Mäenpää Suomen katujengeistä: ”Mikään ei tunnu herättävän keskustan tukemaa punaviherhallitusta unesta”

Eduskunnassa keskusteltiin maanantaina opposition välikysymyksestä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomauttaa, että löysään maahanmuuttopolitiikkaan juurensa juontavat katujengiongelmat eivät ole tulleet yllätyksenä.

Erityisesti lähiöväkivallan yleisyys Ruotsissa on tarjonnut esimerkin siitä, mihin tilanne Suomessakin kehittyy ilman radikaalia suunnanmuutosta.

– Yle uutisoi yli vuosi sitten marraskuussa 2021 ruotsalaisesta, maan jengiväkivaltaan keskittyvästä kirjasta. Ruotsin yleisradion SVT:n tutkiva rikos- ja oikeustoimittaja Diamant Salihu käsitteli siinä Tukholman Rinkebyn alueen väkivaltaisuuksia. Kirjan nimi on puhutteleva: ”Tills alla dör” eli suomeksi ”Kunnes kaikki kuolevat”, Juha Mäenpää muistuttaa.

Jengirikollisuus nousi poliittisessa keskustelussa nykymuodossaan pinnalle erityisesti lokakuussa 2022, kun edustaja Mäenpää otti aiheen esille eduskunnan suullisella kyselytunnilla. Hän kysyi jengirikollisuuden lisääntymisestä ja sen yhteydestä maahanmuuttoon.

Ruotsissa rikokset yhä ammattimaisempia

Vuodesta 2018 alkaen noin 90 000 asukkaan Järvan alueella on ollut 17 kuolemaan johtanutta ampumista, joista vain yhdestä on annettu tekijälle tuomio. Tämä oli siis tilanne Ylen jutun ulostulon aikaan loppuvuonna 2021. Jo tuolloin ammuskelut olivat Ruotsissa arkipäivää.

Ruotsissa rikosten selvittämistä vaikeuttaa se, että ne ovat muuttuneet ammattimaisiksi. Rikokset ovat suunnitelmallisia, ja ne toteutetaan naamioituneena, jälkiä jättämättä. Mahdolliset todistajat eivät uskalla puhua poliisille, koska he pelkäävät jengien kostoa. Toimittaja Salihu kertoo karusta ajattelumallista: ongelma-alueella asuvat ajattelevat, ettei heidän kannata riskeerata omaa tai lastensa turvallisuutta puhumalla poliisille, koska poliisi ei pysty selvittämään rikoksia.

– Ylen uutisessa avattiin muutenkin maahanmuuttajalähiöiden ongelmia: Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden voi tällaisilla alueilla olla haastattavaa oppia kunnolla ruotsia, koska suuri osa asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä. Ilman kunnon kielitaitoa on vaikeaa työllistyä tai menestyä koulussa, Mäenpää lainaa.

Mäenpään mielestä kyseessä on täydellinen malliesimerkki siitä, miten laajamittainen lähiöt pääasiassa ulkomaalaistaustaisilla ihmisillä täyttävä maahanmuutto on monien ongelmien juurisyy.

Kirjan tekijä varoitti Suomea jengeistä

Toimittaja Salihun mukaan on todella tärkeää ymmärtää, että tilanne voi radikalisoitua äkkiä. Hänen mukaansa Suomesta kerrotut esimerkit (mm. helsinkiläiseen yökerhoon suunniteltu väkivaltainen isku, rikollisryhmä Mantaqa ja orastavat katujengit pääkaupunkiseudulla) kuulostivat varhaisilta varoitusmerkeiltä, jollaisia Ruotsissa oli useita vuosia sitten. Tilanne kuningaskunnassa paheni nopeasti ensimmäisten ampumisten jälkeen.

Mäenpää näkeekin kaiken edellä kerrotun valossa kummallisena, että nyt, yli vuoden päästäkään Ylen jutun julkaisusta, ei ongelman juurisyyhyn eli lepsuun maahanmuuttopolitiikkaan ole tehty suunnanmuutosta.

– Mikään ei tunnu herättävän keskustan tukemaa punaviherhallitusta unesta! Mäenpää tuhahtaa.

– Päinvastoin vihreä sisäministeri Krista Mikkonen ehdottaa jopa löysennyksiä jo ennestään leväperäiseen ja pohjoismaalaisittainkin pikkuhiljaa vähemmistöön jäävään maahanmuuttopolitiikkaan! Ei tätä kerrassaan voi käsittää! Mäenpää jatkaa.

Mäenpään mukaan jääkin edelleen epäselväksi, näkeekö hallitus nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisellä yhteyden Suomessa viime vuosikymmenet harjoitettuun löyhään maahanmuuttopolitiikkaan ja yksilöä olemattomasti velvoittavaan kotouttamispolitiikkaan.