

LEHTIKUVA
Ruotsin yleisradio joutumassa laihdutuskuurille – oikeistopuolueet haluavat leikata SVT:n menoja
Oikeistopuolueet ja erityisesti ruotsidemokraatit ovat koko edellisen hallituskauden moittineet paikallista yleisradiota rönsyilystä sekä puolueellisuudesta. Mahdollinen oikeistohallitus ryhtynee sanoista heti toimikautensa alussa ja leikkaa yhtiön budjettia.
Ruotsin yleisradion voimassa olevan toimiluvan mukaan yhtiön on kehitettävä kulttuuritarjontaa yhä syvempään laajempaan suuntaan ja sitä on toimitettava myös vähemmistöjen kielillä. Erityisen tärkeää ohjelmatoiminnassa on viedä sitä tasa-arvoiseen ja monikulttuuriseen suuntaan.
Seuraava lupakausi alkaa vasta vuonna 2026. Silloin puolueilla on mahdollisuus tehdä suurempia linjauksia julkisen palvelun strategiaan ja tarjontaan.
Ruotsidemokratit edellyttää menoleikkauksia
Ruotsidemokraatit haluaa leikata yleisradion kustannuksia ja moderaatit haluaa julkisen palvelun rahoille yhä tehokkaampaa käyttöä välittömästi. Siksi onkin mahdollista, että valtiopäivät ja Ruotsin mahdollinen uusi oikeistohallitus ovat valmiita leikkauksiin jo alkavalla hallituskaudella.
Julkisen palvelun budjettiin on periaatteessa mahdollista puuttua valtion jokaisen vuosibudjetin yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että koko toimikaudeksi määritelty linjapäätös ei ole juridisesti sitova. Julkiseen palveluun puuttuminen tosin ole juurikaan kuulunut maan tapoihin.
– Tiettyjä ohjelmia ei ehkä ole viisasta tuottaa itse. Ajatellaanpa vaikka deittiohjelmia papeille tai laihdutusohjelmia koirille, ne pitäisi suosiolla jättää kaupallisille toimijoille, sanoo ruotsidemokraattien kulttuuripoliittinen asiantuntija Bo Broman.
Eri yhtiöt saman katon alle
Bromanin mukaan julkisen palvelun kolme yksikköä pitäisi lyödä samaan katon alle yhteen yhtiöön. Rahaa säästyisi ja tehokkuutta tulisi lisää.
– Kahdesta uutistoimituksesta muodostettaisiin yksi ja kolmen eri laitoksen henkilökunta yhdistettäisiin, jolloin pärjättäisiin yhdellä toimitusjohtajalla. Se olisi eräs tapa saada organisaatio ohuemmaksi.
Ruotsin yleisradion (SVT, SR ja UR) budjetti on noin 8,5 miljardia kruunua (775 miljoonaa euroa). Suhteessa väkilukuun budjetti on huomattavasti pienempi kuin Suomessa. YLE:n budjetti on luokkaa 550 miljoonaa euroa vuodelle 2022.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yksiköiden yhdistäminen julkisen palvelun menot Bo Broman hallituskausi toimilupa rönsyily julkisen palvelun yhtiö oikeistohallitus Moderaatit UR SR Ruotsin radio Ruotsin yleisradio Yleisradio valtion budjetti SVT puolueellisuus Ruotsidemokraatit leikkaukset Valtiopäivät Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle taikoi valtavan valtiovelan kahdeksi kahvikupiksi, talousprofessorilta vastaveto: ”Jos YLE yksityistettäisiin, jokainen suomalainen saisi vuodessa 100 ilmaista kahvipakettia”

Yleisradiolle ei riitä 1,5 miljoonaa euroa päivässä: Yle-veroon vihjaillaan korotuksia – budjetti paisuu ja johdon palkkiot paukkuvat

Perussuomalaiset: Yle kulukuurille ja kehitysavusta 520 miljoonaa euroa pois

Uusi kansalaisaloite leikkaisi Ylen budjetin kolmasosaan nykyisestä

Ex-päätoimittaja Atte Jääskeläinen tyrmää ministeri Harakan hankkeen harkinnanvaraisesta tuesta medialle: ”Median ei tule olla riippuvainen hallitusten poliittisista voimasuhteista”

Vallan linnakkeet kaatuvat Ruotsissa: Ammattiyhdistysliike yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa

Moderaattien totuuden hetki käsillä Ruotsissa – uuden hallituksen pitäisi olla koossa keskiviikkona

Ruotsin uusi hallitus kokoon vaalivoittajan ehdoilla – hallitusohjelma kuin suoraan Jimmie Åkessonin pelikirjasta

Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














