

PS ARKISTO
Mäenpää maaseutukylien vahvuuksista: Turvallisuus on maaseudun tärkein vetovoimatekijä
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti osaa Landemia-hankkeen osana järjestettävään Maaseutuasumisen tulevaisuus -tilaisuuden paneeliin Seinäjoella keskiviikkona. Jo ennen tapahtumaa Mäenpää korosti maaseudun asukkaana arvostavansa elinympäristöään huoltovarmuuden mahdollistajana ja hyvänä lasten kasvupaikkana. Paneelin aikana kansanedustaja arvioi, että Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä jo lähitulevaisuudessa maaseutukylien tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi nousee turvallisuus.
Paneelissa käsiteltiin kolmea suurempaa aihealuetta. Ensiksi puhuttiin työelämän murroksesta, paikkariippumattomuudesta ja näihin liittyvästä asuinpaikan valinnasta. Panelisteilta kysyttiin keinoja etä- ja paikkariippumatonta työtä tekevien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella.
Vastauksissa korostuivat peruspalvelut, kunnolliset etätyöpuitteet ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Myös Juha Mäenpää huomautti asuinpaikan valinnassa peruspalveluiden ja tiestön olevan merkittäviä tekijöitä. Palveluista hän korosti erityisesti kyläkoulujen ja koulukyytien merkitystä.
– Tiedetään, että maaseutu on täynnä upeita taloja, mutta sitten jos kulkeminen on jonkun ”kuratien” varressa, niin silloin ei paljoa etätyökään houkuta, kun lapsia kuitenkin joutuu kuskaamaan kouluun tai linja-autolle kyseistä tietä pitkin, Mäenpää selvensi ydinongelmaa.
Tyhjien asuntojen ongelma
Samassa aihepiirissä käsiteltiin myös maaseudun tyhjien asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Panelistien vastauksissa nostettiin esille muun muassa halpojen tonttien, kyläyhteisöjen aktiivisuuden ja markkinoinnin merkitys. Mäenpää aloitti ongelman tarkastelun muista poikkeavasta näkökulmasta: hän muistutti, että mikäli talosta löytyy jälkeenpäin ongelmia, saattaa siitä myyjä joutua vastuuseen pitkänkin ajan jälkeen.
– Esimerkiksi perikunta ei välttämättä uskalla myydä vanhuksen jälkeensä jättämää taloa, minkä vuoksi talo menee pilalle, kun se jätetään kylmäksi, hän avasi kuviota.
Turpeen merkitys nuorten työllistäjänä
Paneelin toinen aihealue koski nuorten muuttohalukkuutta ja tulevaisuutta. Tarkoituksena oli pohtia toimenpiteitä opiskelijoiden vahvempien sidosten luomiseksi kotipaikkakunnilleen sekä keinoja nuorten alueella kiinni pitämiseen ja jo lähteneiden nuorten takaisin houkutteluun. Vastauksissa huomautettiin, että tärkeää on, miten jokainen puhuu maaseudusta: viestin pitäisi olla myönteinen.
Lisäksi korostettiin yhteydenpidon tärkeyttä poismuuttaneiden nuorten mahdollisen paluumuuton toivossa ja muuta markkinointia. Mäenpää otti keskustelussa esille kaksi nuorten työllisyyteen liittyvää seikkaa: työnteon saamisen vaikeuden alaikäisenä ja turpeen merkityksen työllistäjänä.
– Enää ei helposti oteta alaikäisiä lautapojiksi, Mäenpää huomautti.
– Turpeella on ollut valtavan hyvä sosiaalinen vaikutus niille nuorille, jotka eivät ole oikein ”opiskelutyyppiä”. He ovat olleet turvesuolla töissä kesät ja korjanneet turvekoneita talvet. Jos turve jää fossiilisena energiana pois Etelä-Pohjanmaalta, se saattaa lisätä kylien autioitumista, hän jatkoi huolestuneena.
Myös vapaa-ajan asukkaat huomioitava
Lopuksi paneelissa puhuttiin monipaikkaisuudesta maaseudun vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Keskustelussa oli vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen alueiden kehittämisessä ja kysymys vapaa-ajan asukkaista tulevina pysyvinä asukkaina. Erityisesti kaavoituksen merkitystä korostettiin. Panelistien joukosta huomautettiin, että esimerkiksi suhtautuminen siihen, saako rannalla asua vakituisesti, on keskeinen.
– Toivoisin rohkeutta siihen, että mökkejä voisi muuttaa kodeiksi, Mäenpää linjasi.
Turvallisuus vaikuttaa perheiden muuttosuunnitelmiin
Lopuksi eteläpohjalainen kansanedustaja otti puheeksi tärkeän huomion: maaseutukylien turvallisuus tulee olemaan vetovoimatekijä. Puheenvuoronsa aikana hän havainnollisti asiaa vertailemalla Helsingin turvallisuustilannetta Seinäjokeen ja toisaalta Seinäjoen mahdollista tulevaisuuden turvallisuustilannetta pienempiin paikkakuntiin.
Erityisesti viimeaikaisten katujengikeskusteluiden ja -uutisten vuoksi Mäenpään huomio on perusteltu. Turvallisuus toden totta vaikuttanee yhä enenevässä määrin perheiden muuttosuunnitelmiin.
Landemia-hankkeen päätavoite on edistää Etelä-Pohjanmaan vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Hanke pyrkii saamaan alueelle uusia pysyviä asukkaita sekä tukea ja mahdollistaa monipaikkaista asumista. Lisäksi tavoitteena on edistää osaltaan myös paikkariippumatonta työskentelyä.
Paneelissa oli mukana runsas kattaus vaikuttajia ja asiantuntijoita: eteläpohjalaisia paikallis-, alue- ja valtakunnanpoliitikkoja sekä edustusta yhdistyskentältä ja tutkimuksen saralta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maaseutuasuminen Landemia-hanke maaseutukylät tiestön kunto katujengit etätyö tietoliikenneyhteydet vetovoimatekijät Etelä-Pohjanmaa Juha Mäenpää Maaseutu Peruspalvelut Turve Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho muistutti ministeri Saarikkoa, että myös maaseudun elinvoima syntyy lopulta taloudellisesta toimeliaisuudesta – ”Yritysten ja tuotannon kilpailukyky on ainoa todellinen hyvinvoinnin lähde”

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Perussuomalaiset vaativat hallitukselta toimenpiteitä maahanmuuton kielteisten vaikutusten arvioimiseksi: Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka heikentää asuntoalueiden turvallisuutta

Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”

Ranne: Maaseutukaan ei pelastu maahanmuutolla

Tuumaustunnilla perjantaina: Jenna Simula ja Mauri Peltokangas esittelevät maaseutupoliittisen ohjelman (suora lähetys)

Simula alueellisesta opintolainahyvityksestä: ”Voisi parhaimmillaan edistää syntyvyyttä”
Viikon suosituimmat

Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi
KOLUMNI | Sosiaalinen media on täyttynyt erityisesti vasemmalla laidalla väitteistä, että nykyhallitus olisi vaihtanut Marinin pitkät nollakorkolainat vaihtuvakorkoisiksi. Tämä on ihan puhdasta valehtelua, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa
Eilisessä Ylen A-studiossa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta korotti ääntään, elehti voimakkaasti ja keskeytti sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin useaan kertaan, Virran puolustaessa järjestöjen oikeutta jatkaa toimintaansa veronmaksajien rahoilla.

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri kritisoi kovin sanoin Ylen harjoittamaa "faktantarkastusta" koskien taannoista A-studion debattia hallituksen sote-säästöistä kehysriihessä. "Faktantarkastus" on jälleen kerran tyypillisen yleläistä, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu jotain aivan muuta kuin kehysriihessä tehdyt päätökset ja asiantuntijaksi on napattu SOSTE ry:n pääsihteeri, jonka päivätyö on lobata järjestöille lisää veronmaksajien rahaa.

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”
Väylävirasto kertoi tänään, että Suomen uusi jäänmurtaja rakennetaan Suomessa joko Rauman tai Helsingin telakalla. Suomen omista kahdeksasta jäänmurtajasta useampi on jo käyttöikänsä päässä, ja hallitus onkin liikenne- viestintäministeriön johdolla uudistamassa vanhenevaa jäänmurtolaivastoa sekä jäänmurron järjestämistapaa.

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi
Talousvaikeuksissa painiskeleva Saksa hillitsee siirtolaisvirtaa listaamalla yhä useampia maita turvallisiksi. Näistä maista tulevia ei pidetä suojelun tarpeessa olevina, ja viranomaiset palauttavat heidät nopeasti. Taustalla vaikuttavat myös EU‑parlamentin päätökset.

Bergbom: Perussuomalaiset aloitti rikollisten palautusrallin
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom kiittää Facebook‑videollaan hallituksen toimia palautusten lisäämisessä ja arvostelee vasemmistoliittoa hallituksen esitysten vastustamisesta eduskunnassa. Bergbom korostaa, että tiukemmalla maahanmuuttopolitiikalla ja ennakollisella maahantulokiellolla voitaisiin rikollisten pääsy Suomeen estää kokonaan.

Päivän Pointti: Vasemmistoliitto vaatii työajan lyhentämistä – vaikka työntekijä voi sopia siitä oman työnantajansa kanssa vaikka jo tänään

Rostila pöyristyi Heinäluoman taivaan portti -puheista: ”SDP:n pohjakosketuksen on oltava lähellä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila ei sulata SDP:n Eveliina Heinäluoman ulostuloa. Heinäluoma kysyi tiedotteessaan: ”Saakohan Riikka Purra nämä petetyt vaalilupaukset anteeksi edes taivaan porteilla?”
Uusimmat

Iloista vappua

Talous nousuun – oppositio hyökkää välikysymyksellä

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










