

MATTI MATIKAINEN
Peltokangas: Maatalousyritysten kannattavuutta tulee parantaa – ”Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomen turvatakuu”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas puhui tänään perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa uudistuksista ja toimista, jotka tähtäävät maaseudun elvyttämiseen ja suomalaisen maataloustuottajan aseman parantamiseen. Peltokangas huomautti, että ruokatuotannon omavaraisuus on Suomelle myös huoltovarmuuskysymys, joka korostuu vallitsevassa maailmantilanteessa.
Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat ahdingossa energian, lannoitteiden ja rehujen kohoavien kustannusten vuoksi. Maatalouden ahdinko alkoi kuitenkin jo kauan ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas sanoo, että on tullut aika ryhtyä parantamaan suomalaisten maataloustuottajien toimintaedellytyksiä ja maatalousyritysten kannattavuutta.
– Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle ja ovat maaseutuasutuksen perusta. Kotimaisen puhtaan ruoan saatavuus ja korkea omavaraisuusaste on tärkeää. Samalla voimme entistä paremmin pitää koko maan asuttuna, Peltokangas sanoo.
Hän huomauttaa, että ruokatuotannon omavaraisuus on samalla myös Suomen turvatakuu.
– Ruokatuotannon omavaraisuus on Suomelle huoltovarmuuskysymys, joka vain korostuu vallitsevassa maailmantilanteessa.
Verot alemmaksi, turha byrokratia pois
Peltokangas toteaa, että sääntelyn ja byrokratian keventäminen ja verotuksen alentaminen helpottavat kaikkia yrityksiä, myös kotimaista maatalousyrittäjää.
– Työkalupakissa on jatkossa oltava sekä suoria veronkevennyksiä että entistä laajempia verovähennysmahdollisuuksia, jotta tuotannon kustannuksia saadaan kevennettyä. Myös esimerkiksi kiinteistöveron poistaminen maatalouskiinteistöistä auttaisi tuottajia.
Suomen hallituksen hellimä ajatus vihreästä siirtymästä pahentaa maatalousyrittäjän asemaa. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, vaikka EU:n osalta tavoite on asetettu 15 vuotta myöhemmäksi vuoteen 2050.
Peltokangas pitää Suomen tavoitetta liian kunnianhimoisena. Peltokangas myös huomauttaa, että EU-tasolla katsottuna suomalaiset maatalousyrittäjät eivät ylipäätään ole samassa asemassa eurooppalaisiin kollegoihinsa nähden.
– Laajasti katsottuna tukipolitiikassa Euroopassa on alueita, joita kohdellaan paremmin kuin Suomea. EU:ssa ei riittävän syvällisesti ymmärretä Suomen erityisasemaa: me olemme pussin perällä ja tuotannon kustannukset ovat korkeampia kuin eteläisessä Euroopassa. Tämän tilanteen balansoiminen on ensiarvoisen tärkeää.
Maataloustuet pois EU:lta
Peltokangas katsoo, että Suomen ääni on muutenkin jäänyt EU:ssa taka-alalle maa- ja metsätaloutta koskevassa päätöksenteossa. Kansanedustajan mukaan Suomen tulisi toimia EU:ssa huomattavasti itsekkäämmin kuin nyt. Suunnan muutos edellyttää ryhtiliikettä EU-pöydissä.
– Suomen täytyy pyrkiä vaikuttamaan ennakoiden ja aktiivisesti päätöksentekoon. Valtionjohdon ja sidosryhmien on tiivistettävä yhteistyötä ja oltava entistä proaktiivisempia ja määrätietoisempia vaikuttamistyössä. Tarpeen mukaan on myös osattava sanoa ei, jos Suomen etu sitä vaatii.
Pidemmällä tähtäimellä myös maataloustuet tulisi saada pois EU:lta takaisin Suomessa päätettäväksi.
– Päätösvallan valuminen EU:lle on sitonut käsiä ja saanut aikaan sen, että kilpailu on suomalaiselle yrittäjälle mahdottoman vaikeaa. Tuotteiden osalta edellytyksiä kyllä olisi, sillä puhtaille ja antibioottivapaille sekä eettisesti tuotetuille suomalaistuotteille kyllä on kysyntää maailmalla, Peltokangas sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka lannoitteet energian hinnannousu vihreä siirtymä ilmastotoimet omavaraisuus maataloustuet ilmastotavoitteet ruuantuotanto yrittäjät kotimainen ruoka Mauri Peltokangas Sääntely Sanna Marin Metsätalous Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous hallitus verotus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Sekä Nato-jäsenyyden kannatusta että sen vastustusta ohjaa Venäjän pelko

Syyllistävä ”Greta Thunberg -politiikka” ei vähennä päästöjä tai suojele luontoa – Ranne: Ilmastotoimissa tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa

Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla

Meri: Kriminaalipolitiikkaan ja rangaistuksiin tarvitaan järkeä – ”Vakavista rikoksista tuomittujen tulee istua tuomiot loppuun asti”

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: ”Pelissä on valtavat panokset”

Purra vaatii hallitusta laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen: Maailman ”onnellisimmassa” maassa on pitkät leipäjonot – suomalaisten verovarat käytettävä omien kansalaisten hyvinvointiin

Hollantilainen EU-komissaari alkoi opastaa Hakkaraista metsien käytöstä – kuittasi takaisin: ”Neuvommeko me suomalaiset teitä tulppaanin kasvatuksessa?”

Reijonen vaatii metsänomistajien hankintahakkuun verovapauden nostoa: ”Verovapauden kiintiön nostaminen toisi ansaintamielessä helpotusta myös maatalousyrittäjille”

Kansanedustaja Juha Mäenpää tuohtui hallituksen nöyristelystä: ”Olemmeko itsenäinen valtio, jos emme saa itse omista veroistamme päättää?”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















