Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei korjata maahanmuutolla – ”Ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta”

Eduskunnassa käsiteltiin tänään valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa. Selonteko on laaja, ja siinä otetaan kantaa moniin suuriin kysymyksiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan selonteossa annetaan kuitenkin liian vähän painoarvoa epäsuotuisalle väestönkehitykselle.

Selonteon mukaan syntyvyys aleni 2010-luvulla neljänneksellä ja Suomen väestö vanhenee oletettua nopeammin. Ihmiset elävät yhä pidempään ja saavat lapsia yhä vähemmän ja vanhemmalla iällä.

– Nämä johtavat väestörakenteen ikääntymiseen ja väestönkasvun taittumiseen sekä haastavat talouden suotuisan kehityksen. Väestönkehityksen taustalla keskeisiä tekijöitä ovat syntyvyys ja kuolleisuus sekä maahanmuutto ja maastamuutto, sanoo Olli Immonen.

– Suomessa ei ole kiinnitetty poliittisessa päätöksenteossa riittävästi huomiota väestöpoliittisiin näkökohtiin. Väestönkehitys on kuitenkin Suomen kohtalonkysymys, Immonen sanoo.

Syntyvyys alhaisempi kuin koskaan sitten nälkävuosien

Suomessa syntyvyys on jatkanut laskuaan, ja se on nyt alhaisempi kuin kertaakaan sitten 1860-luvun nälkävuosien.

– Viimeisin kokonaishedelmällisyysluku 1,33 on Pohjoismaiden historian alhaisin ja myös alle EU:n keskiarvon. Tilanne on hälyttävä, sillä ainoastaan tasainen tai nouseva syntyvyys takaa kansallisen elinvoiman myös tulevaisuudessa.

– On tärkeää ymmärtää, että ilman suomalaisia lapsia ei ole suomalaista tulevaisuutta. Kehitykseen on mahdollista vaikuttaa tavoitteellisella väestö- ja perhepolitiikalla, Immonen painottaa.

Maahanmuutto ohjaa Suomen väestörakennetta

Maahanmuutto ja maahanmuuttajien korkea syntyvyys ohjaavat tällä hetkellä merkittävällä tavalla Suomen väestörakennetta ja kulttuurista kehitystä.

– Pääkaupunkiseudun kuntien tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä vuonna 2019 tehdyn ennusteen mukaan Helsingissä asuisi vuoteen 2035 mennessä 196 000 vieraskielistä, mikä olisi peräti 26 prosenttia asukkaista, Immonen avaa.

– Kuntaliiton vuonna 2020 julkaistun selvityksen mukaan vuoteen 2040 mennessä perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä on kasvanut koko maassa noin 476 000 henkilöllä eli 120 prosentilla ja kasvu-uran skenaariossa noin 575 000 henkilöllä eli noin 146 prosentilla. Kuntaliiton selvityksessä todetaan, että vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa merkittävästi Suomen väestörakennetta.

Kantaväestön muuttuminen vähemmistöksi estettävä

Immosen mukaan nopeasti muuttuva väestörakenne osoittaa, että maahanmuuttoa on tarkasteltava ensisijaisesti yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä, ei pelkästään yksilöllisestä näkökulmasta.

– Väestörakenteen muutos on maahanmuuton seurauksena erittäin nopeaa ja huolestuttavaa. Suomessa tarvitaan vaikuttavia poliittisia toimenpiteitä, jotta kantaväestön jääminen tulevaisuudessa vähemmistöön omassa maassaan voidaan estää.

– Epäsuotuisaa väestönkehitystä ei tule pyrkiä korjaamaan maahanmuutolla, sillä maahanmuutosta aiheutuu kokemusperäisesti paljon erilaisia merkittäviä ja kauaskantoisia ongelmia. Sen sijaan Suomessa täytyy alkaa toteuttaa suomalaisten syntyvyyttä tukevaa politiikkaa, joka sisältää perheitä tukevia ratkaisuja, Immonen vaatii.

Perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen

Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset olisivat kaikissa EU-maissa, myös Suomessa, halunneet enemmän lapsia kuin heille syntyi.

– Lasten hankinta on nykyisin suunnitellumpaa, ja se pohjautuu muun muassa opiskeluun, asumiseen, työmarkkinatilanteeseen sekä perhe-etuuksiin. Taloudelliset vaikeudet voivat estää pariskuntia hankkimasta niin monta lasta kuin he haluaisivat.

Immosen mukaan oikeanlaisilla perhepoliittisilla toimilla voidaan osaltaan vaikuttaa syntyvyyteen.

– Lastenteon kannustimeksi on mahdollista myöntää vaikkapa verohelpotuksia. Ne voitaisiin kohdistaa esimerkiksi siten, että lasten vanhemmat maksaisivat ansiotuloveroa sitä vähemmän, mitä enemmän perheessä on lapsia. Myös parempi tuki opintojen aikana tapahtuvalle lasten hankinnalle voisi rohkaista nuoria aikuisia hankkimaan lapsia.

Väestöpolitiikka nähtävä eloonjäämiskysymyksenä

Immonen muistuttaa, että 1930-luvulla väestöpolitiikka oli eloonjäämiskysymys, jonka ratkaisemiseksi haettiin poliittista konsensusta.

– Nyt asiaan tarvitaan samanlaista asennoitumista. Hyvinvointijärjestelmän ylläpitäminen muuttuu haastavaksi tilanteessa, jossa huoltosuhde on vääristynyt ja maksajia yhä vähemmän. Suomessa on pikaisesti ryhdyttävä toteuttamaan Suomen kansallista etua palvelevaa väestö- ja perhepolitiikkaa.