Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä – Elomaa: ”Velallisia rahastetaan surutta, tähän on tultava loppu”

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan velkaantumiseen liittyvien ongelmien lisääntymisestä ja nostaa asian esille laatimassaan keskustelualoitteessa.

Aloitteessa ehdotetaan, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun velkaantumiseen liittyvistä ongelmista ja valtion toiminnasta velallisten aseman parantamiseksi sekä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

– Tavoitteeni on saada aloitteen kautta nostettua velkaongelmia paremmin esille poliittisessa keskustelussa. Lisäksi haluan korostaa velkaantumisen laajuutta, velallisten haasteita ja ilmiön yhteiskunnallisia vaikutuksia, Ritva ”Kike” Elomaa kertoo.

Ulosottovelallisten määrä hurjassa kasvussa

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2018 lopussa 303 000 mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2018 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 533 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta mikä on 321 kappaletta eli 7,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja niiden määrä on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti sillä vuoden 2010 alussa merkintöjä oli vajaalla 310 000 henkilöllä. Vuonna 2018 yksityishenkilöille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Nämä luvut ovat Elomaan mukaan vakava viesti talousvaikeuksien lisääntymisestä Suomessa.

Osalla vielä 1990-luvun lamavelkoja

Elomaa teki keskustelualoitteen, koska uskoo sen olevan hyvä tapa nostaa velkaantumiseen liittyvät ongelmat ja ilmiön mittavuus esille eduskunnassa.

– Mietin, mikä on paras tapa tuoda näitä asioita esille ja päädyin laatimaan keskustelualoitteen, johon olen saanut kerättyä allekirjoituksia yli puoluerajojen. Tuntuu, että velkaantuminen on aihe, joka puhuttelee itseni lisäksi suurta joukkoa kansanedustajia, hän jatkaa.

Elomaan mukaan syyt velkaantumisen taustalla ovat moninaiset. Osalla velat saattavat olla peruja jo 1990-luvun laman ajoilta. Monia on kohdannut elämässä yllättävät haasteet kuten työkyvyn tai työpaikan menetys. Myös korkeakorkoiset pikalainat näkyvät velkaongelmien lisääntymisenä.

– Valtion tulee puuttua velkaantumiseen liittyviin ongelmiin nykyistä tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa ylivelkaantumista ehkäiseviä toimia sekä velallisten aseman helpottamista lainsäädännön ja muiden tukitoimien avulla.

Perinnässä villin lännen pelisäännöt

Valtio voi esimerkiksi muuttaa velkojen perintää määrittävää lainsäädäntöä ja helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä sekä vaikuttaa velkojen vanhenemisaikaan.

– Tuntuu, että velkojen perinnässä vallitsee villin lännen pelisäännöt ja velallisia rahastetaan surutta. Tähän on tultava loppu. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista pitää ihmisiä velkavankeudessa tarpeettoman pitkään. Lisäksi on mahdollista helpottaa ulosotossa olevien tilannetta muuttamalla ulosoton suojaosuutta, Elomaa sanoo.

– Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa arkea monin tavoin ja merkinnät säilyvät rekisterissä pitkään. Niiden säilymisaikoja tulisi tarkastella uudelleen. Erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa saatavat on maksettu kokonaisuudessaan takaisin, merkinnän säilymisaika ei ole aina perusteltu.

Velkaneuvontaa ja tukipalveluita lisättävä

Elomaan mukaan velkaongelmien ennaltaehkäiseminen on aloitettava jo talouskasvastuksella kouluissa. Myös velkaneuvontaa ja erilaisia velallisten tukipalveluja on kehitettävä.

– Odotan, että keskustelualoite saa osakseen laajaa kannatusta ja johtaa rakentavaan sekä ratkaisukeskeiseen keskusteluun. Toivon erityisesti ministereiltä aktiivista osallistumista ja näkemyksiä keinoista, joilla velkaantumiseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin voitaisiin puuttua vielä kuluvan hallituskauden puitteissa, Elomaa sanoo.