Jos Venäjä jälleen vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja rajalle, siihen ei auta Nato-jäsenyyskään – Purra: ”Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä”

Suurella todennäköisyydellä Suomi on lähiaikoina käynnistämässä menettelyn, jota kutsutaan Nato-jäsenyyden hakemiseksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti tänään IS-tv:n puoluejohtajakeskustelussa, että sotilaallisten toimien ohella nykyajan konkreettisia turvallisuusuhkia ovat myös erilaiset hybridioperaatiot, kuten esimerkiksi valtiollisen toimijan vihamielisessä tarkoituksessa suorittama ihmisten työntäminen rajan yli.

Viime aikoina Nato-keskustelu on, jäsenyyden näyttäessä yhä todennäköisemmältä, vähitellen siirtynyt siihen vaiheeseen, millainen Nato-maa Suomi olisi ja mitä jäsenyys Suomelle maksaisi.

Nato tunnetusti on asettanut jäsenvaltioidensa puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi 2 % BKT:sta, minkä vaatimuksen Suomi täyttäisi erinomaisesti jo nyt.

IS-tv:n puoluejohtajien Nato-keskustelussa perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että yleisesti ottaen Nato-kustannukset olisivat Suomen omia puolustusmenoja.

– Perussuomalaiset on jo vuosikausia kannattanut kansallisten puolustusmenojen korottamista. Ymmärtääkseni tällä on myös kansalaisten suunnalla erittäin vahva tuki, Purra sanoi.

Hän jatkoi, että verrattuna moneen muuhun ylikansalliseen tai hallitusten väliseen elimeen Naton hallinnolliset kustannukset ovat maltillisia.

– Puhutaan siis muutamista kymmenistä miljoonista, ja näillekin on omaa kansallista hyötyä.

Houkuttelisiko Suomi investointikohteena?

IS-tv:n keskusteluun osallistuivat myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk). Puoluejohtajat keskustelivat myös Nato-jäsenyyden mahdollisista talouspoliittisista hyödyistä Suomelle.

Venäjän Ukrainassa aloittama sota on nostanut epäilyjä siitä, että Suomi alkaisi näyttäytyä kansainvälisten sijoittajien ja investointipäätösten tekijöiden silmissä epäedulliselta maalta ollessaan Naton ulkopuolella. Anderssonin mielestä mitään tällaisia merkkejä ei olisi näkyvissä, mutta mahdollinen Nato-jäsenyys saattaisi Anderssonin mukaan mahdollisesti lisätä sotilaallisia jännitteitä, jotka saattaisivat vaikuttaa yritysten liiketoimintaan, turismiin tai matkailualaan.

Saarikko oli eri linjoilla hallituskumppaninsa kanssa ja totesi, että jännitteet ovat kasvaneet jo nyt Suomesta riippumattomista syistä.

– Meillä ei ole toistaiseksi huolta. Mutta kyllä me myös tiedämme, että tätä Nato-päätöstä sijoittajat, luottoluokittajat ja investorit aivan varmasti miettivät.

Purran mukaan Suomen Nato-jäsenyydellä ei sen sijaan ole merkitystä niin sanotun maariskin kannalta.

– Näkisin, että kansainvälisten yritysten ja investoijien huoli Suomesta liittyy tulevaisuudessa ennemminkin siihen, onko meidän regulaatioympäristö johdonmukainen ja ennustettava, minkälainen meidän verotuksemme on, onko meillä työmarkkinoilla rauhallista ja miten ylipäätään Suomen talous kehittyy. Ei niinkään siihen, olemmeko Naton jäsenmaita vai emme, Purra sanoi.

Purra huomautti, että Suomen kansalaisuuden ja Suomen passin arvoa alennetaan aivan muilla toimilla kuin siirtymällä kohti Natoa.

– Esimerkiksi sillä, että Suomen kansalaisuuden saa vain muutaman vuoden asumisen jälkeen, käytännössä nopeammin ja helpommin kuin muualla.

Venäjä tuntee Suomen lainsäädännön heikkoudet

Sotilaallisten toimien ohella konkreettisia turvallisuusuhkia ovat nykyisin myös erilaiset hybridioperaatiot, kuten esimerkiksi valtiollisen toimijan vihamielisessä tarkoituksessa suorittama ihmisten työntäminen rajan yli.

Perussuomalaiset ovat tyytymättömiä hallituksen valmiuslain rajaturvallisuutta koskevien lainsäädäntömuutosten valmisteluun, sillä hallitus ei ole toistaiseksi tuonut eduskuntaan pykäliä, joilla siirtolaisase voitaisiin kokonaan pysäyttää rajalle.

Purra totesi, että laajamittainen maahantulo on ongelma ja uhka, johon Nato-jäsenyyskään ei auta.

– Suomella ei ole sen paremmin normaalilainsäädännössä kuin valmiuslaissakaan tulevan esityksen myötä sellaista pykälää, jolla tuhansien, kenties satojen tuhansien turvapaikanhakijoiden, vyöryttäminen Suomen rajoille voitaisiin estää, eli käytännössä olla ottamatta turvapaikkahakemuksia vastaan.

Venäjä on yrittänyt samaa temppua aiemminkin.

– Venäjä tuntee Suomen lainsäädännön heikkoudet. Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä, Purra sanoi.

Vihreiden Suomela viittasi kintaalla pakolaisaseen käyttöön osana Venäjän Suomeen kohdistuvia hybriditoimia siitäkin huolimatta, että uhka on jo aiemmin realisoitunut.

– En lähtisi liioittelemaan, uhkiin on varauduttu, Suomela vähätteli.

Saarikko sen sijaan myönsi, että Purra on oikeassa. Saarikko epäsuorasti myös myönsi, että tarvittavat lakimuutokset ovat osin tekemättä.

– Lainsäädännössä on korjaamisen tarpeita, ja nyt on edettävä erittäin ripeästi, Saarikko sanoi.

Miksi vasemmiston puoluejohto panttaa Nato-kantaansa?

Puoluejohtajien debatissa herätti huomiota, että hallitusta edustava Andersson ei vieläkään suostunut kertomaan omaa Nato-kantaansa. Anderssonilta kuultiin pitkiä ja polveilevia selityksiä näkemyksensä panttaamiselle.

– Mä olen ajatellut, että vastuullinen päättäjä nimenomaan paneutuu kaikkiin argumentteihin ja pohtii niiden perusteluja. Voin myös myöntää, että tilanne ei ole helppo puolueelleni. Ajattelen, että on tärkeämpää antaa ihmisille tilaa tehdä omat johtopäätökset ja kerron oman kantani kun sen aika on, Andersson muotoili

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on tunnetusti jyrkkiä Naton vastustajia. Siitä huolimatta vasemmistoliitto teki viime viikolla puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa päätöksen jatkaa hallituksessa, vaikka Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.