Varhaiskasvatus

Peruskoulu on nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein kivijalka, kertoo perussuomalainen rehtori-kansanedustaja Jaana Strandman. Peruskoulun juuri valmistunut vuoteen 2045 ulottuva visio korostaa, että koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle vahva perusta elämää varten, jatko-opintoihin ja koko elämänpolulle. Koulun merkitys ei rajoitu oppimistuloksiin, vaan se rakentaa yhteiskunnan osaamispohjaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja työelämään sekä yrittäjyyteen saakka.

Varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö, joka edellyttää yhä suurempaa osuutta maisterikoulutettua henkilöstöä vuoteen 2030 mennessä, aiheuttaa vakavia ongelmia ympäri Suomea. Henkilöstöpula on jo nyt akuutti, ja monilla alueilla varhaiskasvatus pyörii pitkälti sosionomikoulutettujen ammattilaisten varassa. Päiväkotien arjessa ongelma ei ole osaamisen vaan työntekijöiden puute.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin huolen päiväkotien ja koulujen tilanteesta, joissa suomen kieli jää vähemmistöasemaan maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvaessa. Strandman korostaa, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee tukea lasten vahvaa suomen kielen taitoa, jotta oppimistulokset, sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen eivät heikkene.

Kaksivuotinen esiopetuskokeilu saatiin päätökseen, ja viesti tästä oli odotetun selvä. Lasten oppimisen taidot eivät kehittyneet juurikaan nykyjärjestelmää paremmin. Tästä on vaikea vetää muuta johtopäätöstä kuin se, että kokeilu oli ennen kaikkea poliittinen ja kallis hallinnollinen ”pakko saada” -hanke, ei lapsia aidosti hyödyttänyt uudistus, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

Vihreiden eduskuntaryhmä ehdotti, että jokaiselle viisivuotiaalle tulisi automaattisesti osoittaa paikka varhaiskasvatuksessa. Perussuomalainen sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää ajatuksen tämänkaltaisesta pakkovarhaiskasvatuksesta viisivuotiaille, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksessakin osoitettu tehottomaksi.

Marinin hallituksen päättämä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ei kaventanut lasten välisiä eroja akateemisissa valmiuksissa tai sosioemotionaalisissa taidoissa. Opetusalan ammattijärjestö junttaa kaikesta huolimatta esiopetusta - vastoin tutkimusnäyttöä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun vuosina 2021–2024. Kokeilu ei kuitenkaan kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa. Kansanedustaja Sara Seppänen pohtii, olisiko viisaampaa vahvistaa laadukasta varhaiskasvatusta ja leikin edellytyksiä kuin siirtää koulumaista ajattelua yhä nuoremmille lapsille.

Turun kaupungin päätös alkaa periä pysäköintimaksuja keskustan alueen koulujen, päiväkotien ja muiden toimipisteiden työntekijöiltä on Turun Perussuomalaisten mielestä epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Opetushallitus on työstänyt tekoälysuositukset varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Tekoälyosaamisen edistäminen on osa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toimeenpanoa kaikilla kouluasteilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman painottaa, että on tärkeää osata säilyttää kriittinen suhtautuminen tekoälyn käyttöön.

Lapsibarometri 2025 tuo jälleen esiin tärkeän viestin: lapset kaipaavat enemmän aikaa leikkiin ja yhdessäoloon. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemisen mukaan on aikuisten vastuulla suojella lapsuutta kiireeltä ja ylikuormitukselta. - Lapsuus on ainutkertainen vaihe elämässä. Vähennetään turhaa kiirettä, lisätään läsnäoloa ja annetaan lapsille aikaa olla lapsia, Nieminen vetoaa.

Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".

Hallituksen esitys perusopetuslain muuttamisesta sisältää kännykkäkiellon lisäksi tervetulleita muutoksia aluehallintovirastojen tehtäviin. Esitys on pääosin perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin toimenpidealoitteen tavoitteiden mukainen.

Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koposen mukaan hallitus panostaa vahvasti koulutukseen sekä osaamiseen ja tuo valoa tulevaisuuteen.

Hallitus esittää muutoksia yhdenvertaisuuslakiin koskien yhdenvertaisuuden edistämistä varhaiskasvatuksessa. Jatkossa laki ei enää velvoittaisi varhaiskasvatuksen järjestäjiä laatimaan toimipaikkakohtaisia toiminnallisia yhdenvertaisuussuunnitelmia. Hallintotyön keventyessä jäisi enemmän työaikaa lasten parissa tehtävään työhön ja velvoitteista aiheutuvat kustannukset vähenisivät.