

PS ARKISTO
Hallitus haluaa kääntää Suomen velkaantumiskehityksen – Vähämäki: ”Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous”
Eduskunta on tänään käsitellyt valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti puolueen valtiovarainvaliokuntavastaava Ville Vähämäki, joka muistutti, ettei Suomen velkaantumiskehityksen kääntäminen ole mahdollista ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki kertoi, että edellinen julkisen talouden suunnitelman mietintö sisälsi ponsia.
– Eduskunta edellytti hallituksen jatkavan toimia julkisen talouden vakauttamiseksi. Ponnessa nostettiin esille kasvutekijöiden vahvistaminen, työllisyysasteen nostaminen ja tuottavuuden kasvattaminen. Tämän ponnen hengessä keväisenä päivänä joukko kansanedustajia asteli Säätytalolle valmistelemaan valtiontalouden kehyksiä.
– Julkisen talouden suunnitelma on nimensä mukaisesti suunnitelma. Maailman muutosvauhti on melkoinen. Se, mitä keväällä sovittiin julkisen talouden kehikoksi, on tänään ainoassa käsittelyssä täysistunnossa. Mutta uutta julkisen talouden suunnitelmaa luodaan taustalla kaiken aikaa, ja se on käsittelyssä jo ensi keväänä.
Talouden kehitystä on vaikea ennakoida
Talouskehitykseen liittyy huomattavasti tekijöitä, joita ei pystytä ennakoimaan, tähdentää Vähämäki.
– Niitä ovat muun muassa maailmantalouden kehitys, Venäjän hyökkäyssota ja muiden konfliktien laajuus. Valtiontalouteen, talouskasvuun sekä kuluttajien ostovoimaan vaikuttavat huomattavasti keskuspankkien tekemät päätökset.
Yleinen taloustilanne ei kuitenkaan ole Suomen kannalta mahdoton.
– Suomen talouskasvu on nollan tuntumassa loppuvuonna, mutta kiihtyy ennusteiden mukaisesti ensi vuonna. Inflaatio on hidastumassa nopeasti, ja tämä tulee nostamaan kotitalouksien ostovoimaa. Ostovoimaa kasvattaa lisäksi työtulovähennyksen kasvattaminen ja lapsivähennyksen käyttöönotto osana työtulovähennystä.
Hallitus lisää kansalaisten ostovoimaa.
– Kauden aikana käytämme 500 miljoonaa lisää kansalaisten ostovoiman kasvattamiseen, jo ensi vuonna 160 miljoonaa polttoaineiden hinnan keventämiseen. Ostovoiman kasvu, inflaation hidastuminen ja investoinnit nostavat talouskasvua vuodesta 2024 alkaen.
Velkasuhde on taitettava
Vähämäki pitää hallituksen finanssipoliittisia tavoitteita selkeinä.
– Haluamme kääntää Suomen velkaantumiskehityksen. Velkasuhde on taitettava. Julkista taloutta on vahvistettava. Näistä asioista vallitsee laaja konsensus. Tämän vaalikauden aikana julkista taloutta on vahvistettava pysyvästi. Vain tämä luo pohjan kestävälle kahden vaalikauden aikana tapahtuvalle talouden oikaisulle.
– Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen vakausohjelman ja vastaa EU:n vaatimukseen pitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. EU:n finanssipoliittista sääntökehikkoa uudistetaan tällä hetkellä. Tästä näkökulmasta ajatellen kahden vaalikauden aikana tapahtuva julkisen talouden oikaisu on oikea valinta. Pystymme toteuttamaan kasvua luovia toimenpiteitä. Finanssipolitiikan linja on ensi vuonna elvyttävää ja tiukkenee vaalikauden loppua kohden.
Suomi säilyy tuloja tasaavana maana
Suomi ei kuitenkaan muuta viitekehystään tulojen tasaamisen suhteen.
– Suomi säilyy menoleikkauksista huolimatta kuitenkin yhä eniten tuloja tasaavien maiden joukossa OECD:n tilastoissa. Tulonjakovaikutusten mittaaminen täytyykin tehdä koko hallituskauden aikana tehtäville toimenpiteille, jolloin tulee huomioiduksi myös pieni- ja keskituloisille suunnattu 500 miljoonan työtulovähennys kokonaisuudessaan.
Julkinen talous on pakko tasapainottaa
Vähämäki muistuttaa, että valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota valtion vastuiden kasvuun.
– Vastuut koostuvat valtion velasta, eläkevastuista sekä valtion takauksista. Keskeinen toimi, millä näitä voidaan pienentää, on talouskasvun vauhdittaminen, ja siihen tämä julkisen talouden suunnitelma antaa hyvät mahdollisuudet.
– Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous. Ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan se ei onnistu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjän hyökkäyssota valtion velkaantuminen velkasuhde ostovoiman kasvattaminen menoleikkaukset Maailmantalous Työllisyysaste ryhmäpuheenvuoro Tuottavuus julkisen talouden suunnitelma Julkinen talous Hallitusohjelma Talouskasvu Ville Vähämäki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt arvostelevat välikysymyksen jättänyttä oppositiota: Velkaantuminen on nuorten tulevaisuudesta leikkaamista

Vasemmistoliiton kummallinen käsitys nuorisosta: Ei saa hätistellä töihin, ei saa tarkastaa matkalippua

Lisätoimia julkisen talouden vahvistamiseksi – ”Holtiton velkaantuminen on saatava loppumaan”

Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous – ilman hallitusohjelman toteuttamista se ei onnistu

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”

Hallitus esittää osakesäästötilin talletusrajan korottamista – parantaa piensijoittajien asemaa ja luo kannustimia säästämiseen

Purra: Hallitus ei väisty tieltään talouden vahvistamiseksi
Viikon suosituimmat

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.

EU-parlamentaarikko ei päässyt Lontoon mielenosoitukseen — pääministeri tukahduttaa sananvapautta
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.

Turve-kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan – etenee eduskuntaan
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.

Metsähallitus pitää makkaranpaistajia ilmastoriskinä – Junnila kehottaa Metsähallitusta lopettamaan turhan puuhastelun
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
















