Meri: Kotimainen rokotetutkimus osa huoltovarmuutta- ”Maskifarssissa näimme, miten kalliiksi tulee tilata terveyttä suojaavia tarvikkeita kesken globaalin kriisin”

Kansanedustaja Leena Meri haluaa hallitukselta tukea kotimaiselle rokotetutkimukselle. Vaatimustaan hän perustelee muun muassa huoltovarmuudella.

– Jos Suomessa kehitettäisiin ei-kaupallisessa tarkoituksessa kotimainen koronarokote, parantaisi se Suomen huoltovarmuutta. Maskifarssissa näimme, miten kalliiksi pahimmillaan tulee tilata terveyttä suojaavia tarvikkeita kesken globaalin kriisin. Onnistuessaan nämä tuet ovat kuitenkin pieniä rahoja verrattuna siihen, että Suomi joutuu ostamaan muualta suuria määriä mahdollisesti ylihintaan myytävää rokotetta, Leena Meri perustelee.

Riittääkö tuotanto?

Esimerkiksi WHO:n asiantuntijat ovat esittäneet huolensa tuotannon riittävyydestä, kun rokote saadaan kehitettyä.

– Rokotefirmojen pitäisi valmistaa rokotetta muiden rokotteiden ohella ja lisäksi patenttien suhteen voi syntyä ongelmia tuotannon laajuudessa, Meri sanoo.

Patenttiongelmalla Meri viittaa siihen, että rokotteet suojataan patentein, kuten muutkin lääkeaineet. Teoriassa on siis mahdollista, että jokin yritys saisi yksinoikeuden rokotteeseen ja myöntää siten lisenssejä tahtomallaan tavalla.

Suomessa kehitteillä nenäsumuterokote

Suomessa kehitetään perinteisten injektiorokotteiden lisäksi nenäsuihkeena annettavaa koronarokotetta. Rokotetta on kehittämässä joukko nimekkäitä suomalaisia lääketieteen tutkijoita, kuten akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta, Helsingin yliopiston tutkijoiden virologian professori Kalle Saksela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo.

Tutkijat arvelevat suihkerokotteen olevan testivalmis jo kesällä ja kertovat tutkimuksen olevan huomattavan nopeaa.

– Tutkimus tarvitsee tietysti rahoitusta ja toivon, että hallituspuolueilta löytyy tahtoa tukea nimenomaa kotimaisia, lupaavia tutkimuksia. Esimerkiksi tämän suihkeena annettavan rokotteen tutkijaryhmä on korostanut, ettei aio kilpailla ylikansallisten lääkefirmojen kanssa, vaan tuotetta kehitetään isänmaan etu mielessä, Meri sanoo.

Suomalaisten etu edellä

Nenäsuihkerokotteen arvioidaan kustantavan ensimmäisessä vaiheessa joitakin satojatuhansia euroja. Myöhemmissä vaiheissa tehtävät testaukset maksavat jo enemmän, mutta summat eivät ole tutkijan mukaan tähtitieteellisiä.

– Kaikissa hankinnoissa ja sijoituksissa pitäisi mennä Suomen ja suomalaisten etu edellä. Kun rokotetta ei valmisteta ensisijaisesti kaupalliseen tarkoitukseen, viranomaiset säätelevät sen valmistamista ja jakelua. Näin rokotetta myydään ulkomaille vasta, kun sen riittävyys suomalaisille on turvattu, Meri sanoo.

– Itse kehitetty rokote voisi merkitä kultakaivosta, kun ajatellaan, kuinka paljon valtio voi tehdä säästöjä omalla tuotannolla. Siksi kysyn ministeriltä, onko tällaiselle kotimaiselle rokotetutkimukselle koronaa vastaan varattu rahoitusta, millä perustein sitä jaetaan ja huomioidaanko kotimaisen rokotetutkimuksen tukeminen osana huoltovarmuutta?

Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen maanantaina.