

PS ARKISTO
Mäenpää maaseutukylien vahvuuksista: Turvallisuus on maaseudun tärkein vetovoimatekijä
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti osaa Landemia-hankkeen osana järjestettävään Maaseutuasumisen tulevaisuus -tilaisuuden paneeliin Seinäjoella keskiviikkona. Jo ennen tapahtumaa Mäenpää korosti maaseudun asukkaana arvostavansa elinympäristöään huoltovarmuuden mahdollistajana ja hyvänä lasten kasvupaikkana. Paneelin aikana kansanedustaja arvioi, että Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä jo lähitulevaisuudessa maaseutukylien tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi nousee turvallisuus.
Paneelissa käsiteltiin kolmea suurempaa aihealuetta. Ensiksi puhuttiin työelämän murroksesta, paikkariippumattomuudesta ja näihin liittyvästä asuinpaikan valinnasta. Panelisteilta kysyttiin keinoja etä- ja paikkariippumatonta työtä tekevien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella.
Vastauksissa korostuivat peruspalvelut, kunnolliset etätyöpuitteet ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Myös Juha Mäenpää huomautti asuinpaikan valinnassa peruspalveluiden ja tiestön olevan merkittäviä tekijöitä. Palveluista hän korosti erityisesti kyläkoulujen ja koulukyytien merkitystä.
– Tiedetään, että maaseutu on täynnä upeita taloja, mutta sitten jos kulkeminen on jonkun ”kuratien” varressa, niin silloin ei paljoa etätyökään houkuta, kun lapsia kuitenkin joutuu kuskaamaan kouluun tai linja-autolle kyseistä tietä pitkin, Mäenpää selvensi ydinongelmaa.
Tyhjien asuntojen ongelma
Samassa aihepiirissä käsiteltiin myös maaseudun tyhjien asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Panelistien vastauksissa nostettiin esille muun muassa halpojen tonttien, kyläyhteisöjen aktiivisuuden ja markkinoinnin merkitys. Mäenpää aloitti ongelman tarkastelun muista poikkeavasta näkökulmasta: hän muistutti, että mikäli talosta löytyy jälkeenpäin ongelmia, saattaa siitä myyjä joutua vastuuseen pitkänkin ajan jälkeen.
– Esimerkiksi perikunta ei välttämättä uskalla myydä vanhuksen jälkeensä jättämää taloa, minkä vuoksi talo menee pilalle, kun se jätetään kylmäksi, hän avasi kuviota.
Turpeen merkitys nuorten työllistäjänä
Paneelin toinen aihealue koski nuorten muuttohalukkuutta ja tulevaisuutta. Tarkoituksena oli pohtia toimenpiteitä opiskelijoiden vahvempien sidosten luomiseksi kotipaikkakunnilleen sekä keinoja nuorten alueella kiinni pitämiseen ja jo lähteneiden nuorten takaisin houkutteluun. Vastauksissa huomautettiin, että tärkeää on, miten jokainen puhuu maaseudusta: viestin pitäisi olla myönteinen.
Lisäksi korostettiin yhteydenpidon tärkeyttä poismuuttaneiden nuorten mahdollisen paluumuuton toivossa ja muuta markkinointia. Mäenpää otti keskustelussa esille kaksi nuorten työllisyyteen liittyvää seikkaa: työnteon saamisen vaikeuden alaikäisenä ja turpeen merkityksen työllistäjänä.
– Enää ei helposti oteta alaikäisiä lautapojiksi, Mäenpää huomautti.
– Turpeella on ollut valtavan hyvä sosiaalinen vaikutus niille nuorille, jotka eivät ole oikein ”opiskelutyyppiä”. He ovat olleet turvesuolla töissä kesät ja korjanneet turvekoneita talvet. Jos turve jää fossiilisena energiana pois Etelä-Pohjanmaalta, se saattaa lisätä kylien autioitumista, hän jatkoi huolestuneena.
Myös vapaa-ajan asukkaat huomioitava
Lopuksi paneelissa puhuttiin monipaikkaisuudesta maaseudun vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Keskustelussa oli vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen alueiden kehittämisessä ja kysymys vapaa-ajan asukkaista tulevina pysyvinä asukkaina. Erityisesti kaavoituksen merkitystä korostettiin. Panelistien joukosta huomautettiin, että esimerkiksi suhtautuminen siihen, saako rannalla asua vakituisesti, on keskeinen.
– Toivoisin rohkeutta siihen, että mökkejä voisi muuttaa kodeiksi, Mäenpää linjasi.
Turvallisuus vaikuttaa perheiden muuttosuunnitelmiin
Lopuksi eteläpohjalainen kansanedustaja otti puheeksi tärkeän huomion: maaseutukylien turvallisuus tulee olemaan vetovoimatekijä. Puheenvuoronsa aikana hän havainnollisti asiaa vertailemalla Helsingin turvallisuustilannetta Seinäjokeen ja toisaalta Seinäjoen mahdollista tulevaisuuden turvallisuustilannetta pienempiin paikkakuntiin.
Erityisesti viimeaikaisten katujengikeskusteluiden ja -uutisten vuoksi Mäenpään huomio on perusteltu. Turvallisuus toden totta vaikuttanee yhä enenevässä määrin perheiden muuttosuunnitelmiin.
Landemia-hankkeen päätavoite on edistää Etelä-Pohjanmaan vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Hanke pyrkii saamaan alueelle uusia pysyviä asukkaita sekä tukea ja mahdollistaa monipaikkaista asumista. Lisäksi tavoitteena on edistää osaltaan myös paikkariippumatonta työskentelyä.
Paneelissa oli mukana runsas kattaus vaikuttajia ja asiantuntijoita: eteläpohjalaisia paikallis-, alue- ja valtakunnanpoliitikkoja sekä edustusta yhdistyskentältä ja tutkimuksen saralta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maaseutuasuminen Landemia-hanke maaseutukylät tiestön kunto katujengit etätyö tietoliikenneyhteydet vetovoimatekijät Etelä-Pohjanmaa Juha Mäenpää Maaseutu Peruspalvelut Turve Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho muistutti ministeri Saarikkoa, että myös maaseudun elinvoima syntyy lopulta taloudellisesta toimeliaisuudesta – ”Yritysten ja tuotannon kilpailukyky on ainoa todellinen hyvinvoinnin lähde”

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Perussuomalaiset vaativat hallitukselta toimenpiteitä maahanmuuton kielteisten vaikutusten arvioimiseksi: Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka heikentää asuntoalueiden turvallisuutta

Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”

Ranne: Maaseutukaan ei pelastu maahanmuutolla

Tuumaustunnilla perjantaina: Jenna Simula ja Mauri Peltokangas esittelevät maaseutupoliittisen ohjelman (suora lähetys)

Simula alueellisesta opintolainahyvityksestä: ”Voisi parhaimmillaan edistää syntyvyyttä”
Viikon suosituimmat

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen uhkailee X:ssä räjähdyksillä ja tappamisella
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.

Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja jyrähtää: ”Vasemmiston täytyy putsata oma pesänsä” –
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.

Suomen Uutiset selvitti: Julkisuudessa vuosina 2015–2026 käsitellyissä naisiin kohdistuneissa joukkoraiskauksissa tekijät ulkomaalaistaustaisia
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.

Toimenpidealoite: Yle jaettava kahdeksi yhtiöksi
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.

Pikkukaupungin idylli murtui: Raivoisa tappelu keskellä kirkasta päivää – viidakkoveitsikin heilui
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.

Antikainen vastaa Amnestyn toiminnanjohtajalle: ”Suomen sotilasjohdon natsittelu tekee Suomesta kohteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.

Laittomat maahanpyrkijät ajoivat Italiassa uimarin päälle – jatkoivat pysähtymättä rannalle ja juoksivat pakoon
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.

Pride-aktivistit maalittavat tieteentekijöitä – toiminta on kansainvälisesti verkostoitunutta ja systemaattista
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.

Harva päättäjä asuu siellä, missä vieraskielisiä on paljon
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.

Garedew: “Opetusministeri Adlercreutz lähti mukaan Setan aivopesukampanjaan”
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














