Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta

Kevään eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi on nousemassa julkisen talouden tasapainottaminen. Perussuomalaisten talouspolitiikan kantava linja, eli asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja leikkaaminen toissijaisista menoista, saa nyt myös tutkimusperusteisesti tukea kansan enemmistöltä.

Suurin osa suomalaisista leikkaisi menoja tasapainottaakseen julkista taloutta, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta. Tätä mieltä on selvä enemmistö eli 65 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Ensi kevään eduskuntavaalien alla äänestäjien enemmistö odottaa ja haluaa, että seuraava hallitus ryhtyy tarmokkaasti tasapainottamaan julkista taloutta ja hillitsemään velkaantumista.

Kansalla on yhtenäinen viesti siitä, miten tasapainotus tulee suorittaa, eli leikkaamalla menoja – ei veronkiristyksillä. Evan tuoreehko arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että kansalaiset osoittavat valmiutta kipeisiinkin leikkauksiin, jos on pakko, ja enemmistö on valmis ainakin vähäisiin leikkauksiin useimpien mahdollisten leikkauskohteiden kohdalla.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 on peräti 8,3 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Samaan aikaan kun velkavuori kasvaa, myös inflaatio laukkaa ja talouskasvu hidastuu. Talousarvion mukainen valtionvelka nousee ensi vuoden lopussa arviolta jopa 146 miljardiin euroon.

Hyvinvointipalveluista ei haluta leikata

Ensi kevään eduskuntavaalien alla Suomessa alkaakin nyt olla yhteinen näkemys siitä, että taloutta on pakko alkaa tasapainottamaan – joskin puolueilla on melko erilaisia viestejä siitä, miten sen tulisi tapahtua.

Evan tutkimuksen perusteella jopa kaksi kolmesta (65 %) huolehtisi tasapainottamisesta julkisia menoja leikkaamalla ja vain neljäsosa (26 %) turvautuisi asiassa veronkiristyksiin. Tutkimuksen tuloksia voi luonnehtia toteamalla, että suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion nimenomaan leikkaamalla toissijaisista kohteista. Sen sijaan hyvinvointivaltion ytimeen, kuten koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kansalaiset eivät halua kohdistaa leikkauksia. Yhtä tärkeää suomalaisille on suojella leikkauksilta myös poliisia ja puolustusvoimia.

Lokakuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 2 088 äänestysikäistä ihmistä. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Vähemmän virkamiehiä ja puoluetukea

Tutkimuksen mukaan suomalaisten leikkauslistan kärjessä on puoluetuki, jota leikkaisi 85 prosenttia suomalaisista. Kyse ei ehkä ole niinkään epäluottamuksesta demokratiaan, vaan kenties enemmänkin tyytymättömyydestä puoluepolitikointiin.

Julkisesta hallinnosta voisi kansalaisten mielestä myös leikata, sillä 82 prosenttia leikkaisi rahoitusta ministereiltä ja heidän avustajiltaan. Lisäksi 75 prosenttia leikkaisi valtion virkamiehistöltä.

Heti valtion keskushallinnon jälkeen kansalaisten leikkauslistalla on seuraavana kehitysyhteistyö, josta leikkaisi 60 prosenttia. Huomionarvoista on, että kolmasosa (34 %) olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyöstä paljon. Leikattavaa todella olisi, sillä valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 1 343 miljoonaa euroa. Summasta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 772 miljoonaa euroa.

Huomionarvoista on, että Marinin hallitus on koronapandemiankin aikana pyrkinyt paisuttamaan koronaan täysin liittymättömiä kehitysapumenoja. Samaan aikaan kun Suomi koronan vuoksi velkaantuu, Marinin hallitus lapioi kehitysapuun runsaat 3,4 miljoonaa euroa joka ikinen päivä vuodessa, ja niinpä suomalaiset maksavat esimerkiksi myös Etiopian sääennustukset.

Hallinnon ja kehitysavun jälkeen selvä enemmistö, 53 prosenttia, leikkaisi Yleisradiosta. Tulos heijastelee selvästi kansalaisten tyytymättömyyttä Yleisradion tarjontaan. Aiemmin myös esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä 40 prosenttia suomalaisista kertoo jäävänsä ilman vastinetta Yle-maksulle.

Perussuomalaiset vaalii tarkkaa julkisten varojen käyttöä

Evan tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että leikkauskohteiden osalta kansa on varsin perussuomalaisilla linjoilla. Perussuomalaisten talouspolitiikan kantava linja on asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen, jolloin leikkaukset kohdistuvat rönsyihin ja toissijaisiin menoihin. Periaate on kirjattu jo ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja julkaistuun perussuomalaisten talouspoliittiseen ohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että leikkauslistan kärkeen on laitettava menot, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn, tai joiden vaikutukset ovat suorastaan haitallisia. Esimerkkeinä leikkauksista mainitaan maahanmuuton kulut ja EU-tulonsiirrot.

Perussuomalaisten pidättyvä suhtautuminen verotuksen kiristämiseen ilmenee myös ohjelmasta: sivistysvaltioon kuuluu yksityisen omistuksen kunnioittaminen ja verovarojen tarkka käyttö. Tämä tarkoittaa sitä, että verotus on pyrittävä pitämään mahdollisimman kohtuullisena, kannustavana ja oikeudenmukaisena.

Sosiaaliturvaperusteisesta maahanmuutosta miljardien säästöt

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa tälle vuodelle esitetään sosiaaliturvaperusteisen maahanmuuton lopettamista, joka säästäisi suomalaisten veronmaksajien varoja vuosittain jopa miljardeja euroja, kun tilastoista lasketaan yhden tähän ryhmään kuuluvan elinkaarikustannukset.

Perussuomalaiset myös esittää leikkauksia Yleisradion rahoitukseen osana valtiontalouden tasapainotusta. Hyväksyttävä kustannustaso on perussuomalaisten mielestä määritettävä sen mukaan, että Yle pystyy suoriutumaan tiedonvälitystehtävistään uutis- ja ajankohtaisohjelmatuotannon suhteen. Perussuomalaisten mallissa tehdään neljänneksen eli 139 miljoonan euron leikkaus Ylen budjettiin, joka toteutettaisiin suoraan kansalaisilta perittävän Yle-veron kevennyksenä.

Kehitysavusta perussuomalaiset leikkaisi 520 miljoonaa euroa sekä asettaisi kehitysavun ehdoksi tulevaisuudessa, että kehitysapua voitaisiin jakaa vain ja ainoastaan valtion budjetin ylijäämästä. Lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Jos esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei oteta vastaan lähtömaahan, voitaisiin kyseisen maan kehitysapu keskeyttää.

Lisäksi perussuomalaiset muun muassa leikkaisi puoluetukia ja poliittisten nuorisojärjestöjen tukia sekä vähentäisi hyväpalkkaisten poliittisten erityisavustajien ja valtiosihteerien määrää.