

LEHTIKUVA
Pääkirjoitus: Osa tiedeyhteisöistä on muuttunut tulipunaisiksi ideologiayhteisöiksi
Suomalaisille tuputetaan politisoitunutta huuhaata. Sitä väitetään tieteeksi. Kun joku erehtyy sanomaan, että kyseessä ei ole tiede vaan huuhaa, häntä kutsutaan tieteenvastaiseksi. Päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa.
Oletko koskaan kummastellut, miksi nykyään puhutaan niin paljon tieteenvastaisuudesta? Luulisi, että tiede ei ole erityisemmin moksiskaan siitä, uskooko joku siihen vai ei. Tiede tuppaa yleensä kulkemaan omia latujaan, ja toisinaan se tuottaa ihmiskunnalle erilaisia keksintöjä. Jos joku ei usko autoon tai sähköhammasharjaan tai tietokoneisiin, niin miksipä kenenkään siitä pitäisi sen enempiä suuttua?
Näin oli ennen. Nykyään on tavanomaista, että tieteenvastaisuuden pelottavaa leimaa saa varoa oikein tosissaan. Mutta miksi näin on? Ovatko ihmiset muuttuneet? Vai onko tiede muuttunut?
Tiede kehitti joskus muinoin junat ja raideliikenteen ohjausjärjestelmät ja ravintolavaunut. Itse uskon näihin kaikkiin ihan mielelläni. Sen sijaan en usko siihen, että Suomen kaltaisessa kylmässä ja pitkulaisessa maassa voitaisiin korvata autoliikenne junaliikenteellä. Olenko tieteenvastainen?
En välttämättä.
On näet niin, että juna ja ravintolavaunu ovat todellisia kapistuksia, mutta autojen korvaaminen junilla on poliittinen vaatimus.
+++
Mitä tekemistä poliittisilla vaatimuksilla on tieteen kanssa? Aika paljonkin, koska nykyään suomalaista tiedettä ohjaa mekanismi nimeltä strateginen tutkimus. Se tarkoittaa sitä, että tiedeyhteisö on valjastettu tanssimaan valtioneuvoston pillin mukaan. Tiedeyhteisö saa arvata, mitä hallitus haluaa, ja yrittää sitten tehdä tutkimusta, josta se arvelee vallanpitäjien pitävän.
Raha on vahva kannustin. Ideologia on vielä vahvempi. Syystä tai toisesta tietyt humanistiset tiedekunnat ovat erittäin voimakkaasti kallellaan tulipunaiseen äärilaitaan.
+++
Kanava-lehti ja Suomen Kuvalehti julkaisivat äsken rohkean artikkelin. Siinä kerrottiin, että suomalainen tiedeyhteisö ”ei katso hyvällä intellektuaalisia virtauksia, jotka kyseenalaistavat vallitsevaa ideologiaa tai edes näyttävät olevan sen kanssa ristiriidassa.”
Näyttäisi pahasti siltä, että joistain tiedeyhteisöistä on tullut ideologiayhteisöjä. Tämä selittäisi omituisen tieteenvastaisuudesta paasaamisen viime aikoina. Ehkä kyse ei ollutkaan siitä, että ihmiset olisivat lakanneet uskomasta tieteeseen. Vaan siitä, mitä suuhumme tieteen nimissä lusikoidaan.
Nämä uudet poliittiset tiedeyhteisöt eivät tietenkään halua luopua tieteen arvovaltaisesta sateenvarjosta, mutta eivät myöskään halua lopettaa älyvapaan potaskan julkaisemista. Niinpä jää vain yksi pakokeino – käydä apinan raivolla niiden kimppuun, jotka kyseenalaistavat koko kuvion.
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Viren kysyy olennaisen kysymyksen: ”Kertoisiko joku, miten tiede ja suomalainen yhteiskunta edistyvät Suomen Akatemian nykyisillä hankkeilla.”
Akatemia on mättänyt puoli miljoonaa euroa islamilaiseen essentialismiin, vihapuheselvitykseen, intiimiin maantieteeseen, medioituneeseen feminismiin, queer-maailmojen luomisen paikkoihin sekä turvapaikanhakijoiden kehollisiin kohtaamisiin. Siis puoli miljoonaa kuhunkin.
Tuottavatko tämäntyyppiset hankkeet todellakin niin piinkovaa tiedettä, että kyseenalaistaminen muuttaa ihmisen automaattisesti denialistiksi? Jos näin on, niin silloinhan näitä projekteja nälvinyt professori Viren olisi itsekin tiededenialisti.
+++
Tieteen poliittinen ohjailu ylhäältä käsin luonnollisesti korruptoi koko tiedekentän, mutta kukapa moiselle hanttiin pistäisi? Tiedeyhteisö itse? Aika vaikeaa, koska kovin vaikeaa on kritisoida sitä tahoa, joka säätelee rahahanoja.
Median luulisi pitävän tieteen puolta, mutta aika hiljaista sielläkin on edellämainittua Suomen Kuvalehteä lukuunottamatta. Hesarin senioritoimittaja Saska Saarikoski kirjoitti yhden väärän virkkeen tieteen ilmeisestä politisoitumisesta, ja siitähän woke-suvaitsevaiston raivo repesi. Saska joutui tietenkin pyytämään tapausta anteeksi, päätoimittaja Kaius Niemi nöyristeli raivostuneen ”tiede”-kentän edessä.
Lehti palasi toistelemaan turvallisia teesejään, jotka eivät suututa lehden tulipunaista lukijakuntaa. Ja niin vihapuhetta vastustava lehti palasi toistelemaan masokistista kelaansa, jossa miesten vihaaminen ”tuottaa paljon iloa”. Tämän ääneen sanominen on ”suorasanaista ja rohkeaa”. Miehet ovat ”väkivaltaisia, egoistisia ja laiskoja pelkureita”, joten ”viha on oikeutettua”.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: ”Woke-kulttuuri vaatii täydellisyyttä ja puhdasoppisuutta eläviltä ja kuolleilta”

Brittikoomikko kuvaa nasevasti, miten politisoitunut, ristiriitainen viestintä on omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta asiantuntijatietoon

Sisäministeri Ohisalo kiirehti parkumaan tutkimusleikkauksista – mutta kannattaako meditoituneen feminismin ja ekologisen mielikuvittelun tutkimukseen kylvää rahaa?

Talousprofessori Virén: Avoin julkinen keskustelu on paras keino erottaa laadukkaat tieteelliset tutkimukset ideologisesta hömpästä

Cecil Rhodesin patsas suvaitsevaiston maalina Oxfordissa – musta Rhodes-stipendiaatti johti mielenosoituksia

Uskomaton näytelmä: Yle-toimittaja Renaz Ebrahimi hyökyi absurdilla tavalla Esko Valtaojan kimppuun – lopputuloksena syntyi vakuuttava näyttö siitä, mikä woke-ilmiössä on pielessä
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta
Euroopan keskuspankki vie digieuroa kohti käyttöönottoa ilman kansalaisten mandaattia. Kriitikot – mukaan lukien neljätoista Euroopan suurpankkia – varoittavat seurantainfrastruktuurista, jota mikään laki ei pysty pysyvästi rajaamaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














