

PS ARKISTO
Hallitus haluaa kääntää Suomen velkaantumiskehityksen – Vähämäki: ”Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous”
Eduskunta on tänään käsitellyt valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti puolueen valtiovarainvaliokuntavastaava Ville Vähämäki, joka muistutti, ettei Suomen velkaantumiskehityksen kääntäminen ole mahdollista ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki kertoi, että edellinen julkisen talouden suunnitelman mietintö sisälsi ponsia.
– Eduskunta edellytti hallituksen jatkavan toimia julkisen talouden vakauttamiseksi. Ponnessa nostettiin esille kasvutekijöiden vahvistaminen, työllisyysasteen nostaminen ja tuottavuuden kasvattaminen. Tämän ponnen hengessä keväisenä päivänä joukko kansanedustajia asteli Säätytalolle valmistelemaan valtiontalouden kehyksiä.
– Julkisen talouden suunnitelma on nimensä mukaisesti suunnitelma. Maailman muutosvauhti on melkoinen. Se, mitä keväällä sovittiin julkisen talouden kehikoksi, on tänään ainoassa käsittelyssä täysistunnossa. Mutta uutta julkisen talouden suunnitelmaa luodaan taustalla kaiken aikaa, ja se on käsittelyssä jo ensi keväänä.
Talouden kehitystä on vaikea ennakoida
Talouskehitykseen liittyy huomattavasti tekijöitä, joita ei pystytä ennakoimaan, tähdentää Vähämäki.
– Niitä ovat muun muassa maailmantalouden kehitys, Venäjän hyökkäyssota ja muiden konfliktien laajuus. Valtiontalouteen, talouskasvuun sekä kuluttajien ostovoimaan vaikuttavat huomattavasti keskuspankkien tekemät päätökset.
Yleinen taloustilanne ei kuitenkaan ole Suomen kannalta mahdoton.
– Suomen talouskasvu on nollan tuntumassa loppuvuonna, mutta kiihtyy ennusteiden mukaisesti ensi vuonna. Inflaatio on hidastumassa nopeasti, ja tämä tulee nostamaan kotitalouksien ostovoimaa. Ostovoimaa kasvattaa lisäksi työtulovähennyksen kasvattaminen ja lapsivähennyksen käyttöönotto osana työtulovähennystä.
Hallitus lisää kansalaisten ostovoimaa.
– Kauden aikana käytämme 500 miljoonaa lisää kansalaisten ostovoiman kasvattamiseen, jo ensi vuonna 160 miljoonaa polttoaineiden hinnan keventämiseen. Ostovoiman kasvu, inflaation hidastuminen ja investoinnit nostavat talouskasvua vuodesta 2024 alkaen.
Velkasuhde on taitettava
Vähämäki pitää hallituksen finanssipoliittisia tavoitteita selkeinä.
– Haluamme kääntää Suomen velkaantumiskehityksen. Velkasuhde on taitettava. Julkista taloutta on vahvistettava. Näistä asioista vallitsee laaja konsensus. Tämän vaalikauden aikana julkista taloutta on vahvistettava pysyvästi. Vain tämä luo pohjan kestävälle kahden vaalikauden aikana tapahtuvalle talouden oikaisulle.
– Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen vakausohjelman ja vastaa EU:n vaatimukseen pitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. EU:n finanssipoliittista sääntökehikkoa uudistetaan tällä hetkellä. Tästä näkökulmasta ajatellen kahden vaalikauden aikana tapahtuva julkisen talouden oikaisu on oikea valinta. Pystymme toteuttamaan kasvua luovia toimenpiteitä. Finanssipolitiikan linja on ensi vuonna elvyttävää ja tiukkenee vaalikauden loppua kohden.
Suomi säilyy tuloja tasaavana maana
Suomi ei kuitenkaan muuta viitekehystään tulojen tasaamisen suhteen.
– Suomi säilyy menoleikkauksista huolimatta kuitenkin yhä eniten tuloja tasaavien maiden joukossa OECD:n tilastoissa. Tulonjakovaikutusten mittaaminen täytyykin tehdä koko hallituskauden aikana tehtäville toimenpiteille, jolloin tulee huomioiduksi myös pieni- ja keskituloisille suunnattu 500 miljoonan työtulovähennys kokonaisuudessaan.
Julkinen talous on pakko tasapainottaa
Vähämäki muistuttaa, että valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota valtion vastuiden kasvuun.
– Vastuut koostuvat valtion velasta, eläkevastuista sekä valtion takauksista. Keskeinen toimi, millä näitä voidaan pienentää, on talouskasvun vauhdittaminen, ja siihen tämä julkisen talouden suunnitelma antaa hyvät mahdollisuudet.
– Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous. Ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan se ei onnistu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjän hyökkäyssota valtion velkaantuminen velkasuhde ostovoiman kasvattaminen menoleikkaukset Maailmantalous Työllisyysaste ryhmäpuheenvuoro Tuottavuus julkisen talouden suunnitelma Julkinen talous Hallitusohjelma Talouskasvu Ville Vähämäki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt arvostelevat välikysymyksen jättänyttä oppositiota: Velkaantuminen on nuorten tulevaisuudesta leikkaamista

Vasemmistoliiton kummallinen käsitys nuorisosta: Ei saa hätistellä töihin, ei saa tarkastaa matkalippua

Lisätoimia julkisen talouden vahvistamiseksi – ”Holtiton velkaantuminen on saatava loppumaan”

Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous – ilman hallitusohjelman toteuttamista se ei onnistu

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”

Hallitus esittää osakesäästötilin talletusrajan korottamista – parantaa piensijoittajien asemaa ja luo kannustimia säästämiseen

Purra: Hallitus ei väisty tieltään talouden vahvistamiseksi
Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä
Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













