veronmaksajat

Suomeen kohdistuvan maahanmuuton ongelmat näkyvät arjessa ja julkisessa taloudessa yhä selvemmin: kotoutuminen epäonnistuu liian usein, ja riippuvuus sosiaaliturvasta on selvästi kantaväestöä suurempaa. Tämä kehitys syö suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa ja kaatuu lopulta veronmaksajan maksettavaksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom odottaa SDP:ltä uskottavaa vaihtoehtoa maahanmuuttopolitiikkaan.

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee vuonna 2026 vihdoin samalle tasolle kuin vuonna 2020. Korkean inflaation vuosina 2021–2023 ostovoima romahti yhtä paljon kuin sen arvioidaan nyt kasvavan vuosina 2024–2026. Positiivista käännettä ovat vauhdittaneet reaalipalkkojen nousu ja veronkevennykset, jotka ovat taittaneet aiemmat veronkiristykset.

Kelan julkaisemien tilastojen mukaan Espoossa ja Vantaalla jo noin puolet toimeentulotukea saavista on vieraskielisiä. Suomessa esimerkiksi viiden lapsen perhe saa erilaisina tukina puhtaana käteen lähes 4 500 euroa, minkä lisäksi vuokrat sekä sähkö- ja vesilaskut hoidetaan valtion kassasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen tyrmää nykyisen järjestelmän, joka on tehnyt veronmaksajista ulkomaalaisten elättäjiä.

Maahanmuuton ongelmat tunnistetaan, mutta sen kustannukset painetaan villaisella. - Aina kun uudet Kelan tilastot julkaistaan, tulee kohahdus - ja sitten taas pian paluu samaan vanhaan ja maahanmuuton hokemiin, kirjoittaa valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän esittää, että sosiaaliturva rajataan koskemaan vain Suomen kansalaisia.

Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.

Saksan työnantajat ja talousneuvonantajat varoittavat sosiaalivaltion romahtamisesta, ellei sosiaaliturvaa uudisteta pikaisesti. Sosiaalimaksujen maksajia on yhä vähemmän ja käyttäjiä yhä enemmän. Rahat ovat lopussa. Monet pelkäävät löyhillä perusteilla annettavan sosiaaliavun hyödyttävän myös laiskottelijoita.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ottaa tyytyväisenä vastaan tiedon, että Irakin kansalainen ja useisiin vakaviin rikoksiin syyllistynyt Milan Jaff karkotetaan Suomesta. Jaffin toissijainen suojeluasema lakkautetaan, eikä hänelle myönnetä uutta määräaikaista tai pysyvää oleskelulupaa Suomeen. Antikainen painottaa, että päätös ei olisi ollut mahdollinen ilman perussuomalaisten ajamia lakimuutoksia.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisinaan. - Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa maahanmuuton valtavista kustannuksista tavan kansalaiselle. - Yhä suurempi osa sosiaaliturvasta, yhä suurempi osa sotesta, ja yhä suurempi osa niin koulujen kuin vähemmistöteollisuudenkin erityispalveluista menee ulkomaalaistaustaisille. Se kaikki on pois suomalaisilta.

Maasta poistettujen määrä on kasvussa. Helsingin poliisilaitos on alkuvuonna poistanut maasta 451 ulkomaalaista. Määrä on reilusti yli 50 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koko maassa poistettuja on ollut alkuvuonna 1 374 henkilöä.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Sanna Marinin hallituksen aikana päätetty tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä tuskin toteutuu, perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sanoo. Kansanedustajan mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi käytännössä sitä, että Suomesta samalla lähtee metsäyhtiöitä, eli paperikoneita suljetaan lisää. - Tavallisen suomalaisen energiakustannukset - lähtien autosta ja lämmityksestä - tulisivat tällöin kasvamaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Wille Rydman kirjoittaa, että kun hän aloitti elinkeinoministerinä kesällä 2023, olivat Suomen kaikki kolme tärkeintä telakkaa isoissa vaikeuksissa. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, näyttää tulevaisuus valoisalta sekä Turun, Helsingin että Rauman telakalla.

Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee kansaa siitä, että tällä hetkellä suomalaisuus on hyökkäyksen kohteena. - Kyse ei ole sotilaallisesta hyökkäyksestä, vaan siitä, että Suomea ja suomalaisuutta on jo muutaman vuosikymmenen ajan rapautettu aktiivisin poliittisin päätöksin, sisältäpäin. Suomi, suomalaisuus, suomalainen kulttuuri ja elämäntapa, on joutunut tihutyön ja anteeksiantamattoman välinpitämättömyyden kohteeksi. Suomessa tarvitaankin nyt perussuomalainen herätys, Purra sanoo.

Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa toimivat kansanedustajat katsovat, että maahanmuuttajien kotihoidontuki on omalta osaltaan estänyt maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja kiinnittymistä yhteiskuntaan.

Elinkeinoministeri Wille Rydman muistuttaa, että suomalaisella poliittisella kentällä vain perussuomalaiset ajaa koko Suomen etua. - Siis sitä, että tämä maa on kilpailukykyinen, meillä on reilut pelisäännöt työmarkkinoilla ja että työvoiman kustannuksia ei poljeta alas epäterveellä maahanmuuttopolitiikalla, jossa ulkomaalaiset halpatyöntekijät vähitellen syrjäyttävät suomalaisen työmiehen ja -naisen paikkaa.

Valtiovarainvaliokunta on tänään antanut lausuntonsa valtioneuvoston jatkokirjelmästä liittyen EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen (MFF) . Lausunnossa korostetaan tiukkaa budjettikuria, hallinnollisen taakan vähentämistä sekä puolustuksen ja rajaturvallisuuden merkityksen kasvua.

EU on päässyt sopuun yhteisestä SAFE-rahoitusvälineestä, jolla on tarkoitus rahoittaa kansallisia puolustushankintoja. Toisin kuin julkisuudessa on väitetty, rahoitusvälineessä ei ole kyse tulonsiirtomekanismista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomauttaa, että samalla suomalaiselle puolustusvälineteollisuudelle avautuu uusia vientimahdollisuuksia, kun Euroopassa kilpailutetaan puolustushankintoja.

Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola katsoo, että hallituksen puoliväliriihen kasvutoimilla tehdyt päätökset vahvistavat palkansaajien ostovoimaa. - Toivottavasti päätökset kasvattavat myös luottamusta omaan talouteen, mikä auttaisi kansantaloutta ja työmarkkinoita.

Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

SDP:n pitkäaikainen taustavaikuttaja ja entinen erityisavustaja Dimitri Qvintus paljasti viestipalvelu X:ssä demareiden todellisen linjan. He haluavat vähintään tuplata Suomen pakolaiskiintiön.

Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.

Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Helsingin pormestariksi pyrkivä Wille Rydman moittii kaupungin nykyistä ylimitoitettua investointipolitiikkaa. – Idelogiavetoisesti Helsingissä on ollut tapana rakentaa joukkoliikennettä sellaisissakin tapauksissa, joissa joukkoliikenteellä on aika vähän varsinaista käyttöäkään.

Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on huolissaan siitä, että ilmastotoimien kokonaiskustannuksia ja kuluttajavaikutuksia ei selvitetty silloin kun ilmastolaki ja sen sisältämä tavoite vuonna 2022 säädettiin.