

LEHTIKUVA
Halla-aho: Ilmastopaniikin lietsominen lapsiin ja nuoriin on vastuutonta – ”Henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytämistä”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan. Halla-ahon mukaan ilmastotoimissa pitäisi hyvetekojen sijaan jatkossa kiinnittää huomiota tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksiin. Myös tavallisten kansalaisten intressit tulisi huomioida.
Tänään keskiviikkona järjestettiin ensimmäinen presidenttiehdokkainen yhteistentti Helsingissä. Paikalla oli neljä ehdokkuudestaan ilmoittanutta kandidaattia eli Pekka Haavisto (vihr), Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk), Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sekä eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Paikallaolijoista Halla-aho on ainoa, joka on nimitetty presidenttiehdokkaaksi. Muut kolme ovat lähdössä kisaan kannatusyhdistysten tuella, ja niinpä esimerkiksi Aaltolan ja Haaviston korttien keräily on yhä kesken.
Venäjän kanssa turha neuvotella
Halla-aho on Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien osoittanut vahvaa tukea Ukrainalle, mikä on noteerattu myös kansainvälisellä tasolla. Halla-aho katsookin, että lännen Ukrainalle antaman tuen olisi syytä jatkua. Venäjän hallinnon puheisiin sodan päättämisestä diplomaattisin keinoin Halla-aho viittaa kintaalla.
– En näe, mistä Venäjän kanssa voisi neuvotella. Ratkaisu kriisiin on siinä, että Venäjä lopettaa sodan, ja se on yksin Venäjän käsissä. En kuitenkaan usko, että investoituaan sotaan huomattavia summia Venäjän nykyjohto lopettaisi sotatoimet muuten kuin kärsittyään mittavaa sotilaallista tappiota. Tämän tavoitteen saavuttamisessa länsimaat voivat auttaa.
– Ukrainalle annetaan paljon apua, kuten pitääkin. Paradoksaalisesti Ukrainan on silti pitänyt ensin vakuutella länsimaiden päättäjät ja yleisö halustaan puolustaa omaa maataan, jotta länsi jatkaa materiaalitoimituksia.
Presidentin valtaoikeudet eivät kuulu ehdokkaille
Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan, joka sinänsä ei kuulu presidentin toimivallan alueelle, mistä Halla-aho huomauttikin. Toisaalta Halla-aho on itse aiemmin korostanut presidentin olevan myös arvojohtaja, jolloin presidentin puheenvuorojen aiheet voinevat toisinaan ulottua perinteisten ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymysten ulkopuolelle.
Halla-aholta kysyttiin, tulisiko presidentille antaa lisää sananvaltaa myös ilmastoasioissa. Halla-aho huomautti, että presidenttiehdokkaat ovat vääriä henkilöitä ottamaan kantaa valtaoikeuksiin, joista päättäminen on eduskunnan käsissä. Halla-aho esittikin keskustelun siirtämistä eduskuntavaalien alle.
Hän huomautti, että ilmastonmuutos on vain yksi aikamme haaste muiden isojen haasteiden joukossa.
– On paljon isoja asioita, kuten nuorten pahoinvointi, koulujen romahtaminen ja rikollisuus. Kaikki nämä ovat isoja aiheita, mutta mikä näistä nyt olisi sellainen, mikä tulisi liittää presidentin tehtäviin, jotka ovat tällä hetkellä melko selkeät. Ilmastotyötä tehdään usealle eri sektorille kohdistuvalla lainsäädännöllä, joista mikään ei kuulu luontevasti kuulu presidentin toimivaltaan.
Ilmastoratkaisuja tulisi etsiä järkiperäisesti
Nykyään mediassa näkee paljon uutisia nuorten pahoinvoinnista, joka on yhteydessä ilmastoahdistukseen. Halla-aho tuomitsi jyrkästi ilmastopaniikin lietsomisen kohdistamisen lapsiin ja nuoriin.
– Minusta on ikävää, että nykyisin me elämme tunnetaloudessa, jossa tärkeintä usein vaikuttaa olevan se, että tunnemme vahvasti eri asioista. Olen täysin vakuuttunut siitä, että ihmisten henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta johtuen ei millään tavalla edistä ratkaisujen löytämistä.
– Olen huolissani maapallon tulevaisuudesta siinä missä kaikki muutkin, mutta tätäkin asiaa voidaan lähestyä järkiperäisesti. Suomessa usein ajatellaan, että meidän on tärkeää tehdä hyvetekoja, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme paremmiksi. Todellisuudessa meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota täällä tehtävien ratkaisujen seurannaisvaikutuksiin. Jos me esimerkiksi vaikeutamme teollisuuden toimintaa Suomessa, vaarana on että sama tuotanto siirtyy Kiinaan, missä vaikutukset ilmastolle ovat huomattavasti negatiivisemmat.
Halla-aho varoitti kiilusilmäisestä lähestymistavasta ilmastopolitiikkaan.
– On muitakin näkökulmia ja aspekteja kuin maksimaaliset ilmastotoimet. Ihmiset ovat huolissaan omasta toimeentulostaan, ympäristön turvallisuudesta ja ennen kaikkea lastensa tulevaisuudesta.
Kilpailuetu pois Kiinalta
Halla-aho huomautti, että paras tapa löytää tavallisten kansalaisten hyväksyntä ilmastotoimille olisi hakea tulokulmia, missä myös tavallisten ihmisten intressit otetaan huomioon ympäristön hyvinvoinnin ohella.
– Esimerkiksi niin, että kauppapoliittisilla keinoilla tulisi pyrkiä tuomaan Eurooppaan takaisin vastuullisesti toimivaa teollisuutta. Se tarkoittaa työtä, hyvinvointia ja samalla pienempiä päästöjä. Tällä hetkellä globaali kauppa yhdistettynä eri maiden eritasoisiin ilmastotoimiin johtaa siihen, että toimijat, kuten Kiina, saavat omalle saastuttavalle teollisuudelleen yritystukea Suomelta. Se etu on otettava pois Kiinan kaltaisilta toimijoilta. Me voimme tuottaa samoja asioita kuin Kiina nyt tekee, myös Euroopassa.
Halla-aho katsoo, että Suomi on tehnyt pitkään – ja kaukonäköisesti – viisasta energiapolitiikkaa.
– Ympäristöliikkeen painostuksesta ja propagandasta huolimatta me emme esimerkiksi ole luopuneet ydinvoimasta. Sen vuoksi me emme ole tänä päivänä riippuvaisia kivihiilestä tai venäläisestä fossiilienergiasta, kuten moni sellainen maa, joka lankesi ympäristöliikkeen seireenilauluihin.
– Suomen tilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Tietenkin meidän pitää pyrkiä viemään omia ratkaisujamme muualle maailmaan. En kuitenkaan näe, miten paljon voisimme vielä kiristää esimerkiksi omasta energiantuotannostamme päästöjä pois, jotta sillä olisi jotain merkitystä globaalissa mittakaavassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mika Aaltola ilmastoahdistuksen lietsominen hyveposeeraaminen tunnetalous ilmastotoimet presidenttiehdokkaat sota toimeentulo Presidentin valtaoikeudet Presidentinvaalit Pekka Haavisto Ydinvoima Kiina Ukraina Suomi Turvallisuus Olli Rehn Energiapolitiikka Venäjä Jussi Halla-aho Rikollisuus Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon toteamukset olleet usein edellä aikaansa – varoitti jo vuosia sitten Kiinan uhasta ja Venäjän energiariippuvuuden vaaroista

Mediapersoona kysyi somegallupissa, kuka tulisi valita presidentiksi 2024 – lähes 12 000 vastasi ja voittajasuosikki keräsi melkein puolet äänistä

Olli Rehnin presidentinvaalikampanja alkoi töppäyksellä – rahankeräys käynnistyi, mutta taustayhdistys ei muistanut hakea rahankeräyslupaa

Haaviston mielestä perheenyhdistäminen on perusoikeuskysymys – suomalaismiehen vaimo ja lapsi jumissa ulkomailla, ulkoministeri ei ole edes vastannut yhteydenottoon

Mäkelä: Vaalitulos ei ollut useimmille toimittajille mieleen – ”Monen mielestä yli 620 000 suomalaista äänesti väärin”

Halla-ahon mukaan ulkopoliittisessa johdossa ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä – ”Presidentin on tunnistettava, mitä ympärillä tapahtuu”

Eduskunnan puhemies Halla-aho lupaa puolustaa kansanedustajien perustuslaillista puheoikeutta: ”Eduskunta ei ole tarkkailuluokka tai euroviisukarsinta”

Puhemies Halla-aho tapasi Yhdysvaltain ulkopoliittista johtoa: ”Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan”

Bergbom toivoo järkeä Suomen ilmastopolitiikkaan: Opposition mukaan elämme dystopiassa ja katastrofi on saapumassa – enää puuttuvat heinäsirkkaparvet
Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











