Suomen Perusta julkisti Lähiöluvut – maahanmuuttajat yliedustettuina useilla asuinalueilla valtion tukemissa ARA-asunnoissa

Ajatuspaja Suomen Perusta on tänään julkistanut Lähiöluvut-tutkimuksen, joka esittää maahanmuuttajaryhmien ja suomalaisen kantaväestön sosioekonomiset, väestölliset ja vuokra-asumiseen liittyvät erot pääkaupunkiseudulla asuinalueittain.

Lähiöluvut-tutkimus sisältää maahanmuuton aluekohtaisia tilastotietoja maahanmuuttajaväestön asumisesta Helsingin osalta oppilaaksiottoalueittain ja Espoon ja Vantaan osalta kaupunginosittain.

Maahanmuuttajien määrän kasvu on pääkaupunkiseudun eri asuinalueilla on ollut erittäin nopeaa erityisesti Euroopan ulkopuolelta. Luvuissa korostuu alle 16-vuotiaiden osuus, joka puolestaan näkyy kouluissa, joista useassa on jo maahanmuuttajataustaisten enemmistö.

Monikulttuuri valtaa asuinalueita

Lähiöluvut-tutkimuksesta ilmenee esimerkiksi, millä pääkaupunkiseudun asuinalueilla maahanmuuttajat ovat yliedustettuina valtion tukemissa ARA-asunnoissa. Useilla alueilla maahanmuuttajaväestön osuus on yli puolet. Helsingin oppilaaksiottoalueilla maahanmuuttajavaltaisia alueita ovat Puistola (56 %), Merilahti (55 %) ja Siltamäki (51 %). Mellunkylässä ja Viikissä maahanmuuttajaväestön osuus lähestyy 50 prosenttia.

Espoon osalta luvut maahanmuuttajaväestön osuudesta valtion tukemissa ARA-asunnoissa ovat paikoin jopa Helsinkiä korkeammalla tasolla. Espoon kaupunginosista korkeimmat luvut ovat asuinalueilla Laajalahti (64 %), Soukka (58 %) ja Espoon keskus (55 %). Kilossa, Lintuvaarassa ja Kaupunginkalliossa luvut ovat hieman yli 50 prosenttia.

Tutkimuksesta selviää myös, että laajemmin kaupunkikohtaisesti sekä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla maahanmuuttajat ovat suhteellisesti yliedustettuina ARA-asunnoissa, eli osuudet ovat noin kaksinkertaisia verrattuna kantaväestöön.

Valtavia alueellisia eroja

Lähiöluvut.fi-sivustolta voi tarkistaa kaikki pääkaupunkiseudun alueet erikseen ja myös maahanmuuttajaryhmittäin sekä muutokset alueilla.

Väestöosuuksien muutokset ovatkin tapahtuneet suhteellisen nopeasti, muutamien vuosikymmenien aikana. Esimerkiksi Itä-Helsingin Meri-Rastilan väestöpohja on muuttunut voimakkaasti. Vielä vuonna 1990 alle 16-vuotiaiden maahanmuuttajien osuus oli alueella vain muutama prosentti, ja 2020-luvun alussa kyseisen ryhmän osuus on jo noin 60 prosenttia.

Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen sanoo, että kehityksessä on valtavia alueellisia eroja.

– Jos asuu Meri-Rastilassa, niin on voinut havaita väestöpohjan muuttumisen totaalisesti 30 vuoden aikana. Samaan aikaan esimerkiksi eteläisessä Helsingissä, Ullanlinnassa tai Eirassa voi hyvin päätyä siihen käsitykseen, että samassa ajassa juuri mitään ei ole tapahtunut, Salminen sanoo.

Lähiöluvut paljastaakin, että etenkin Helsingissä eri kaupunginosissa eletään keskenään hyvin erilaisissa todellisuuksissa maahanmuuton suhteen. Hyvin toimeentulevien ihmisten asuttamasta kaupunginosasta käsin on helppoa oudoksua poliittista maahanmuuttokritiikkiä ja esittää vaikkapa väitteitä rasismista, sillä Helsingin Eirassa maahanmuutosta johtuvia sosiaalisia ongelmia ei juurikaan joudu kohtaamaan.

Kaupunginjohtaja älähti kuluista

Tutkimuksessa tuodaan myös esille, että maahanmuutosta aiheutuu pääkaupunkiseudulla valtavat kustannukset kunnille, ja tutkimuksesta voi selvittää toimeentulotukea saaneiden ulkomaalaisten osuuden eri asuinalueilla. Tältä osin selvityksessä korostuvat etenkin itäisen Helsingin alueet.

Toisaalta myös esimerkiksi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on jo aiemmin vaatinut valtiota osallistumaan maahanmuuton kuluihin.

Salminen huomauttaakin, että tilanne, jossa vaaditaan lisää julkista tukea maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin, on ristiriidassa tällä hetkellä poliittisessa keskustelussa esiintyvän työvoimapulapuheen kanssa.

– Maahanmuuttoon liittyen puolueet esittävät suorastaan juhlallisia puheita, ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet ajavat hyvin avointa maahanmuuttoa Suomeen, ja siitä toivotaan pelastusta julkiselle taloudelle. Tässä yhteydessä on hyvä esitellä myös maahanmuuton todellisuuden kanssa tekemisissä olevien tahojen näkemyksiä.

Kantaväestö pakenee maahanmuuttoa

Suomen Perustan tuore tutkimus osoittaa samalla todeksi niin sanotun white flight -ilmiön eli sen, että kantaväestö välttelee maahanmuuttajavaltaisia alueita ja maahanmuuttajien määrän kasvaminen asuinalueella on omiaan johtamaan siihen, että kantaväestö muuttaa alueelta pois.

– Iso kuva näyttää olevan, että erityisesti kantaväestön perheet, joissa on kouluikäisiä lapsia, välttelevät maahanmuuttajavaltaisia alueita, Salminen sanoo.

Väestö kasvaa, verotulot eivät

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos kertoo, että Espoossa on jo aiemmin havaittu, että vaikka kaupungin väestö kasvaa maahanmuuton vuoksi, verotulot eivät kuitenkaan ole kasvaneet samassa suhteessa.

– Siinä missä väestönkasvu aiemmin tarkoitti kasvavia verotuloja, tarkoittaa väestönkasvu nykyisellään pikemminkin kasvavaa julkisten palvelujen kysyntää. Valtaosa maahanmuuttajista työllistyy heikosti, jos edes työllistyy ollenkaan. Ne, jotka työllistyvät, työllistyvät matalapalkka-aloille, joista ei juurikaan kerry veroja yhteiseen kassaan.

– Pääkaupunkiseudun valtuustoissa perussuomalaiset on ainoa poliittinen ryhmä, joka haluaa toppuutella väestönkasvua, jonka voidaan nähdä heikentävän julkista taloutta ja kaupunkilaisten turvallisuutta. On hämmentävää, että tosiasioista huolimatta huolimatta kaikki muut puolueet vannovat jatkuvan kasvun nimiin.