

LEHTIKUVA
Elomaa: Nato-jäsenyys on Suomelle oikea ratkaisu
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa otti osaa eduskunnassa turvallisuusympäristön muutoksesta käytyyn keskusteluun. Hän nosti puheenvuorossaan esille muun muassa muuttuneen tilanteen mukanaan tuomia turvallisuusuhkia ja alleviivasi Nato-jäsenyyden arvokkuutta Suomelle vallitsevassa maailmantilanteessa.
– Venäjän hyökkäyksen seurauksena turvallisuuspolitiikan pelikenttä meni uusiksi koko Euroopassa, ja vaikutukset ovat maailmanlaajuiset. On selvää, että Suomen kannalta yli 1 300 kilometrin yhteinen raja entistä arvaamattomammaksi käyneen itänaapurin kanssa on aivan keskeinen tekijä turvallisuuspolitiikkaamme ajatellen, Ritva ”Kike” Elomaa totesi.
Elomaa kuvaili nykyaikaisen sodankäynnin monimuotoista keinovalikoimaa Suomen toimintakyvyn turvaamiseksi mahdollisessa kriisitilanteessa.
– Ajat muuttuvat ja sotatantereet ovat entistä moninaisempia. Perinteinen tapa hyökätä toista valtiota vastaan oli marssittaa armeija rajan yli ja ottaa se mikä väkivalloin irtosi. Jos tämä olisi yhä pelin henki olisi vieraan valtion uhkiin yksinkertaisempi varautua. Valitettavasti turvallisuuden ja suomalaisen elämäntavan puolustaminen vaatii monipuolisempaa varautumista. Tietoverkkojen toiminta on turvattava. Ruoantuotannosta on huolehdittava. Sähkönjakelun toimivuus on varmistettava mahdollisessa häiriötilanteessa.
Huoltovarmuudesta huolehdittava
Hän korosti myös huoltovarmuuden tärkeyttä yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi ja nosti esille erityisesti ruontuotannon ja maatalouden merkityksen.
– Huoltovarmuus on iso kysymys uhkakuviin varauduttaessa. Sen vahvistamiseksi on laitettava hihat heilumaan ennennäkemättömään tahtiin. Nostan esille Suomen maatalouden vaikean tilanteen. Tuottajat saavat murto-osan kuluttajien maksamasta hinnasta. Hallituksen huonosti kohdentama 300 miljoonan euron tukipaketti ei tilallisia auta vaan rahat virtaavat pääosin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Markkinavoimat ja tarkemmin kauppojen neuvotteluvalta, EU:n vaatimukset ja hallituksen ympäristöpolitiikka ovat ajaneet kotimaiset tuottajat ahdinkoon.
– Se, miten tämä ongelma ratkotaan, on pääosin bisneksen tekoa ja maatalouspolitiikkaa, mutta vaikutukset ovat mullistavat nimenomaan huoltovarmuuden kannalta. Huoltovarmuuden suhteen on välttämätöntä, että tilanne saadaan todella nopeasti korjattua ja laadukasta sekä puhdasta sapuskaa suomalaispöytiin jatkossakin. Tiloja ei voida päästää laajamittaisesti konkurssiaallon vietäväksi. Huoltovarmuutemme peruspilari murenee, jos näin käy, Elomaa varoitti.
Itsenäisyys turvattava
Elomaan mielestä olennainen kysymys tulevaisuuden turvallisuuspoliittisia ratkaisuja ajatellen on se mitä erilaiset vaihtoehdot tarjoavat Suomelle.
– On kiistämätön tosiasia, että puolustuksen vahvuuden ja tätä kautta vihollisen vinkkelistä hyökkäyskynnyksen korkeuden määrittää sotilaallisen vastarinnan vahvuus. Pyöritteli asiaa miten päin vaan, niin Naton jäsenenä tämä kynnys olisi korkeampi kuin ollessamme niin sanotusti omillamme tai vaikka kimpassa Ruotsin kanssa. Juuri tätä kynnystä haluamme nostaa sillä se on paras rauhan tae mitä voi olla. Mielestäni Nato-jäsenyys on Suomelle oikea ratkaisu, Elomaa sanoi.
– Veteraanit ja kotijoukot tekivät aikanaan kovia uhrauksia Suomen itsenäisyyden puolesta. On meidän velvollisuutemme tehdä viisaita turvallisuuspoliittisia ratkaisuja turvataksemme itsenäisyytemme myös tulevaisuudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nato-jäsenyys sota ruuantuotanto Ritva ”Kike” Elomaa Turvallisuus Ruotsi Venäjä Huoltovarmuus Maatalous itsenäisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra eduskunnan Nato-keskustelussa: Naton ulkopuolella palaisimme myöntyväisyyspolitiikkaan

Purra: Suomi voisi aseistaa Ukrainaa vielä lisää – ”Jokainen sinne annettu ase tukee koko Eurooppaa ja samalla kaikkien turvallisuutta”

Vasemmisto kipuilee yhä Nato-päätöksensä kanssa – Purra muistuttaa historiasta: ”Meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä

Rantanen: ”Paras päivä liittyä Natoon oli eilen”

Simula muistutti täysistunnossa suomalaisen maanpuolustuksen perustuksesta: ”Sydämestäni toivon, että myös me suomalaiset mietimme, miten tärkeä kansallisidentiteettimme on”

Slunga-Poutsalo: Nato ei korvaa itsenäistä puolustusta, mutta se voi auttaa

Koskela: Vastakkain ovat länsimaiset demokraattiset arvot ja totalitaristinen Venäjä

Nato-keskustelussa kiinnitettävä huomiota erityisesti maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen liittyviin kysymyksiin – Mäenpään kanta vielä avoin
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.