Wihonen: Viranomaisten keskinäinen yhteistyö ei näytä sujuvan

Kansanedustaja Jussi Wihonen tiedusteli 22.2. jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallituksen ja viranomaisten koronatiedottamisesta. Wihonen kysyi, pitääkö kansalaisten olla huolissaan viranomaisten takkuilevasta yhteistyöstä koronaepidemian hoitamisessa. Kysymyksen jättämisen jälkeen ei tilanteen voi sanoa ainakaan parantuneen.

Kysymyksen taustalla oli viikolla seitsemän STM:n ja THL:n viikoittaisessa koronatiedotustilaisuudessa THL:n toimesta esitetty ehdotus sulkea pääkaupunkiseudun baarit ja yökerhot määräajaksi. STM:n edustajille tämä tuli yllätyksenä. Tiedotustilaisuuden jälkeen asiaa korjattiin, ja THL:n johto joutui hallituksen puhutteluun.

Kansanedustaja Jussi Wihonen kysyi helmikuun 22. päivänä, pitääkö kansalaisten olla huolissaan viranomaisten keskinäisestä työskentelystä, jos yhteisessä tiedotustilaisuudessa ei tiedetä lainkaan, mitä toinen osapuoli aikoo esittää.

– Eikö viranomaisten ja hallituksen kesken käydä neuvotteluja koronatoimista? Miten hallitus aikoo yhdessä terveys- ja alueviranomaisten kanssa parantaa viestintäänsä selkeämmäksi, yksinkertaisemmaksi ja tehokkaammaksi? Miten hallitus ja viranomaiset aikovat vastedes käyttää energiaansa taudin tukahduttamiseen ja tartuntojen leviämisen estämiseen keskinäisten nokittelujen sijaan? Wihonen halusi tietää.

Tilanne ei näytä parantuneen

Wihosen mukaan kysymyksen jättämisen jälkeen ei tilanteen voida sanoa parantuneen. Pahentunut koronatilanne johti poikkeusolojen ja uuden ”sulkutilan” julistamiseen. ”Sulkutilan” julistus vaikuttikin olevan ensisijaisesti uuden viranomaistermin lanseeraustilaisuus, sillä monelle jäi epäselväksi, mitä sulku oikeastaan tarkoittaa ja mitä siinä suljetaan. Hallitus sai lisäksi moitteita lainvalmistelustaan, kun sen katsottiin asettaneen aikataulun eduskunnalle ravintolat sulkevan lain käsittelemiseksi.

Lisäksi STM:n ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto väänsivät kättä siitä, saavatko yksityiset kuntosalit ja muut harrastetilat olla auki, jos niissä on enimmillään 10 ihmistä kerrallaan. Kaiken kruunasi viikolla 9 tehty päätös kuntavaalien siirtämisestä ja siitä seurannut runsas keskustelu. Kritiikkiä hallitus on saanut myös lainvalmistelustaan ja sen läpinäkyvyydestä.

– Paljon on ehtinyt tapahtua parissa viikossa. Tänään sain kirjalliseen kysymykseeni vastauksen ministeri Krista Kiurulta, Wihonen kertoo.

Hallituksen viestintä tuntuu lähinnä uhkailulta

Vastauksessa Kiuru esittelee hallituksen hybridistrategiaa. Viestinnästä Kiuru toteaa:

– Hallituksen viestintästrategian kaksi keskeistä arvoa ovat luotettavuus ja avoimuus. Hallitus viestii niin, että ihmiset voivat luottaa saavansa oikeaa ja luotettavaa tietoa tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti. Viestinnän selkeyteen ja saavutettavuuteen kiinnitetään tilanteen ihmisten terveyttä vaarantavan luonteen vuoksi erityistä huomiota.

– Hallitus ja koronavirusepidemian hoidosta vastaavat keskeiset viranomaiset käyvät säännöllistä ja jatkuvaa keskustelua koronatilanteesta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä. Kansallisella tasolla tehdyistä päätöksistä, linjauksista ja ohjeistuksista viestitään säännöllisesti, sekä epidemian tilannekuvasta tiedotetaan viikoittain, kertoo Kiuru.

– Nyt keskustelussa ovat olleet liikkumisrajoitukset, ja mitä ne käytännössä tarkoittaisivat. Sulkutoimet tulivat voimaan vasta tällä viikolla, joten hallituksen pakonomainen viestintä liikkumiskielloista tuntuu lähinnä kansalaisten uhkailulta, Wihonen sanoo.

Tautitilanne on vakava, juuri sen vuoksi viranomaisviestinnän tulisi olla selkeämpää Wihosen mielestä.

Suoria vastauksia ei saatu

Kuten ministeri Kiurun vastauksista voi lukea, ei Wihosen kysymyksiin suoria vastauksia saatu.

– Hallituksen tiedottamisen epäselvyyden jatkuessa ja yleisesti mediassa nousseen kritiikin seurauksena voidaan todeta, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Pääministeri Sanna Marin totesi vuosi sitten, että jätetään spektaakkelit muille. Nyt kuitenkin hallitus tarjoaa lähes jokaisen tiedotuksensa jälkeen uusia spektaakkeleita, eikä viranomaisten kesken tunnu vieläkään löytyneen yhteistä säveltä.

– Ilmeisesti huolissaan pitää olla, Wihonen toteaa.