

PS ARKISTO
Meri: Kotimainen rokotetutkimus osa huoltovarmuutta- ”Maskifarssissa näimme, miten kalliiksi tulee tilata terveyttä suojaavia tarvikkeita kesken globaalin kriisin”
Kansanedustaja Leena Meri haluaa hallitukselta tukea kotimaiselle rokotetutkimukselle. Vaatimustaan hän perustelee muun muassa huoltovarmuudella.
– Jos Suomessa kehitettäisiin ei-kaupallisessa tarkoituksessa kotimainen koronarokote, parantaisi se Suomen huoltovarmuutta. Maskifarssissa näimme, miten kalliiksi pahimmillaan tulee tilata terveyttä suojaavia tarvikkeita kesken globaalin kriisin. Onnistuessaan nämä tuet ovat kuitenkin pieniä rahoja verrattuna siihen, että Suomi joutuu ostamaan muualta suuria määriä mahdollisesti ylihintaan myytävää rokotetta, Leena Meri perustelee.
Riittääkö tuotanto?
Esimerkiksi WHO:n asiantuntijat ovat esittäneet huolensa tuotannon riittävyydestä, kun rokote saadaan kehitettyä.
– Rokotefirmojen pitäisi valmistaa rokotetta muiden rokotteiden ohella ja lisäksi patenttien suhteen voi syntyä ongelmia tuotannon laajuudessa, Meri sanoo.
Patenttiongelmalla Meri viittaa siihen, että rokotteet suojataan patentein, kuten muutkin lääkeaineet. Teoriassa on siis mahdollista, että jokin yritys saisi yksinoikeuden rokotteeseen ja myöntää siten lisenssejä tahtomallaan tavalla.
Suomessa kehitteillä nenäsumuterokote
Suomessa kehitetään perinteisten injektiorokotteiden lisäksi nenäsuihkeena annettavaa koronarokotetta. Rokotetta on kehittämässä joukko nimekkäitä suomalaisia lääketieteen tutkijoita, kuten akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta, Helsingin yliopiston tutkijoiden virologian professori Kalle Saksela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo.
Tutkijat arvelevat suihkerokotteen olevan testivalmis jo kesällä ja kertovat tutkimuksen olevan huomattavan nopeaa.
– Tutkimus tarvitsee tietysti rahoitusta ja toivon, että hallituspuolueilta löytyy tahtoa tukea nimenomaa kotimaisia, lupaavia tutkimuksia. Esimerkiksi tämän suihkeena annettavan rokotteen tutkijaryhmä on korostanut, ettei aio kilpailla ylikansallisten lääkefirmojen kanssa, vaan tuotetta kehitetään isänmaan etu mielessä, Meri sanoo.
Suomalaisten etu edellä
Nenäsuihkerokotteen arvioidaan kustantavan ensimmäisessä vaiheessa joitakin satojatuhansia euroja. Myöhemmissä vaiheissa tehtävät testaukset maksavat jo enemmän, mutta summat eivät ole tutkijan mukaan tähtitieteellisiä.
– Kaikissa hankinnoissa ja sijoituksissa pitäisi mennä Suomen ja suomalaisten etu edellä. Kun rokotetta ei valmisteta ensisijaisesti kaupalliseen tarkoitukseen, viranomaiset säätelevät sen valmistamista ja jakelua. Näin rokotetta myydään ulkomaille vasta, kun sen riittävyys suomalaisille on turvattu, Meri sanoo.
– Itse kehitetty rokote voisi merkitä kultakaivosta, kun ajatellaan, kuinka paljon valtio voi tehdä säästöjä omalla tuotannolla. Siksi kysyn ministeriltä, onko tällaiselle kotimaiselle rokotetutkimukselle koronaa vastaan varattu rahoitusta, millä perustein sitä jaetaan ja huomioidaanko kotimaisen rokotetutkimuksen tukeminen osana huoltovarmuutta?
Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen maanantaina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maskifarssi koronaepidemia rokote tuotanto suomalaiset WHO Leena Meri Tutkimus perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: ”Onko sosialidemokraattien virallinen kanta se, että vähemmistöille pitää järjestää omat, karvalakkikansalta suljetut sotepalvelut?”

Huhtasaari: Koronakriisi on paljastanut, että Suomi ei ole ollut tilanteen tasalla – ”Siksi jäimme sivuun myös EU:n suojavarusteiden yhteishankinnasta”

Hallitus tuputti myyttitarinoita, todellisuus oli toista – suojavarusteiden skandaalihankinta ei ole yksittäinen virhe vaan jo pitkään jatkuneen virhesarjan käännepiste

Suomi tilasi sairaalakäyttöön suojamaskeja, joita ei voi käyttää sairaalassa – miksei Huoltovarmuuskeskus tilannut kolmostason suojia?

Rantanen suojamaskifarssista: ”Miten toimimattomia suojaimia voidaan käyttää riskiryhmien hoidossa?”

Infektiotutkijat varoittavat: Covid-19 jatkuu vielä vuosia – halaukset ja kättelyt ovat pannassa pitkään

Koronarokotteesta tulossa geopolitiikan ase – rokotteen ensimmäinen jakelija voi sanella ehtonsa

Perussuomalaiset: Koronasta on opittava – tuotanto ja päätösvalta takaisin Suomeen

Australialaisesta Qantasista tulossa ensimmäinen lentoyhtiö, joka edellyttää koronarokotusta kansainvälisillä lennoilla
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Talous kasvaa, alijäämä pienenee – opposition kritiikki menetti uskottavuutensa
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.

Antikainen: Lindtman puolustaa Sánchezia eikä Suomea
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













