Koronaviruspandemian johdosta hallitus on päättänyt ottaa käyttöön valmiuslain, mikä tulee rajoittamaan muun muassa rajanylityksiä. Suomi alkaa rajoittamaan rajaliikennettä torstaina 19.3.2020, mikä käytännössä tarkoittaa sisärajatarkastusten palauttamista. Vastaavaan ratkaisuun naapurimaistamme on tähän mennessä päätynyt Norja, Viro sekä Venäjä. Ruotsi pitää edelleen rajansa avoimena.  Lue lisää >

Eurostatin julkaisemien alustavien tietojen mukaan euroalueen kasvu hyytyi vain 0,1 prosenttiin loka-joulukuun välillä heinä-syyskuun lukemista. Suomen, Ranskan ja Italian talous supistuivat ja Saksan kasvu jäi nollatasolle.  Lue lisää >

Budjettikeskustelu käy eduskunnassa kuumimmillaan, kun käsittelyssä on julkisen talouden suunnitelma sekä hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi.  Lue lisää >

Hallitus kuvittelee, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla. Talousarvioesitys ensi vuodelle noudattaa valitettavan johdonmukaisesti tätä suuruudenhullua ajatusta, perussuomalaiset toteavat.  Lue lisää >

Saksan teollisuus supistuu hurjaa vauhtia. Saksan valmistusteollisuus on viimeksi kokenut näin kovia reilu kymmenen vuotta sitten. Palvelualojen kasvu ei enää riitä takaamaan talouskasvua. Talousmaailman tarkkaan seuraamat ostopäällikköindeksit putosivat syyskuussa niin teollisuus- kuin palvelualoillakin. Teollisuuden indeksiluku putosi lukemaan 41,4. Palvelualoilla indeksi vajosi 52,5 pisteeseen. Pisteluku 50 erottaa supistumisen ja laajenemisen toisistaan. Ostopäällikköindeksilukemia seurataan tarkkaan, koska se...  Lue lisää >

Finanssikriisi paljasti Euroopan pankkikriisin. Sen hoito oli hoitamatta jättäminen. Kytevää pankkikriisiä on pidetty pimennossa lukuisilla pankkitukipäätöksillä. Samalla se on luonut Eurooppaan huonosti toimivan pankkialan. Seuraava taantuma kertoo pankkien todellisen tilan, kirjoittaa talousanalyysiyhtiö GnS Economics.  Lue lisää >

Eurooppalaisyritykset ovat haluttomia nostamaan velkaa, vaikka jotkut yrityksistä saisivat velkaa negatiivisilla koroilla. Syy piilee ankeissa tuottonäkymissä, uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa.  Lue lisää >

Finanssikriisin jälkeen maailmantaloutta on lähestulkoon pitänyt pystyssä Kiinan massiivinen velkaelvytys. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi finanssikriisiin melko ripeästi ja sai talouskaaoksen pysäytettyä. Tämän jälkeen keskuspankeista on ollut pikemminkin haittaa kuin hyötyä. Näin kirjoittaa Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen.  Lue lisää >

Suursijoittajiin lukeutuvat eläke- ja henkivakuutusyhtiöt ovat joutuneet ahtaalle yhä alenevien lainakorkojen vuoksi, kirjoittaa talouslehti Financial Times. Sijoitussalkkujen koostumus on kulkeutunut kohti riskipitoisempia arvopapereita.  Lue lisää >

Sijoittajien usko maailmantalouden kasvuun on hiipunut. Sijoitusrahaston hoitajat vastasivat tutkimusyhtiö Absolute Strategy Researchin kyselyyn taantuman todennäköisyydestä seuraavan 12 kuukauden aikana. Sijoittajat uskovat maailmanlaajuisen taantuman iskevän vuoden sisään 45 prosentin todennäköisyydellä.  Lue lisää >

Keskuspankkien kepeistä rahapoliittisista toimista johtuen saatoimme välttää todella suuren pudotuksen kymmenisen vuotta sitten. Toisaalta arvopapereihin puhkuttu tekohengitys voikin vetää maailman uudelleen syvään taantumaan ja kenties jopa lamaan.  Lue lisää >

Rahamarkkinoilla on näkynyt yhden kuumemittarin huolestuttava kehitys. Pankkien toisiltaan perimä luottokorko Libor on ollut pitkäaikaisessa nousussa viime vuoden loppupuolelta asti. Viimeksi Libor-korko nousi eurokriisin vuosina vuosikymmenen alkupuolella, ja sitä edeltävä nousu ajoittui juuri ennen finanssikriisiä. Libor-koron nousua on tavattu pitää merkkinä pankkien välisenä epäluottamuksena.  Lue lisää >