Huoltovarmuus

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viisivuotissuunnitelman mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ei enää tarjota kinkkuleikkeitä vuodesta 2026 alkaen. Vuoteen 2030 mennessä lihaa olisi tarjolla vain kahdesti viikossa ja joka toinen viikko ainoastaan kerran.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa painottaa, että Suomen on turvattava maatalouden kannattavuus, nuorten viljelijöiden tulevaisuus ja metsien sekä turpeen merkitys huoltovarmuudelle. Hänen mielestään kotimainen ruoka ja elinvoimainen maaseutu muodostavat perustan koko yhteiskunnan kestävälle tulevaisuudelle.

Eduskunta käsitteli kuluvalla viikolla hallituksen ilmastovuosikertomusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Suomen ilmastopolitiikan on perustuttava täsmälliseen ja vertailukelpoiseen päästölaskentaan sekä suomalaista arkea kunnioittaviin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa nuorten hyvinvoinnin kansalliseksi kysymykseksi. Strandmanin mukaan liikkumattomuus, ylipaino ja mielenterveyden ongelmat heikentävät nuorten toimintakykyä ja uhkaavat Suomen työvoimaa, huoltovarmuutta ja tulevaisuutta.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava esittää maatalouden keskittämistä Etelä-Suomeen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kritisoi peruskoulun käsityönopetusta liian teoreettiseksi. Seppäsen mukaan oppilaat eivät saa riittävästi käytännön taitoja, mikä heikentää sekä työelämän osaajapohjaa että Suomen huoltovarmuutta. Ratkaisuksi hän esittää teknisen työn ja tekstiilityön eriyttämistä sekä käsityön opetuksen vahvistamista.

Suomen ja Yhdysvaltojen tekemän aiesopimuksen mukaan Yhdysvallat ostaa 11 suomalaista jäänmurtajaa, joista neljä valmistetaan Suomessa ja loput Yhdysvalloissa.

Valtioneuvosto on päättänyt kohdentaa 16,1 miljoonan euron myöntövaltuuden Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpanoon. Rahoitus sisältyy vuoden 2025 talousarvioon, ja sen tavoitteena on vahvistaa alueiden talouskasvua, elinvoimaa ja huoltovarmuutta.

Perussuomalaisten teollisuuspoliittisessa linjassa korostuu suomalaisen teollisuuden arvostus sekä kotimaisen työn tunnettavuuden lisääminen maailmalla. Perussuomalaiset näkee, että edelliset hallitukset eivät viimeisten viidentoista vuoden aikana ole huomioineet riittävästi teollisuuden toimintaedellytyksiä. Tämä kuitenkin paranee nykyisellä hallituskaudella merkittävästi hallituksen panostaessa sinivalkoiseen teollisuuspolitiikkaan.

Tasavallan presidentti on hyväksynyt sopimusmuutoksen, joka jatkaa Eurooppatie 16:tta Suomen puolelle. Tie kulkee jatkossa Pohjois-Irlannista Kotkan satamaan asti ja vahvistaa Suomen yhteyksiä länteen. Perussuomalaisen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen mukaan E16-tie vahvistaa Suomen turvallisuutta, taloutta ja huoltovarmuutta.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen apteekkitalouden kokonaisuudistuksesta. Esityksellä on tarkoitus vahvistaa apteekkien roolia osana terveydenhuoltoa. Perussuomalaisten kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Minna Reijonen ja Anne Rintamäki korostavat, että apteekkitoimintaa on tärkeää kehittää hallitusti.

Perussuomalaisten mielestä Suomessa on huolehdittava siitä, että kehittämisvarat tukevat alueiden elinvoimaa kokonaisvaltaisesti ja investoinnit edistävät Suomen kokonaisturvallisuutta.

Yhä useammassa kaupassa tai palvelutilanteessa käteistä ei enää oteta vastaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää kehitystä huolestuttavana. Strandmanin mukaan käteinen raha ei ole pelkkä maksuväline, vaan tärkeä osa huoltovarmuutta, yksilön oikeuksia ja maksamisen yhdenvertaisuutta.

Eduskunta keskusteli tällä viikolla vuoden 2026 budjetista. Hallitus esittää puolustusministeriön hallinnonalalle ensi vuodeksi noin 6,3 miljardin euron määrärahoja. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset korostavat, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta puolustuksesta täytyy pitää kiinni.

Hallitus on sopinut vuoden 2026 talousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustajat Jari Koskela ja Juha Mäenpää korostavat, että suomalaisen ruuantuotannon selkärankaan ei kajota. Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata, ja ratkaisut vahvistavat koko ruokaketjun toimintaedellytyksiä sekä kotimaisen omavaraisuuden perustaa.

Eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultiin tänään asiantuntijoita hallituksen ilmastovuosikertomuksesta. Perussuomalaiset korostivat, että maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastopolitiikkaan on ongelmallista ja vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, talouden ja elinkeinot.

Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vieraili tänään Kouvolassa Väyläviraston Korian kohdan hankkeen valmistujaisseminaarissa. Puheessaan Ranne kertoi liikennepolitiikan suunnan muuttuneen reippaasti tämän hallituskauden aikana. Koska rahaa on niukasti nyt ja todennäköisesti vielä vuosia eteenpäin, on keskityttävä perusasioihin - turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas pitää tärkeänä, että hallituksen budjettiriihen päätöksissä ei kohdistettu uusia leikkauksia maatalouden tukiin.

Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kommentoi somekanavillaan keskustan puheenjohtajan, ex puolustusministeri Antti Kaikkosen ulostuloa. Kaikkosen mukaan kaikkia liikennehankkeita tulisi arvioida turvallisuuspolitiikka edellä, ja että isoimmissa liikennehankkeissa myös oppositio tulisi ottaa mukaan keskusteluihin. Ranne katsoo Kaikkosen olevan jälkijunassa pohdiskeluineen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo SDP:n vievän suomalaisia leivättömän pöydän ääreen puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin puheilla maataloustukien leikkauksista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin puheet maataloustukien leikkaamisesta ja vihjailut suomalaisen ruoantuotannon ympäristöhaitoista, jotka leimaavat täysin perusteetta puhdasta ja ympäristöystävällistä ruokaa tuottavia suomalaisviljelijöitä.

Suomi onnistui erinomaisesti tämän kauden viimeisessä EU-rahahaussa (Connecting Europe Facility, CEF-ohjelma). Rahoitusta saatiin 91 miljoonaa euroa hankkeille, jotka ovat tärkeitä erityisesti huoltovarmuuden, sotilaallisen liikkuvuuden ja ulkomaankaupan kannalta.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo olevansa erittäin tyytyväinen EU:n Suomelle kriittisiin liikennehankkeisiin myöntämistä rahoista. - Erityisesti uudelle jäänmurtajalle ja valtatielle 21 myönnetty rahoitus vahvistaa huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta ja sujuvaa ulkomaankauppaa, sanoo Ranne.

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar sopeuttaisi Suomen taloutta leikkaamalla maataloustuista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mukaan tämä olisi katastrofaalinen virhe.

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on kertonut puolueensa olevan valmis leikkaamaan valtion menoja muun muassa yritystuista, maataloustuista ja Kela-korvauksista. Razmyarin mukaan maataloustukia “tarkistettaisiin” etenkin ympäristönäkökulmasta.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan naudanlihan tuottajahinnan olevan Suomessa täysin kestämättömällä tasolla. Alkutuotannosta elantonsa saavien ihmisten aseman parantamisen pitää Purran mukaan olla koko yhteiskunnan hanke, jossa ovat mukana niin kaupat, tukut, edunvalvonta kuin poliittinen koneistokin.

Turvallisuuspuolueena perussuomalaiset painottaa, että Suomen on määrätietoisesti vahvistettava omaa puolustuskykyään. Nato-jäsenyys ei korvaa Suomen omaa koulutettua reserviä ja kotimaista suorituskykyä, vaan täydentää sitä.

Ministerinä tänään aloittanut kansanedustaja Sakari Puisto lupaa tehtävässä keskittyä etenkin yritysrahoituksen koko kentän vahvistamiseen. Ministeri Puisto näkee Suomessa paljon potentiaalia sekä koti- että vientimarkkinoilla, niin perinteisillä kuin uusillakin aloilla.