Hallitus myy valtion omaisuutta ja kiristää suomalaisten verotusta – rahoittaa Etiopian vaaleja ja Nairobin huippukokousta

Suomen Uutiset selvitti ulkoministeriön hallinnoimien kehitysyhteistyövarojen käyttöä kolmen kuukauden ajalta. Selvityksen perusteella voi todeta, että rahanmenoa ei voi mitenkään estää. Kehitysyhteistyöhankkeisiin hupeni tarkastelujaksolla huimat 29 431 605 euroa.

Etiopian vaalien ohella muita hankkeita ovat esimerkiksi Somalian kehitysyhteistyön suunnittelu, Tansanian verohallinnon tuki sekä Yangonin suurlähetystön kehitysyhteistyön hallinnointi.

Etiopiassa järjestetään vaalit toukokuussa 2020 ja Suomi on tapahtumassa vahvasti mukana – maksajan roolissa. Pekka Haaviston (vihr.) johtama ulkoministeriö on päättänyt osallistua Etiopian vaalien tukemiseen 800 000 eurolla. Suomen rahoitus on samalla osa YK:n kehitysohjelman UNDP:n koordinoimaa vaalitukihanketta, jolla tuetaan Etiopian vaalilautakuntaa.

Ulkoministeriön mukaan Suomelta kanavoitu rahasumma ohjataan erityisesti naisten poliittiseen voimaannuttamiseen, jonka toteutuksesta yhteisrahoitusohjelmassa vastaa UNWOMEN. Päätös Etiopian vaalirahoituksesta on tehty 27. syyskuuta.

Somaliaan vajaa puoli miljoonaa euroa

Ulkoministeriön hallinnoimat kehitysyhteistyövarat käytetään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan väliseen kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työn tukemiseen sekä humanitaariseen apuun.

Ulkoministeriö tekee erillisen rahoituspäätöksen jokaisesta hankkeesta tai ohjelmasta, jonka tukemiseen se päättää osallistua. Suomen Uutiset kävi läpi ulkoministeriössä päätetyt rahoitushankkeet vajaan kolmen kuukauden ajalta, eli syyskuun alusta marraskuun loppuun.

Syyskuussa rahoituspäätös tehtiin viidelle hankkeelle. Rahoitettavia kohteita ovat Somalian kehitysyhteistyön suunnitteluvarat 75 000 euroa, kansallisen ja paikallisen tason sovintoprosessien tuki Somaliassa, vaihe II 461 384 euroa, kehitysmaiden kiertotalous, kauppa ja kehitys 50 000 euroa, Suomen vesifoorumin kehitysyhteistyötoiminta 120 000 euroa sekä jutun alussa mainittu Etiopian vaalituki 800 000 euroa. Syyskuun osalta kehitysyhteistyöhankkeisiin siis hupeni yhteensä 1 506 384 euroa.

Lokakuussa paloi yli 25 miljoonaa euroa

Lokakuussa kehitysyhteistyöprojekteihin käytettiin uskomattomat yli 25 miljoonaa euroa. Tarkalleen 25 485 221 euroa. Rahoitusta saivat Extractive Industries Transparency Initiativen läpinäkyvän toimintatavan standardi 700 000 euroa, Yangonin suurlähetystön kehitysyhteistyön hallinnointi, suunnittelu ja seuranta sekä henkilöstön kehitysyhteistyökoulutus 50 000 euroa, kohdentamaton vapaaehtoinen rahoitus eli yleisavustus YK:n väestörahasto UNFPA:lle 18 250 000 euroa, Suomen tuki Nairobin ICPD25 huippukokoukselle 450 000 euroa, Burundin resilienssihanke 35 221 euroa ja tuki Afganistanin UN Womenille 6 000 000 euroa.

Marraskuussa kehitysyhteistyötä rahoitettiin 2 440 000 eurolla. Rahansaajia olivat Mosambikin jälleenrakennusrahasto 2 000 000 euroa, Suomen tuki International Peace Institutelle konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun 160 000 euroa, Tansanian verohallinnon tuki 230 000 euroa sekä yksityisen sektorin kehityksen avunantajakomitea 50 000 euroa.

Kehitysapuun tänä vuonna 989 miljoonaa euroa

Tänä vuonna valtion budjetin kehitysyhteistyön määrärahat ovat kaikkiaan 989 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on summasta 577 miljoonaa euroa.

Määrärahat jaetaan kahteen kategoriaan: ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Muulla kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuutta EU:n talousarviosta sekä eräitä muita kehitysavuksi katsottavia maksuja eri hallinnonaloilta.

Pääministeri Antti Rinteen johtama hallitus on ensi vuonna lisäämässä kehitysyhteistyöhön käytettäviä varoja entisestään. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksessä kehitysyhteistyön määrärahoja nostetaan noin 100 miljoonaa euroa. Päätös varmasti ilahduttaa ainakin kehitysyhteistyöjärjestöissä työskenteleviä palkansaajia.

Kehitysyhteistyöhön, kuten muihinkin hallituksen hankkeisiin tarvittavat varat hallitus aikoo kattaa muun muassa myymällä valtion omaisuutta. Myös verotus kiristyy. Erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruuan hinta tulee nousemaan, mikä heikentää tuntuvasti tavallisen palkansaajan ostovoimaa ja nostaa elinkustannuksia.

Hallitus kasvattaa veronmaksajien taakkaa

Kehitysyhteistyö on hallitukselle vain yksi avoin kuluerä, johon on mahdollista kylvää veronmaksajien rahaa rajattomia määriä. Rinteen hallituksen tavoitteena on tulevaisuudessa nostaa kehitysapurahoja jopa 0,7 prosentin osuuteen Suomen bruttokansantuotteesta, mikä kasvattaisi tuntuvasti veronmaksajien taakkaa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti kehitysyhteistyöhön, kunhan se palvelee myös Suomen intressejä.

Halla-aho muistutti kesällä Paasikivi-Seura ry:n kokouksessa, että kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaisi joka vuosi jopa 600 miljoonan euron lisäystä valtion kuluihin.

– Tätä summaa pidettäisiin aika suurena, jos puhuttaisiin melkein mistä tahansa muusta, kuten vanhusten hoivapalveluista tai tieverkon ylläpidosta. Kehitysyhteistyössä ei usein edes esitetä kysymystä, mistä se raha otetaan, Halla-aho sanoi.

Perussuomalaiset: Rahan kippaaminen lopettava

Halla-aho on myös todennut, että Suomen kannattaisi pyrkiä kahdenvälisiin kehitysyhteistyösuhteisiin, joissa muun muassa pyrittäisiin edistämään paikallista taloudellista toimeliaisuutta, ja investoinnit myös sidottaisiin siihen, että kehitysapua vastaanottava maa ottaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kansalaisensa takaisin.

Kansanedustaja Leena Meri totesi viime viikolla Ylen tv-haastattelussa, että perussuomalaiset haluaa perua hallituksen suunnitteleman korotuksen kehitysapuun.

– Haluamme lopettaa rahan kippaamisen sellaisiin asioihin, jotka eivät ole ensisijaisen tärkeitä suomalaisille. Kyllä meidän täytyy ajatella ensisijaisesti suomalaisia, Meri sanoi.