hyvinvointialueet

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman arvostelee edellisen hallituksen luomaa hyvinvointialuerahoitusmallia, joka hänen mukaansa perustuu tilastolliseen laskentaan eikä todelliseen palvelutarpeeseen. Strandman korostaa, että malli suosii kasvukeskuksia väestönkasvun perusteella samaan aikaan kun kun Kaakkois-Suomen alueet kamppailevat jatkuvassa rahoitusvajeessa. Hän vaatii eduskuntaa muuttamaan rahoituksen perustan niin, että se huomioi alueiden ominaispiirteet ja turvaa yhdenvertaiset palvelut koko maassa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet, ja niiden seurauksena potkut saa lähes 400 työntekijää. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustossa on yhteensä 59 aluevaltuutettua. SDP:llä on suurimpana puolueena 17 paikkaa, ja kokoomuksella ja keskustalla on kummallakin 14 paikkaa.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä aluevaltuustojen niin sanotusta demokratiarahasta leikkaamisesta, toisin sanoen poliitikkojen palkkioista ja ryhmärahoista hyvinvointialueilla. Poliitikkoja palkkiorahojen pieneneminen ei kuitenkaan miellytä. Koska rahoitus on yleiskatteellista, on hyvinvointialueilla ympäri Suomen päätetty mieluummin leikata terveyspalveluista tai soten henkilökunnasta, jotta poliitikot eivät joutuisi kärsimään pienempien palkkioiden muodossa.

Omalääkärimallille on järjestynyt hallituksessa 40 miljoonan euron lisärahoitus. - Omalääkärimallin edistyminen tarkoittaa parhaimmillaan parempaa hoitoa, paremmalla tuottavuudella ja vähemmällä rahalla, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

Valtionosuusuudistus on tyssännyt neuvottelijoiden neuvottomuuteen ja haluun nähdä koko Suomen etu. Uudistuksen toteutumattomuus uhkaa lisätä kuntien välisiä eroja entisestään. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää tilannetta monille kunnille kohtuuttomana.

Perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson mukaan omalääkärimallille on järjestynyt hallituksessa 40 miljoonan euron lisärahoitus. Tämä merkitsee Juuson mukaan sitä, että suomalaiset pääsevät oikeasti hoitoon ja saavat oman lääkärin.

Hallitus tekee nyt soteuudituksessa sen korjaustyön, jonka edellinen hallitus jätti tekemättä, vaikka ongelmat olivat tiedossa jo silloin. - On hyvin selvää, että rahoitusmallissa on vakavia puutteita ja sitä täytyy uudistaa, perussuomalaiset sanovat.

Lasten hyvinvointi on koko yhteiskunnan turvallisuuden ja tulevaisuuden perusta. Siksi kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa täytyy huomioida lastensuojelun toimenpiteet ja lapsivaikutusten arviointi keskeisenä osana. - Viimeaikaiset selvitykset osoittavat, että lasten edun arviointi ei toteudu vielä riittävän systemaattisesti, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Rahoitusmalli on osoittautunut viime hallituskauden sote-uudistuksen suurimmaksi ongelmaksi. Perussuomalaisten näkökulma on, että hallituksen on korjattava rahoitusmalli suunnitelmallisesti.

Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi hyvinvointialueiden tapaa tehdä sopeutustoimia. Hänen mielestään sopeutuksia pitäisi palvelujen ja työvoiman sijaan hakea leikkaamalla hallinnosta ja laittomasti maassa oleskelevien palveluista.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Naton jäsenyyden myötä, ja hallitus haluaa vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon roolia osana kokonaisturvallisuutta. Uusi lakiesitys velvoittaa hyvinvointialueet tukemaan Puolustusvoimia kriisi- ja häiriötilanteissa, ja valtio rahoittaa tehtävät täysimääräisesti.

Eduskunnan kyselytunnilla käytiin tänään pitkä keskustelu hyvinvointialueiden, soten ja rahoituslain ongelmista. Niin sosiaalidemokraatit, keskusta kuin vihreätkin vaativat hallitukselta lisää toimenpiteitä itse edellisessä hallituksessa sorvaamansa sotemallin valuvikojen korjaamiseksi. Ehdotuksia siitä, mistä rahat otetaan, sen sijaan ei kuultu.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.

Suomalaiset ovat jo parin vuoden vuoden ajan voineet halutessaan hakeutua hoitoon ulkomaille. Harvat näin vielä tekevät, mutta virta voi kasvaa, jos leikkausjonot eivät Suomessa lyhene. - Parempi olisi, jos hyvinvointialue antaisi palvelusetelin ja järjestäisi hoidon täällä Suomessa, linjasi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Huomenta Suomi -lähetyksessä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman painottaa, että terveydenhuollon puhelinpalvelu on kansalaisen perusoikeus. Hänen mukaansa takaisinsoittopalvelun ongelmat aiheuttavat turvattomuutta erityisesti iäkkäille ja yksin asuville. Siksi palveluketjua on parannettava käytännön ratkaisuilla.

Kelan valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Ensimmäisten kolmen viikon aikana tehtiin arviolta yli 10 000 lääkärikäyntiä, kertoo Hyvinvointiala Hali ry:n kysely palveluntuottajille.

Perussuomalaisten kansanedustajat Minna Reijonen ja Jari Koskela korostavat, että vuoden 2026 talousarvioesityksen linjaukset vahvistavat sote-palvelujen saatavuutta ja tukevat hyvinvointialueiden talouden tasapainottamista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen arvostelee SDP:n vaaliohjelmien käännöksiä useille kielille, kuten arabiaksi ja somaliksi. Hänen mukaansa monikielisyys kertoo puolueen vahvasta kannatuksesta vieraskielisten keskuudessa ja liittyy laajemmin keskusteluun tulkkauskustannuksista sekä sosiaaliturvan kohdentamisesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on järkyttynyt keskustan erittäin rajuista harvennushakkuista vuodeosastoilla Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Reijonen vaatii hyvinvointialuetta perumaan vuodeosastojen lakkauttamiset.

Maahanmuuttajia on majoitettu arvokiinteistössä Tampereen Pyhäjärven rantatontilla noin vuoden ajan. Tamperelainen kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on tiedosta tyrmistynyt.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman ei säästele sanojaan puhuessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta. Hänen mukaansa järjestötoiminnan alkuperäinen tarkoitus - ihmisten auttaminen ruohonjuuritasolla - on hämärtynyt vuosien varrella.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, jossa Kela-korvauksia kohdennetaan yli 65-vuotiaille yleislääkäripalveluihin yksityisessä terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset pitävät valinnanvapauskokeilua tervetulleena uudistuksena.

Hallitusohjelman mukaan maassa laittomasti oleskelevilta poistetaan oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Aiheesta käydyssä keskustelussa eduskunnassa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arveli, että historiankirjoituksessa lakimuutosten merkitys Suomen yhteiskuntarauhan myönteiselle kehitykselle nousee suurempaan arvoon kuin nyt vielä edes osataan kuvitella. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluejohtaja Petri Virolainen nosti keskusteluun vaihtoehdon luopua vapaaehtoisesta sopimuspalokuntajärjestelmästä säästöjen nimissä (Yle 28.5.2025). Ehdotus huolestuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemistä, sillä vapaaehtoiset palokunnat ovat olennainen osa Suomen pelastustoimintaa ja turvallisuutta, jonka lisäksi ne ovat antaneet monelle polun pelastusalan ammattiin, mahdollistaneet harrastamisen turvallisuuden parissa sekä luoneet yhteisöllisyyttä.

Hallitus on puoliväliriihessä päättänyt lisätä omaishoitajien rahoitukseen 16 miljoonaa euroa vuosittain vuodesta 2026 alkaen. Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaava Pia Sillanpää iloitsee siitä, että vaikeasta talouden tilanteesta huolimatta omaishoitajien korvaamattoman arvokkaan työn tukemiseen panostetaan vahvasti.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi perjantaina aamupäivällä Suomen maaraporttinsa. Raportti tarkastelee Suomen taloutta tavoitteenaan tunnistaa politiikkatoimia, joilla voidaan vahvistaa talouden kasvupotentiaalia. Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan raportti tunnustaa nykyiset finanssipoliittiset rajoitteemme. Hän arvostaa erityisesti sitä, että monet ehdotetuista toimenpiteistä eivät vaadi julkisten menojen lisäämistä.

Toimeentulotuen kokonaisuudistus on menossa lausunnoille. Kyse on uudistuksesta, jota valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä on ajanut jo pitkään. - Olen kantanut pitkään huolta vain toimeentulotuen varaan jättäytyneistä, joita Suomessa on paljon. Vihdoin aiheeseen saadaan muutos ja heidät saadaan palveluiden ja työnhaun piiriin, Maanselkä iloitsee.

Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen mittavat kasvutoimet sisältävät Lääketeollisuus ry:n näkökulmasta erittäin hyviä ratkaisuja, joilla vahvistetaan terveys- ja hyvinvointialan kasvupotentiaalia. Kasvua tukahduttavien lisäsäästöjen sijaan toimialaa koskevien päätösten suuntana näyttää olevan kasvun tukeminen, todetaan Lääketeollisuus ry:n tiedotteessa.

Viimeaikaiset uutiset kotihoidossa olevien vanhusten epäillyistä seksuaalirikoksista ovat järkyttäviä. Ne paljastavat karulla tavalla sen, miten haavoittuvaisessa asemassa moni ikäihminen Suomessa elää. Kun vanhukset joutuvat hyväksikäytön kohteeksi siellä, missä heidän pitäisi olla turvassa, olemme epäonnistuneet yhteiskuntana, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.