Helsingin Mellunmäen moskeija ei kommentoi Iranin hallinnon ihmisoikeusrikoksia eikä muistotilaisuutta, jonka se järjesti terroristi Soleimanille – mielenosoittajat vaativat moskeijan sulkemista

Joulukuussa 2022 Suomen Uutiset sai selville, että Helsingin Mellunmäessä sijaitsevassa Resalat-keskuksessa on pidetty muistotilaisuus, jossa on kunnioitettu Iranin Quds-joukkojen komentajan Qasim Soleimanin muistoa.

Quds-joukkojen tukemiin ryhmittymiin lukeutuvat esimerkiksi Hizbollah ja Hamas. Ilmoitus tilaisuudesta julkaistiin Resalatin nettisivuilla tammikuun 9. päivä 2020. Qasim Soleimani kuoli Yhdysvaltojen ilmaiskussa Irakin Bagdadissa 3.1.2020. Resalat-keskus on Suomen suurin shiiamuslimien moskeija.

Viha Soleimania kohtaan näkyy myös Iranissa islamilaista tasavaltaa vastustavissa mielenosoituksissa. 2.1.2023 mielenosoittajat polttivat Soleimanin kuvia. Hänellä on paikallisten keskuudessa myös useita pilkkanimiä. Häntä kutsutaan esimerkiksi kotletiksi.

Resalat ei kommentoi

Suomen Uutiset pyysi kommentteja Resalat-keskuksen imaami Abbas Bahmanpourilta.

Näin kysyimme:

1. Suomalaiset muslimiyhteisöt ovat olleet vaiti Iranin mielenosoituksista. Tuomitsetteko Iranin tekemät teloitukset ja ihmisoikeusrikokset? Tuetteko iranilaisia mielenosoittajia? Tuetteko EU:n Iranin vastaisia pakotteita?

2. Seurakuntanne sivuilla ilmoitettiin muistotilaisuudesta Qasim Soleimanille. Ilmoitus on julkaistu Resalatin sivuilla tammikuun 9. päivä 2020. Miksi tilaisuus on järjestetty?

3. Sivuiltanne löytyy myös maininta/yhteys Ahl al-Bayt -järjestöön. Onko tämä sama järjestö, jonka islamilaisen tasavallan valtionjohtaja Ali Khamein perusti 1990? Jos järjestö on sama, miksi sivuiltanne löytyy siihen yhteys?

Näin Bahmanpour vastasi:

– Kysyt esimerkiksi, miksi meidän sivuillamme mainitaan Ahl al-Bayt. Ahl al-Bayt on arabiaa ja tarkoittaa Talonväki. Sillä viitataan profeetta Muhammadin lähiperheeseen, joka on pyhä ja tärkeä shiiamuslimeille. Pienikin taustatutkimus shiialaisuuten olisi kertonut tämän. Onko tämä mielestäsi vastuullista journalismia?

Suojelupoliisi kommentoi niukasti

Suomen Uutiset kysyi suojelupoliisilta, onko se tietoinen Resalatissa Soleimanille pidetystä muistotilaisuudesta. Kysyimme myös yhteydestä Ahl al-Bayt -järjestöön. Halusimme tietää, onko se sama järjestö, jonka Khameinin perusti 1990.

Supon viestinnästä vastattiin näin:

– Selvittelimme asiaa täällä, ja valitettavasti joudumme vastaamaan niukasti. Me emme voi kommentoida tällaisia yksittäisiä toimijoita.

Supo: Suurlähetystöissä kymmeniä agentteja

Helsingin Sanomat julkaisi 8.1. artikkelin, jossa kysyttiin, miksi suomalaiset viranomaiset eivät ole kertoneet yhdestäkään kiinniotetusta vakoojasta vuosikausiin. Jutussa haastateltiin Supon vastatiedustelun päällikköä Pertti Haaksiluotoa.

Artikkelin mukaan ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä toimii Suomessa Supon mukaan ”kymmeniä”. He työskentelevät yleensä maidensa suurlähetystöissä diplomaattistatuksen turvin. He pyrkivät sekä itse hankkimaan tietoja että värväämään Suomesta agentteja.

Venäjältä apua kansannousun tukahduttamiseen

Syy siihen, miksi Iranin hallinnon tukeminen on erityisen raskauttavaa myös suomalaisesta näkökulmasta, on Ukraina. Iran on Ukrainan sodan osapuoli, koska se toimittaa aseita ja raketteja Venäjälle.

Suomen Teheranin lähetystön vt. päällikön Emmi Kullan mukaan Iran on vastavuoroisesti pyytänyt Venäjän apua mielenosoittajien taltuttamisessa. Häntä haastateltiin The Ulkopolitist -podcastissa 10.12.2022.

Helsingin poliisi: Mielenosoituksia on ollut kolme

Marraskuun 2022 lopussa Resalat-moskeijalla pidettiin ensimmäinen mielenosoitus, jossa vaadittiin sen sulkemista.

Helsingin poliisin mukaan mielenosoituksia on ollut kaiken kaikkiaan kolme marras- ja joulukuun aikana. Poliisi on ollut valvomassa niitä.

– Mielenosoituksista on tehty lainmukainen ilmoitus, ja se on koskenut Resalat-keskuksen sulkemista. Tapahtumissa on ollut huutelua ja vastakkainasettelua. Mielenosoitus on sujunut sääntöjen mukaisesti, Helsingin poliisin viestinnästä vastataan Suomen Uutisille.

Mielenosoittajat: Tutkikaa moskeijoiden taustat

Suomen Uutiset tapasi neljää mielenosoittajaa (kahta miestä ja kahta naista) Helsingin keskustassa 25.12. Kaksi heistä oli mukana tapaamisessa ja keskusteluissa, mutta he eivät halua antaa juttuun erillistä haastattelua.

Iranilais-suomalainen nainen kertoo, että moskeija ei ole vain rukoilupaikka, vaan se kuuluu Iranin hallinnon vaikutusalueeseen.

– Suomessa asumiseni aikana on käynyt selväksi, että moskeija ei ole vain rukoilua varten. Haluan sanoa suomalaisille, että älkää antako muslimien avata moskeijoita ennen kuin olette tehneet syvällisen ja pitkän tutkimuksen moskeijoiden taustoista.

Nainen kokee, että suomalainen media ei ole käsitellyt Iranin hallinnon ihmisoikeusrikoksia ja sen vaikuttamista oikein. Hän nostaa esimerkin joulukuisesta Iranin hallintoa vastustavasta mielenosoituksesta Helsingin keskustassa.

– Olimme vastustamassa islamilaista hallintoa eduskuntatalon edessä. Meillä oli kylttejä, joissa luki: “No more Ayatollah no deal with mullah” , “Shut down Iranian embassy”, “Say her name Mahsa Amini”, ”Say his name Mohsen Shekari” ja ”Down with dictator”. Yle lähetti valokuvaajan paikalle. Se kuvitti kuvallamme jutun, jossa kerrottiin pakkopalautuksista. Minusta se näytti siltä, että Yle haluaa viestiä, että kun näette iranilaisia osoittamassa mieltään, he joko vastustavat pakkopalautuksia tai vaativat oleskelulupia, hän sanoo.

Nainen on asunut Suomessa kymmenen vuotta. Koulutukseltaan hän luonnontieteiden maisteri.

Moskeijassa käy Iranin suurlähetystön henkilökunta

Mielenosoituksen järjestäjiin kuuluva suomalais-iranilainen Arvin Adriyan on ammatiltaan kirjailija ja käynyt läpi iranilaisen teokraattisen koulujärjestelmän, kuten muutkin Suomen Uutisten tapaamat mielenosoittajat. Hän avaa mielenosoituksen taustoja.

– Resalat-keskus on Iranin islamilaisen tasavallan (IRI) ”aula”. IRI on 43-vuotisen historiansa aikana terrorisoinut oppositiota Iranin ulkopuolella. Siksi monet iranilaiset poliittiset ja kulttuuriaktivistit pelkäävät henkensä puolesta. IRI:n voimat ulottuvat myös Suomeen.

Hänen mukaansa Iranin suurlähetystön henkilökunnalla on tiiviit suhteet Resalat-keskukseen.

– Resalat-keskuksen imaami Abbas Bahmanpour ja hänen isänsä Majid Bahmanpour sekä Forouzandeh Vadiati (Iranin suurlähettiläs) ovat yhteydessä toisiinsa sekä suoraan Iranin islamistiseen hallintoon.

Hän esittää myös linkit Iranin hallinnon uutistoimistoon, joka kertoo uutisia Resalat Islamic Communityn järjestämästä Qods Day -tapahtumasta.

– Nämä osoittavat myös Resalat-keskuksen ja Iranin islamilaisen tasavallan välisen suhteen.

Hän sanoo, että Resalat-keskus on osa ”The Ahl al-Bayt World Assemblyä”.

– Tämä kokoonpano on valtionjohtaja Khamenein valvonnassa.

Adriyan linkkaa aineiston, joka osoittaa yhteydet The Ahl al-Bayt World Assemblyyn. Toimituksella on hallussa linkit, joilla Adriyan perustelee yhteyden järjestöön.

Saksalainen moskeija paljastui Iranin hallinnon työtilaksi

Spiegel-lehti paljasti viime lokakuussa, että Hampurin islamilainen keskus (IZH) on toiminut iranilaisen hallinnon kannattajien tukikohtana. Spiegelin mukaan Hampurin islamilaista keskusta pidetään Iranin hallinnon tärkeimpänä vakoilukoneistona Saksassa. Sitä on myös käytetty Iranin hallinnon propagandan levittämisessä ympäri Eurooppaa.

Artikkeli kertoo Frankfurtin yliopiston Global Islam -tutkimuskeskuksen (FFGI:n) johtaja Susanne Schröterin lausumasta vetoomuksesta, jossa perätään toimia moskeijaa kohtaan. Saksan liittovaltion perustuslain suojelu- ja terrorismintorjuntavirastolla on ollut jo vuosia todisteita siitä, että keskus ei ole vain antisemitistinen, antidemokraattinen ja naisvihainen, vaan todisteita on myös siitä, että sillä on siteitä terroristi-Hizbollahin joukkoihin.

Spiegel kertoo myös, että saksalais-iranilaiset ovat osoittaneet mieltään Iranin hallintoa vastaan useissa Saksan kaupungeissa. Iranilaisyhteisön nettisivuilla vaaditaan Euroopan unionia – ja erityisesti Saksan hallitusta – ”seuraamaan ja asettamaan oikeuden eteen Saksassa Iranin hallinnon puolesta toimivia agentteja ja uskonnollisia instituutioita”. Iranin hallintoa vastustavat mielenosoittajat kertovat myös Spiegelille, että heitä on varjostettu Iranin hallinnon toimesta.

“Uskonnollinen oppineisto ei ole pääosin aidosti vapaa toimija”

Suomen Uutiset pyysi kommenttia Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorilta Hannu Juusolalta. Kysyimme, miksi islamilainen maailma on ollut varsin hiljaa Iranin tekemien ihmisoikeusrikosten suhteen. Mainitsimme kommenttipyynnössä myös sen, että esimerkiksi Suomessa vain tataariyhteisön Atik Ali on näkyvästi tuominnut Iranin ihmisoikeusrikokset.

Professori Juusolan mukaan Iranissa monet uskonoppineet (sekä shiialaiset että sunnalaiset) ovat tuominneet väkivallan, vaikka se johtaa helposti rangaistuksiin myös heitä kohtaan. Osa uskonoppineista, esimerkiksi niistä, jotka tukisivatkin esimerkiksi hunnuttautumista, vastustavat sen pakottamista valtion toimesta. Hän sanoo, että Iranissa on kahtalaisia ääniä myös uskonoppineiden keskuudessa.

– En ole ehtinyt seurata, minkälaisia kantoja esimerkiksi arabimaailmassa uskonoppineet ovat ottaneet. Hiljaisuus johtuu ilman muuta siitä, että samankaltaiset oikeuksien puutteet ovat tyypillisiä monessa muussakin maassa ja pelko kansannousujen leviämisestä on ilmeinen. Uskonnollinen oppineisto ei pääosin ole valtiosta aidosti itsenäinen vapaa toimija, mikä rajoittaa kritiikkiä silloinkin, kun henkilö olisi muuten halukas sitä esittämään, hän sanoo.

Veteraanitoimittajan uutuuskirja avaa shiiojen toimintatapoja

Lähi-idän erikoistoimittaja ja kirjailija Liisa Liimatainen käsittelee viime syyskuussa julkaistussa kirjassaan shiiojen koulukuntia ja niiden vaikutusalueita.

“Shiialaisuudelle on tyypillistä, että sen edustajat valitsevat itselleen suurajatollahien joukosta oman marja’aan (uskonnollinen seurattava henkilö), jonka oppien tulkintaa he noudattavat. Shiiat rahoittavat sen oppineen hawzaa (imaamien koulutuspaikkaa), jota he seuraavat. Koska seuraajat rahoittavat perinteisesti omia pappejaan, shiiojen papiston uskottiin olevan poliittisesti itsenäinen. Iranin islamilaisen valtion ja muiden shiialaisten poliittisten liikkeiden myötä shiialaisen papiston itsenäisyyden katsotaan kärsineen uusista poliittisista sidonnaisuuksista.”

Hallinnolla sekä radikaaleja että maltillisia tukijoita

Suomen Uutiset kysyi Lähi-idän tutkija Bijan Rezat Jahromilta, minkälaisia Iranin hallinnon tukijat ovat ja mitkä ryhmät ovat tyypillisimpiä esimerkiksi Suomessa ja Iranin ulkopuolella.

– Iranissa on radikaaleja ja maltillisia tukijoita, mutta aina kun maltilliset pääsevät hallitusvastuuseen, heistä tulee radikaaleja. Islamilaisen tasavallan valtionjohtaja Khamenei on tästä hyvä esimerkki. Presidenttinä hän esitti liberaalia pappia, mutta on nyt erittäin aggressiivinen ja radikaali, joka tulkitsee shariaa ankarimmalla tavalla.

Tutkijan mukaan ulkomailla toimii islamilaisen tasavallan kannattajia, ja yleensä he ovat maltillisia ja edustavat #Iranlobby-liikettä.

– He saavat resursseja islamilaisesta tasavallasta. Heidän tulkinnassaan demokratia on maraton ja islamilainen tasavalta on menossa siihen suuntaan. Lisäksi he väittävät, että jos islamilainen tasavalta kaatuisi, Iranista tulisi samankaltainen valtio kuin Syyriasta.

Resalatin nuorisojärjestö tavoittelee teokratiaa

Myös Jahromi sanoo, että Mellunmäen Resalat-keskuksen imaamilla Abbas Bahmanpourilla on tiiviit suhteet Helsingin Kulosaaressa sijaitsevaan Iranin suurlähetystöön.

– Moskeijassa toimii myös nuorisojärjestö Nuoret Mahdit. Järjestön tavoite on perustaa Suomeen teokratia. Mutta se tulee tehdä demokraattisia prosesseja käyttäen.

Hänen mukaansa viime syksynä alkaneiden mielenosoitusten aikana hallinnon tukijat ovat järjestäneet maailmalla ja myös Suomessa mielenosoituksia, joiden tavoitteena on reformoida islamilainen tasavalta, vaikka iranilaiset haluavat kaataa islamilaisen tasavallan.

– Reformistit kannattavat entistä pääministeriä Musawia. Ongelma on se, että hänen kaudellaan 5 000 poliittista vankia murhattiin syksyn 1988 aikana. Lisäksi vuoden 2009 vihreän liikkeen aikana Musawi oli uskollinen islamilaiselle tasavallalle eikä kansanjoukoille.

Mihin Iranin vaikutusvalta perustuu?

Jahromi sanoo, että Iranin valtiosäännön mukaan sen perustuslaillinen tehtävä on perustaa maailmanlaajuinen islamilainen tasavalta, jonka johtajana toimii islamilaisen tasavallan uskonnollinen johtaja.

– Iranilla on vaikutusvaltaa Lähi-idässä Afganistanista Libanoniin saakka. Lisäksi Hizbollah-järjestöllä, jonka islamilainen tasavalta perusti Libanoniin vuonna 1982, on laajat verkostot esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Tästä esimerkkinä voi mainita pommi-iskun juutalaisyhteisöä vastaan vuonna 1994 Argentiinassa. Sitä pidetään maan historian verisimpänä.

Islamilainen tasavalta mukana huumekaupassa

Jahromi muistuttaa, että Iranin hallinto on mukana myös huumekaupassa.

– Iran hallitsee Afganistanissa heroiinin tuotantoa ja Syyriassa amfetamiinin valmistusta. Se on myös mukana Etelä-Amerikan kokaiinimarkkioilla. Näillä rikollisjoukkojen suhteilla Iran tekee myös murhia. Se esimerkiksi yritti tappaa Saudi-Arabian USA:n suurlähettilään presidentti Barack Obaman kaudella.

Jahromi kertoo, että Interpolin pidätysmääräyksen alainen Ahmad Vahidi toimii tällä hetkellä Iranissa sisäministerinä.

– Hän on yksi edellä mainitsemani Argentiinan pommi-iskun terroristeista. Buenosairesilaisessa juutalaisessa kulttuurikeskuksessa tapahtuneessa iskussa vuonna 1994 kuoli 85 ihmistä ja haavoittui 300.

Jahromi tarkentaa vielä Iranin hallinnon attentaatteja eli poliittisia murhia.

– Professori Abbas Milanin mukaan lännessä islamilainen tasavalta on tehnyt yli 100 attentaattia perustamisensa jälkeen. Iranin maanpaossa kuolleen presidentti Abolhassan Banisadrin mukaan attentaateista vastasivat hänen kaudellaan Khamenei, Akbar Hashem Rafsanjani ja turvallisuusministeri, joka on aina myös pappi.

Salamurhaajat palkitaan

Jahromi muistuttaa myös, että entinen shaahin pääministeri Shapour Bakhtiar murhattiin asunnollaan vuonna 1991 Pariisissa, koska hän oli liian vaikutusvaltainen.

– Bakhtiar oli valtiotieteiden ja oikeustieteiden tohtori Sorbonnen yliopistosta, ja opiskeluaikanaan hän taisteli natsien invaasiota vastaan Ranskassa. Kun hänet surmattiin, Ranska kuitenkin luovutti hänen murhaajansa Iraniin, jossa hänet kukitettiin lentokentällä. Lisäksi murhaajalle luovutettiin teosta palkinnoksi oma hotelli.

Jahromi sanoo, että Suomessa islamilainen tasavalta tekee lähinnä pakolaisvakoilua, mutta se ei ole käyttänyt väkivaltaa.

– Iranilainen yhteisö on kuitenkin kasvamassa Suomessa ja siihen pitää herätä.