

PS ARKISTO
Mäenpää maaseutukylien vahvuuksista: Turvallisuus on maaseudun tärkein vetovoimatekijä
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti osaa Landemia-hankkeen osana järjestettävään Maaseutuasumisen tulevaisuus -tilaisuuden paneeliin Seinäjoella keskiviikkona. Jo ennen tapahtumaa Mäenpää korosti maaseudun asukkaana arvostavansa elinympäristöään huoltovarmuuden mahdollistajana ja hyvänä lasten kasvupaikkana. Paneelin aikana kansanedustaja arvioi, että Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä jo lähitulevaisuudessa maaseutukylien tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi nousee turvallisuus.
Paneelissa käsiteltiin kolmea suurempaa aihealuetta. Ensiksi puhuttiin työelämän murroksesta, paikkariippumattomuudesta ja näihin liittyvästä asuinpaikan valinnasta. Panelisteilta kysyttiin keinoja etä- ja paikkariippumatonta työtä tekevien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella.
Vastauksissa korostuivat peruspalvelut, kunnolliset etätyöpuitteet ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Myös Juha Mäenpää huomautti asuinpaikan valinnassa peruspalveluiden ja tiestön olevan merkittäviä tekijöitä. Palveluista hän korosti erityisesti kyläkoulujen ja koulukyytien merkitystä.
– Tiedetään, että maaseutu on täynnä upeita taloja, mutta sitten jos kulkeminen on jonkun ”kuratien” varressa, niin silloin ei paljoa etätyökään houkuta, kun lapsia kuitenkin joutuu kuskaamaan kouluun tai linja-autolle kyseistä tietä pitkin, Mäenpää selvensi ydinongelmaa.
Tyhjien asuntojen ongelma
Samassa aihepiirissä käsiteltiin myös maaseudun tyhjien asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Panelistien vastauksissa nostettiin esille muun muassa halpojen tonttien, kyläyhteisöjen aktiivisuuden ja markkinoinnin merkitys. Mäenpää aloitti ongelman tarkastelun muista poikkeavasta näkökulmasta: hän muistutti, että mikäli talosta löytyy jälkeenpäin ongelmia, saattaa siitä myyjä joutua vastuuseen pitkänkin ajan jälkeen.
– Esimerkiksi perikunta ei välttämättä uskalla myydä vanhuksen jälkeensä jättämää taloa, minkä vuoksi talo menee pilalle, kun se jätetään kylmäksi, hän avasi kuviota.
Turpeen merkitys nuorten työllistäjänä
Paneelin toinen aihealue koski nuorten muuttohalukkuutta ja tulevaisuutta. Tarkoituksena oli pohtia toimenpiteitä opiskelijoiden vahvempien sidosten luomiseksi kotipaikkakunnilleen sekä keinoja nuorten alueella kiinni pitämiseen ja jo lähteneiden nuorten takaisin houkutteluun. Vastauksissa huomautettiin, että tärkeää on, miten jokainen puhuu maaseudusta: viestin pitäisi olla myönteinen.
Lisäksi korostettiin yhteydenpidon tärkeyttä poismuuttaneiden nuorten mahdollisen paluumuuton toivossa ja muuta markkinointia. Mäenpää otti keskustelussa esille kaksi nuorten työllisyyteen liittyvää seikkaa: työnteon saamisen vaikeuden alaikäisenä ja turpeen merkityksen työllistäjänä.
– Enää ei helposti oteta alaikäisiä lautapojiksi, Mäenpää huomautti.
– Turpeella on ollut valtavan hyvä sosiaalinen vaikutus niille nuorille, jotka eivät ole oikein ”opiskelutyyppiä”. He ovat olleet turvesuolla töissä kesät ja korjanneet turvekoneita talvet. Jos turve jää fossiilisena energiana pois Etelä-Pohjanmaalta, se saattaa lisätä kylien autioitumista, hän jatkoi huolestuneena.
Myös vapaa-ajan asukkaat huomioitava
Lopuksi paneelissa puhuttiin monipaikkaisuudesta maaseudun vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Keskustelussa oli vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen alueiden kehittämisessä ja kysymys vapaa-ajan asukkaista tulevina pysyvinä asukkaina. Erityisesti kaavoituksen merkitystä korostettiin. Panelistien joukosta huomautettiin, että esimerkiksi suhtautuminen siihen, saako rannalla asua vakituisesti, on keskeinen.
– Toivoisin rohkeutta siihen, että mökkejä voisi muuttaa kodeiksi, Mäenpää linjasi.
Turvallisuus vaikuttaa perheiden muuttosuunnitelmiin
Lopuksi eteläpohjalainen kansanedustaja otti puheeksi tärkeän huomion: maaseutukylien turvallisuus tulee olemaan vetovoimatekijä. Puheenvuoronsa aikana hän havainnollisti asiaa vertailemalla Helsingin turvallisuustilannetta Seinäjokeen ja toisaalta Seinäjoen mahdollista tulevaisuuden turvallisuustilannetta pienempiin paikkakuntiin.
Erityisesti viimeaikaisten katujengikeskusteluiden ja -uutisten vuoksi Mäenpään huomio on perusteltu. Turvallisuus toden totta vaikuttanee yhä enenevässä määrin perheiden muuttosuunnitelmiin.
Landemia-hankkeen päätavoite on edistää Etelä-Pohjanmaan vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Hanke pyrkii saamaan alueelle uusia pysyviä asukkaita sekä tukea ja mahdollistaa monipaikkaista asumista. Lisäksi tavoitteena on edistää osaltaan myös paikkariippumatonta työskentelyä.
Paneelissa oli mukana runsas kattaus vaikuttajia ja asiantuntijoita: eteläpohjalaisia paikallis-, alue- ja valtakunnanpoliitikkoja sekä edustusta yhdistyskentältä ja tutkimuksen saralta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maaseutuasuminen Landemia-hanke maaseutukylät tiestön kunto katujengit etätyö tietoliikenneyhteydet vetovoimatekijät Etelä-Pohjanmaa Juha Mäenpää Maaseutu Peruspalvelut Turve Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho muistutti ministeri Saarikkoa, että myös maaseudun elinvoima syntyy lopulta taloudellisesta toimeliaisuudesta – ”Yritysten ja tuotannon kilpailukyky on ainoa todellinen hyvinvoinnin lähde”

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Perussuomalaiset vaativat hallitukselta toimenpiteitä maahanmuuton kielteisten vaikutusten arvioimiseksi: Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka heikentää asuntoalueiden turvallisuutta

Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”

Ranne: Maaseutukaan ei pelastu maahanmuutolla

Tuumaustunnilla perjantaina: Jenna Simula ja Mauri Peltokangas esittelevät maaseutupoliittisen ohjelman (suora lähetys)

Simula alueellisesta opintolainahyvityksestä: ”Voisi parhaimmillaan edistää syntyvyyttä”
Viikon suosituimmat

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan
Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Sisäministeri Mari Rantanen vaatii täysjarrutusta: ”Pysäyttäisin maahanmuuton hetkeksi”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














