EU:ssa alustava sopu Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevasta asetuksesta – ”Todella tärkeä koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta”

Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun asetuksesta Euroopan unionin suuntaviivoiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi. Asetuksessa määritellään Euroopan laajuinen TEN-T-verkko ja säädetään muun muassa sen väyliä ja solmukohtia koskevista laatuvaatimuksista. Yhteisymmärrykseen päästiin kolmikantaneuvotteluissa 18.12.2023.

Suomi on vaikuttanut aktiivisesti EU:ssa, ja sopu huomioikin erittäin hyvin Suomen neuvottelukannat. Asetuksen valmistelun yhteydessä on tehty tiivistä pohjoismaista yhteistyötä. Sopu vahvistetaan ministerineuvoston kokouksessa.

– Asetus on todella tärkeä koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta. Aktiivisen vaikuttamisen ansiosta sopu huomioi useita Suomelle tärkeitä asioita muun muassa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta. Kiitän tästä koko liikenne- ja viestintäministeriön joukkuetta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 ehdotuksen uudeksi asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi.

Verkkoon mukaan uusia maanteitä

Maanteiden osalta Euroopan komission alkuperäisen ehdotuksen mukaiset lisäykset säilyivät. Näihin kuuluvat satamayhteydet valtatiellä 25 välillä Hanko-Mäntsälä, valtatie 15 välillä Kotka-Kouvola ja valtatie 12 välillä Rauma-Tampere-Tuulos.

Asetuksen jatkoneuvotteluissa huomioitiin sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet monipuolisesti, myös kartoissa. Jatkossa Turusta Norjaan kulkeva Eurooppatie 8 (E8) on kokonaisuudessaan osa kattavaa verkkoa, kun valtatie 21 Torniosta Norjan rajalle lisätään TEN-T-verkkoon.

Valtatien 21 osalta tehtiin monipuolista vaikuttamistyötä Pohjoismaiden, puheenjohtajamaa Espanjan sekä EU:n suuntaan syksyn 2023 aikana. Valtioneuvostossa yhteistyö erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön ja puolustusministeriön kesken on ollut tiivistä.

– Nyt määritelty TEN-T-verkko on kokonaisuutena oikein hyvä. Olen henkilökohtaisesti ollut yhteydessä niin pohjoismaisiin kumppaneihin, komissioon kuin puheenjohtajamaahankin, jotta huoltovarmuudelle tärkeä valtatie 21 lisättäisiin verkkoon. Olen erittäin tyytyväinen, että tarpeemme Pohjois-Suomessa on kuultu, ministeri Ranne sanoo.

Erityisolosuhteet huomioidaan joustavasti

Asetus huomioi erittäin hyvin ja joustavasti Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, harvan asutuksen ja ohuet liikennevirrat.

Kaskisten satama säilytti asemansa kattavassa verkossa. Oulun satama on jatkossa ydinverkossa. Lisäksi kattavaan verkkoon nousivat uusina Tornion, Inkoon, Joensuun ja Lappeenrannan satamat.

Suomi korosti neuvotteluissa loppuun asti, että Kokkolan satama tulisi lisätä ydinverkkoon ja Pietarsaaren satama säilyttää kattavassa verkossa. Tältä osin Suomen neuvottelutavoitteet eivät täyttyneet.

– Olemme puolustaneet Suomelle tärkeiden satamien asemaa hanakasti. Pitkäjänteisen vaikuttamisen ansiosta saimme läpi tavoitteemme Oulun ja Kaskisten satamien osalta ja edistimme loppumetreille saakka myös Kokkolan ja Pietarsaaren satamien asemaa, sanoo ministeri Ranne.

Sen sijaan TEN-T-verkon pääsyn kriteeriksi lisättiin Suomen vahvasti tukema energiakriteeri, joka huomioi satamien roolin energiahuollossa. Tämä voi tulevaisuudessa auttaa suomalaisia satamia nousemaan takaisin TEN-T-verkkoon. Myös satamien geostrateginen merkitys on mahdollista jatkossa huomioida kattavan verkon satamien määrittelyssä.

Suomi päättää jatkossakin raideleveydestään

Asetuksen mukaan jäsenmaiden tulee rakentaa uudet ydinverkon ja laajennetun ydinverkon ratayhteydet eurooppalaisen standardin mukaiseen 1 435 mm leveyteen ja arvioida olemassa olevan ratainfran osalta mahdollista raideleveyden muutosta.

Asetus kuitenkin mahdollistaa jatkossa Suomelle kansallisen harkinnan raideleveyden osalta vaikutusarviointiin pohjautuen. Tämä oli Suomelle yksi tärkeimmistä neuvoteltavista asioista. Suomella on käytössä 1 524 mm:n raideleveys.

Suomi-radan oikoratalinjaus poistettiin hallitusohjelman mukaisesti TEN-T-verkosta. Turun tunnin junan, Lentoradan ja Itäradan rataosuudet sijaitsevat laajennetussa ydinverkossa.

Itä-Suomen osalta saatiin säilytettyä jo EU:n neuvoston yleisnäkemykseen sisällytetty sopu, jonka mukaisesti ydinverkon ratayhteys jatkuu Lappeenrantaan asti.