tänne matalapalkkatyövoimaa, Tavio sanoo.
Hän huomauttaa, että tosiasiassa moni tulija jaksaa työskennellä vain sen aikaa, kunnes saa oikeudet täyteen sosiaaliturvaan.
– Suomen sosiaaliturvajärjestelmän ansiosta matalapalkka-aloille saapuvat työntekijät pitkälti päätyvät elämään sosiaalitukien varassa. Suomi on maahanmuuton kohdemaa juuri siitä syystä, että meillä pääsee nopeasti kiinni korkeaan elintasoon ja asumaan isoihin asuntoihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- nettoveronmaksajat Nobelin rauhanpalkinto vetovoimatekijät humanitaarinen maahanmuutto vihervasemmisto Pakolaiskiintiö halpatyövoima Ville Tavio Jussi Saramo Turvapaikanhakijat Sosiaaliturva työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Itäinen Helsinki ei houkuttele enää suomenkielisiä lapsiperheitä – ”Kaupungin asuntoihin asutetaan humanitaarisia maahanmuuttajia”

Kokoomus kannattaa vapaata liikkumista EU-alueella, perussuomalaiset ei – Halla-aho: Vapaata liikkuvuutta ei ole tarkoitettu mahdollistamaan rajat ylittävää rikollisuutta tai laitonta muuttoliikettä

Hallituksesta väläytetään pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista, veronmaksajia uhkaa miljardien lisälasku – ”Kaikki auttamistyö tehdään velkarahalla”

Rantanen: Suomi ei tarvitse sosiaaliturvaan tukeutuvaa työperäistä maahanmuuttoa

Purra: Poliisi myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Tanskan ja Ruotsin tiellä – ”Ongelmasta puhuttava rohkeasti muulloinkin kuin budjettiriihen alla”

Purra: Velkakäyrä sojottaa punaisena, hallitusta kiinnostavat vain ilmasto ja pakolaiset – ”Suomalainen veronmaksaja itkee yhä katkerammin”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus houkuttelee toimillaan siirtolaisvyöryä – kokonaiskustannukset vuodessa ovat miljardeja

Petteri Orpo intoili halpatyövoimasta: ”Tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia” – Purra ihmetteli kokoomuspomon ylenkatsetta suomalaisia hoitajia kohtaan

Tavio: Maahanmuuttajia hyysätään kuin lapsia – kotouttamispolitiikka rakentuu suojatyöpaikkoihin ja bisneksen tekoon
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää