

PS ARKISTO
Hallitus haluaa kääntää Suomen velkaantumiskehityksen – Vähämäki: ”Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous”
Eduskunta on tänään käsitellyt valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti puolueen valtiovarainvaliokuntavastaava Ville Vähämäki, joka muistutti, ettei Suomen velkaantumiskehityksen kääntäminen ole mahdollista ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki kertoi, että edellinen julkisen talouden suunnitelman mietintö sisälsi ponsia.
– Eduskunta edellytti hallituksen jatkavan toimia julkisen talouden vakauttamiseksi. Ponnessa nostettiin esille kasvutekijöiden vahvistaminen, työllisyysasteen nostaminen ja tuottavuuden kasvattaminen. Tämän ponnen hengessä keväisenä päivänä joukko kansanedustajia asteli Säätytalolle valmistelemaan valtiontalouden kehyksiä.
– Julkisen talouden suunnitelma on nimensä mukaisesti suunnitelma. Maailman muutosvauhti on melkoinen. Se, mitä keväällä sovittiin julkisen talouden kehikoksi, on tänään ainoassa käsittelyssä täysistunnossa. Mutta uutta julkisen talouden suunnitelmaa luodaan taustalla kaiken aikaa, ja se on käsittelyssä jo ensi keväänä.
Talouden kehitystä on vaikea ennakoida
Talouskehitykseen liittyy huomattavasti tekijöitä, joita ei pystytä ennakoimaan, tähdentää Vähämäki.
– Niitä ovat muun muassa maailmantalouden kehitys, Venäjän hyökkäyssota ja muiden konfliktien laajuus. Valtiontalouteen, talouskasvuun sekä kuluttajien ostovoimaan vaikuttavat huomattavasti keskuspankkien tekemät päätökset.
Yleinen taloustilanne ei kuitenkaan ole Suomen kannalta mahdoton.
– Suomen talouskasvu on nollan tuntumassa loppuvuonna, mutta kiihtyy ennusteiden mukaisesti ensi vuonna. Inflaatio on hidastumassa nopeasti, ja tämä tulee nostamaan kotitalouksien ostovoimaa. Ostovoimaa kasvattaa lisäksi työtulovähennyksen kasvattaminen ja lapsivähennyksen käyttöönotto osana työtulovähennystä.
Hallitus lisää kansalaisten ostovoimaa.
– Kauden aikana käytämme 500 miljoonaa lisää kansalaisten ostovoiman kasvattamiseen, jo ensi vuonna 160 miljoonaa polttoaineiden hinnan keventämiseen. Ostovoiman kasvu, inflaation hidastuminen ja investoinnit nostavat talouskasvua vuodesta 2024 alkaen.
Velkasuhde on taitettava
Vähämäki pitää hallituksen finanssipoliittisia tavoitteita selkeinä.
– Haluamme kääntää Suomen velkaantumiskehityksen. Velkasuhde on taitettava. Julkista taloutta on vahvistettava. Näistä asioista vallitsee laaja konsensus. Tämän vaalikauden aikana julkista taloutta on vahvistettava pysyvästi. Vain tämä luo pohjan kestävälle kahden vaalikauden aikana tapahtuvalle talouden oikaisulle.
– Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen vakausohjelman ja vastaa EU:n vaatimukseen pitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. EU:n finanssipoliittista sääntökehikkoa uudistetaan tällä hetkellä. Tästä näkökulmasta ajatellen kahden vaalikauden aikana tapahtuva julkisen talouden oikaisu on oikea valinta. Pystymme toteuttamaan kasvua luovia toimenpiteitä. Finanssipolitiikan linja on ensi vuonna elvyttävää ja tiukkenee vaalikauden loppua kohden.
Suomi säilyy tuloja tasaavana maana
Suomi ei kuitenkaan muuta viitekehystään tulojen tasaamisen suhteen.
– Suomi säilyy menoleikkauksista huolimatta kuitenkin yhä eniten tuloja tasaavien maiden joukossa OECD:n tilastoissa. Tulonjakovaikutusten mittaaminen täytyykin tehdä koko hallituskauden aikana tehtäville toimenpiteille, jolloin tulee huomioiduksi myös pieni- ja keskituloisille suunnattu 500 miljoonan työtulovähennys kokonaisuudessaan.
Julkinen talous on pakko tasapainottaa
Vähämäki muistuttaa, että valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota valtion vastuiden kasvuun.
– Vastuut koostuvat valtion velasta, eläkevastuista sekä valtion takauksista. Keskeinen toimi, millä näitä voidaan pienentää, on talouskasvun vauhdittaminen, ja siihen tämä julkisen talouden suunnitelma antaa hyvät mahdollisuudet.
– Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous. Ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan se ei onnistu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjän hyökkäyssota valtion velkaantuminen velkasuhde ostovoiman kasvattaminen menoleikkaukset Maailmantalous Työllisyysaste ryhmäpuheenvuoro Tuottavuus julkisen talouden suunnitelma Julkinen talous Hallitusohjelma Ville Vähämäki Talouskasvu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt arvostelevat välikysymyksen jättänyttä oppositiota: Velkaantuminen on nuorten tulevaisuudesta leikkaamista

Vasemmistoliiton kummallinen käsitys nuorisosta: Ei saa hätistellä töihin, ei saa tarkastaa matkalippua

Lisätoimia julkisen talouden vahvistamiseksi – ”Holtiton velkaantuminen on saatava loppumaan”

Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous – ilman hallitusohjelman toteuttamista se ei onnistu

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”

Hallitus esittää osakesäästötilin talletusrajan korottamista – parantaa piensijoittajien asemaa ja luo kannustimia säästämiseen

Purra: Hallitus ei väisty tieltään talouden vahvistamiseksi
Viikon suosituimmat

Päivän Pointti: Kun Lähi-idän rauha etenee, Yle kutsui kommentaattoriksi Israelia vastustavan aktivistin, joka esiteltiin asiantuntijana

Harakka ja Vigelius kiistassa kansalaisuuslaista: ”Jäät kiinni koko ajan valheista”
Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”
Terroristijärjestö Hamasin äskettäin julkaisemalla videolla taistelijat teloittavat kahdeksan miestä kadulle. Uhrien silmät on peitetty ja heidät on sidottu – Vieläkö ihmisoikeudet kiinnostavat vasemmistoa, kun Israelia ei saa enää tuomita, kansanedustaja Kaisa Garedew kysyy.

Hamas aloitti teloitukset – Antikainen: Vihervasemmisto haaveilee edelleen Hamasin johtamasta Palestiinasta
Vihervasemmisto on jo pitkään rummuttanut Palestiinan valtion tunnustamisen puolesta ja puhunut kauniisti rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että nyt, kun Gazassa on saatu aikaan tulitauko, näemme karun todellisuuden. Hamas on ryhtynyt teloittamaan palestiinalaisia.

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”
Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.

Pala Espanjan kulttuurihistoriaa tuhoutui ilmastoaktivistien iskussa
Ilmastoaktivismin nimissä on jälleen sotkettu arvokas kulttuuriteos. Tällä kertaa espanjalaisessa museossa, jossa töhrittiin kuuluisa Kristoffer Kolumbuksen kunniaksi tehty maalaus.

Islamin suosio kasvaa kouluissa – Koponen: ”Väkivaltaisille ja naisia alistaville uskomuksille ei ole sijaa Suomessa”
Islamin opetus kouluissa lisääntyy ja kristinuskon opetus vähenee. Sivistysvaliokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää kehitystä huolestuttavana.

SDP äänesti kansalaisuuden ehtojen tiukennuksia vastaan – Vigelius: ”SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi”
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat kaikki paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP:n Eva Biaudet.