Punavihreä hallitus laajentaa oppivelvollisuutta kalliilla ja toimimattomalla uudistuksella- ei ratkaise asiantuntijoiden mukaan ongelmia

Hallitus on viemässä väkisin läpi uudistusta oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen, vaikka useat asiantuntijatahot, kuten Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto, ovat ulostuloissaan vaatineet vähintäänkin toimeenpanoon lykkäystä. Moni alalla työskentelevä on kokonaan muutosta vastaan.

Taustalla on hallituksen ajatus siitä, että pelkän peruskoulun käyneiden asema työmarkkinoilla on heikko ja että lisääntyvä koulutus on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta lähes välttämätöntä nykymaailmassa. Tähän uudistuksen kautta haettaisiin parannusta. Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttäisi, että toinen aste (eli lukio ja ammattikoulu) on maksuton kaikille. Se tarkoittaa siis esimerkiksi täysin maksuttomia oppimateriaaleja ja koulumatkoja.

Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsenen Ari Koposen mielestä kenenkään opiskelu ei tietenkään saa jäädä rahasta kiinni ja apua tarvitsevia lapsia on autettava. Koponen haluaa kuitenkin huomauttaa, että monilla perheillä olisi hyvin varaa maksaa lastensa koulunkäynti.

Juurisyihin puuttuminen olennaisempaa

Kuntaliitto on laskenut oppivelvollisuusiän noston hinnaksi noin 150 miljoona euroa vuodessa.

– Mielestäni se raha tulisi kohdentaa lasten ja nuorten varhaisiin vuosiin. Vai miltä kuulostaa fakta, että joka kymmenes poika ei osaa peruskoulun käytyään lukea ja kirjoittaa sen vertaa, että selviytyisi tulevissa opinnoissa. Lähes 15 % ikäluokasta ei saavuta peruskoulun minimitasoa. Mitä hyötyä on siis jatkaa opiskelua pakotettuna, jos edes perusasiat eivät ole kunnossa? Koponen kysyy.

– Toisella asteella ei paikata peruskoulun aikana syntynyttä osaamisvajetta. Pakko on lähes aina väärä motivaattori. Julkisen talouden säästöpaineissa tämä peruskoulun tapaan kaikille pakollinen ja maksuton toinen aste on todella kallis uudistus, joka ei tule Koposen mukaan ratkaisemaan keskeisiä ongelmia.

Oppilaat tarvitsevat paljon lähiopetusta

Ryhmäkokoja tulisi Koposen mielestä pienentää ja lasten henkiseen hyvinvointiin panostaa, sillä tutkimukset kertovat karua kieltään siitä, miten opiskelijoiden uupumus on lisääntynyt ja viihtyvyys vähentynyt.

– Kouluihin tarvitaan vahvistusta oppilashuoltoon sekä riittävästi ihmisiä, joiden tehtävänä on tukea hyvinvointia, kehittää koulun toimintakulttuuria, yhdistää voimia ja tuoda uudenlaista tapaa katsoa maailmaa. Lapset tarvitsevat valtakunnallisesti kattavaa, laadukasta, myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä tukevaa ja vahvistavaa kasvatusta jo varhaisista vuosista alkaen. Tunnetaitojen kautta haetaan parannusta koko kouluyhteisölle. Tällainen toiminta on mielenterveyttä edistävää työtä tuoden rahat moninkertaisena takaisin tulevaisuudessa.

– Syrjäytymisen syyt löytyvät kauempaa kuin siitä, että toinen aste jää käymättä; se ei ole syy, vaan seuraus. Nyt on käymässä niin, että hurjaa vauhtia velkaantuva valtiomme käyttää suuren määrän rahaa uudistukseen mikä vain heikentää opetuksen tasoa entisestään. Pakottamisen sijaan meidän on pystyttävä tarjoamaan opiskelijoille aitoa motivaatiota, sillä juuri se on avain osaamistason nostoon ja hyvinvointiin, painottaa Koponen.