

LEHTIKUVA
Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”
Ay-liikkeen aivoitukset lakko-Suomessa ovat jääneet taloustieteilijä Matti Virénille epäselväksi. Leikkauksia vastustetaan, mutta niistä päättäminen ei kuulu ammattiliitoille. Julkisen sektorin Molokin kita on Suomessa itse asiassa jo kasvun este, eikä verotusta kiristämällä katkaista menojen kasvua.
– Vähän vaikeata ylipäätään on ymmärtää, mistä on kysymys, kommentoi emeritusprofessori Matti Virén meneillään olevaa lakkoaaltoa IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa.
– Nämä Hakaniemen – jos käytän tällaista yleistermiä – aivoitukset ovat jääneet ainakin minulle epäselviksi.
Hakaniemen hiljaisuus päättyi
Edellisen eli Sanna Marinin hallituksen aikana palkat laskivat kutakuinkin 10 prosenttia, mutta Hakaniemessä oltiin hipihiljaa. Nyt siis kaikki on toisin.
– Päällimmäisenä on kysymys siitä, että hallituksen leikkauksia vastustetaan. Mutta kaikella kohtuudella ne eivät kuulu ammattiliitoille.
Hallitus päättää julkisista menoista, ei mikään etujärjestö, Virén muistuttaa. Hän painottaa, että ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on puolustaa jäsentensä ostovoimaa sekä säällisiä työoloja.
Velkaantumisen tilannekuva hakusessa
Valtiolla on tällä hetkellä velkaa jotakuinkin 156 miljardia euroa ja miljardien takaukset vielä kaiken päälle. Velkaantumisen rinnalla valtion omaisuuttakin on myyty merkittävässä määrin.
– Jos valtiota olisi rahoitettu pelkästään velalla, summa olisi huomattavasti isompi.
– Mikä meidän kokonaistilanteemme loppujen lopuksi on, itse asiassa sitä isoa numeroa ei koskaan edes väläytetä käytävässä keskustelussa.
Menojen kasvu jatkuu
Leikkauksista puhutaan, mutta julkisten menojen kasvu jatkuu kaiken aikaa. Virenin mielestä Suomessa ei ole syytä puhua leikkauksista, toisin on vaikkapa Argentiinassa.
– Suomessa ei tapahdu julkisten menojen tasolla yhtään mitään.
Niinpä professorin on vaikeata löytää perusteita lakkoilulle. Toisin olisi, jos julkisia palveluita oikeasti romutettaisiin tai työsopimusjärjestelmää muutettaisiin totaalisesti.
– Ei meillä tapahdu mitään erikoista kansainvälisen perspektiivin näkökulmasta.
Julkinen sektori liian suuri
Suomen kasvun esteenä on Virénin mukaan julkisen sektorin koko, se on liian suuri rasitus tälle väkimäärälle ja kansantaloudelle.
Julkiset menot ovat 60 prosentin luokkaa kokonaistuotannon arvosta ja se on liikaa. Meillä on selässämme ”liian suuri reppu”.
– Kun julkinen sektori kasvaa, se kasvaa joka paikassa.
– Kaikki saavat ja kaikille jaetaan. Tätä on jatkunut nyt 50 vuotta. Seinä alkaa tulla vastaan.
Valtio ei ole taloyhtiö
Valtion menot eivät ole ”annettuja”, Virén muistuttaa. Valtio ei ole asunto-osakeyhtiö, jossa talouden liikkumavara on melko vähäinen. Jos kustannukset nousevat, nostetaan vastikkeita.
– Poliitikot tuntuvat kuvittelevan, että valtio on taloyhtiö. Siellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kiristää verotusta.
– En tiedä yhtään ainoata maata maailmassa, joka on ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kokonaistuotanto poliittinen lakko budjetin tasapaino valtiontalouden kasvu Hakaniemi professori emeritus työnseisaus valtion tulo- ja menoarvio menoleikkaukset ammattiyhdistysliike työolot ostovoima lakko Julkinen talous Ammattiliitot Talouskasvu Matti Virén Julkinen sektori Suomen Perusta Velkaantuminen verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia

Oppositiolla heikot eväät julkisen talouden pelastamiseksi: Keskusta ja SDP tarjoavat tyhjää, vihreät haluaa leikata eläkeläisiltä

Teollisuusliiton Aalto vihjaa jo uusilla työtaisteluilla – elinkeinoministeri Rydman: Ay-pomot huolissaan oman valtansa vähenemisestä

Bergbom kehotti poliittisia lakkoilijoita palaamaan töihin: ”On painava syy pelastaa hyvinvointivaltio”

Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Liitot lietsovat kaaosta – PS: Lopettaako ay-liike poliittiset lakot välikysymyksen myötä?

SAK:n puheenjohtajan julkaisu viestipalvelu X:ssä kuohuttaa – Bergbom: Pitääkö Eloranta todella perussuomalaisia äärioikeistolaisena puolueena?

Seppänen: Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista

Valtiovarainministeri Purra: Työn verotuksen kiristäminen ei olisi järkevää
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajat riehuvat kaduilla – Seppänen: Ranskan tilanne on katastrofi
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.

Riikka Purra varoittaa Suomea Ranskan kaksoiskatastrofista: Finanssikriisi ja epäonnistuneen massamaahanmuuton seuraukset
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.

Perussuomalaiset kokoontuvat Vantaalla – katso kuvat
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.

Kehitysjärjestö Fingo ryhtyi kielipoliisiksi – haluaa kieltää toistakymmentä vakiintunutta sanaa
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.

Sateenkaarihypetys hiipuu – Helsinki Priden rahoitus sakkaa
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.

Tynkkynen varoittaa vasemmiston klaanikytköksistä: ”Kyse on todellisuudesta, jota meidän on turha katsoa sormien läpi”
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.

Ranskan koululaisprotestit levisivät maahanmuuttajalähiöistä valtakunnalliseksi väkivallaksi – tuhansia otettu kiinni, satoja loukkaantunut
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.

Suomen Perustalta selvitys Trumpin maahanmuuttopolitiikasta: Täyskäännös on mahdollinen, jos poliittista tahtoa löytyy
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.

Grönroos varoittaa Espoon koulujen tilanteesta: ”Vakavassa syöksykierteessä”
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













