

PS ARKISTO
Hallitus haluaa kääntää Suomen velkaantumiskehityksen – Vähämäki: ”Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous”
Eduskunta on tänään käsitellyt valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti puolueen valtiovarainvaliokuntavastaava Ville Vähämäki, joka muistutti, ettei Suomen velkaantumiskehityksen kääntäminen ole mahdollista ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki kertoi, että edellinen julkisen talouden suunnitelman mietintö sisälsi ponsia.
– Eduskunta edellytti hallituksen jatkavan toimia julkisen talouden vakauttamiseksi. Ponnessa nostettiin esille kasvutekijöiden vahvistaminen, työllisyysasteen nostaminen ja tuottavuuden kasvattaminen. Tämän ponnen hengessä keväisenä päivänä joukko kansanedustajia asteli Säätytalolle valmistelemaan valtiontalouden kehyksiä.
– Julkisen talouden suunnitelma on nimensä mukaisesti suunnitelma. Maailman muutosvauhti on melkoinen. Se, mitä keväällä sovittiin julkisen talouden kehikoksi, on tänään ainoassa käsittelyssä täysistunnossa. Mutta uutta julkisen talouden suunnitelmaa luodaan taustalla kaiken aikaa, ja se on käsittelyssä jo ensi keväänä.
Talouden kehitystä on vaikea ennakoida
Talouskehitykseen liittyy huomattavasti tekijöitä, joita ei pystytä ennakoimaan, tähdentää Vähämäki.
– Niitä ovat muun muassa maailmantalouden kehitys, Venäjän hyökkäyssota ja muiden konfliktien laajuus. Valtiontalouteen, talouskasvuun sekä kuluttajien ostovoimaan vaikuttavat huomattavasti keskuspankkien tekemät päätökset.
Yleinen taloustilanne ei kuitenkaan ole Suomen kannalta mahdoton.
– Suomen talouskasvu on nollan tuntumassa loppuvuonna, mutta kiihtyy ennusteiden mukaisesti ensi vuonna. Inflaatio on hidastumassa nopeasti, ja tämä tulee nostamaan kotitalouksien ostovoimaa. Ostovoimaa kasvattaa lisäksi työtulovähennyksen kasvattaminen ja lapsivähennyksen käyttöönotto osana työtulovähennystä.
Hallitus lisää kansalaisten ostovoimaa.
– Kauden aikana käytämme 500 miljoonaa lisää kansalaisten ostovoiman kasvattamiseen, jo ensi vuonna 160 miljoonaa polttoaineiden hinnan keventämiseen. Ostovoiman kasvu, inflaation hidastuminen ja investoinnit nostavat talouskasvua vuodesta 2024 alkaen.
Velkasuhde on taitettava
Vähämäki pitää hallituksen finanssipoliittisia tavoitteita selkeinä.
– Haluamme kääntää Suomen velkaantumiskehityksen. Velkasuhde on taitettava. Julkista taloutta on vahvistettava. Näistä asioista vallitsee laaja konsensus. Tämän vaalikauden aikana julkista taloutta on vahvistettava pysyvästi. Vain tämä luo pohjan kestävälle kahden vaalikauden aikana tapahtuvalle talouden oikaisulle.
– Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen vakausohjelman ja vastaa EU:n vaatimukseen pitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. EU:n finanssipoliittista sääntökehikkoa uudistetaan tällä hetkellä. Tästä näkökulmasta ajatellen kahden vaalikauden aikana tapahtuva julkisen talouden oikaisu on oikea valinta. Pystymme toteuttamaan kasvua luovia toimenpiteitä. Finanssipolitiikan linja on ensi vuonna elvyttävää ja tiukkenee vaalikauden loppua kohden.
Suomi säilyy tuloja tasaavana maana
Suomi ei kuitenkaan muuta viitekehystään tulojen tasaamisen suhteen.
– Suomi säilyy menoleikkauksista huolimatta kuitenkin yhä eniten tuloja tasaavien maiden joukossa OECD:n tilastoissa. Tulonjakovaikutusten mittaaminen täytyykin tehdä koko hallituskauden aikana tehtäville toimenpiteille, jolloin tulee huomioiduksi myös pieni- ja keskituloisille suunnattu 500 miljoonan työtulovähennys kokonaisuudessaan.
Julkinen talous on pakko tasapainottaa
Vähämäki muistuttaa, että valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota valtion vastuiden kasvuun.
– Vastuut koostuvat valtion velasta, eläkevastuista sekä valtion takauksista. Keskeinen toimi, millä näitä voidaan pienentää, on talouskasvun vauhdittaminen, ja siihen tämä julkisen talouden suunnitelma antaa hyvät mahdollisuudet.
– Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous. Ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan se ei onnistu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjän hyökkäyssota valtion velkaantuminen velkasuhde ostovoiman kasvattaminen menoleikkaukset Maailmantalous Työllisyysaste ryhmäpuheenvuoro Tuottavuus julkisen talouden suunnitelma Julkinen talous Hallitusohjelma Talouskasvu Ville Vähämäki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt arvostelevat välikysymyksen jättänyttä oppositiota: Velkaantuminen on nuorten tulevaisuudesta leikkaamista

Vasemmistoliiton kummallinen käsitys nuorisosta: Ei saa hätistellä töihin, ei saa tarkastaa matkalippua

Lisätoimia julkisen talouden vahvistamiseksi – ”Holtiton velkaantuminen on saatava loppumaan”

Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous – ilman hallitusohjelman toteuttamista se ei onnistu

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”

Hallitus esittää osakesäästötilin talletusrajan korottamista – parantaa piensijoittajien asemaa ja luo kannustimia säästämiseen

Purra: Hallitus ei väisty tieltään talouden vahvistamiseksi
Viikon suosituimmat

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.

Riikka Purra varoittaa Suomea Ranskan kaksoiskatastrofista: Finanssikriisi ja epäonnistuneen massamaahanmuuton seuraukset
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.

Paavo Arhinmäki vähättelee graffitirikostaan: ”Mieluummin en olisi jäänyt kiinni”
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.

Tynkkynen varoittaa vasemmiston klaanikytköksistä: ”Kyse on todellisuudesta, jota meidän on turha katsoa sormien läpi”
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.

Grönroos varoittaa Espoon koulujen tilanteesta: ”Vakavassa syöksykierteessä”
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.

Kehitysjärjestö Fingo ryhtyi kielipoliisiksi – haluaa kieltää toistakymmentä vakiintunutta sanaa
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.

Jo 160 000 allekirjoittanutta vaatii uusia vaaleja Ruotsiin – kansanliike polkaistiin pystyyn muutamassa päivässä
Sunnuntaina illansuussa lähes 160 000 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen valtiopäivävaalien uusimisesta Ruotsissa. Vauhti on melkoinen, sillä palvelun verkko-osoite rekisteröitiin vasta runsas viikko sitten. Kansanliikkeen moottorit pysyvät nimettöminä, mutta jäljet näyttäisivät johtavan ruotsidemokraatteihin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











