

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Keskustavetoiselle Suomi-Venäjä-seuralle miljoonapotti opetus- ja kulttuuriministeriöltä – Venäjä-yhdistyksille valuu julkista rahaa monesta lähteestä
Suomessa on viime vuosina käytetty ja käytetään edelleen suuria summia julkista rahaa Venäjään sidoksissa olevaan yhdistys- ja kulttuuritoimintaan. Yksi tunnetuimmista on kepuvetoinen Suomi-Venäjä-seura, joka saa vuosittain suuria summia opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Venäjä-yhdistysten rahoittamiseen ei ole vaikuttanut edes Venäjän vuonna 2014 suorittama valtaus Ukrainaan kuuluvalle Krimin niemimaalle vuonna 2014, sillä Venäjä-kerhoille valuu vuodesta toiseen julkista rahaa eri lähteistä.
Keskusta-politiikot vetovastuussa
Ajatuspaja Liberan mukaan Suomi-Venäjä-seura on jo poliittisessa suojeluksessa, sillä Suomi-Venäjä-seuralle myönnettävä vuosittainen 1,1 miljoonan euron avustus on yli puolet ystävyysseuroille jaettavasta 2,1 miljoonasta eurosta. Summa on yli 20 kertaa suurempi kuin keskimääräinen ystävyysseuroille jaettu avustus.
Keskustan ex-ministeri ja keskustan entinen puheenjohtaja Katri Kulmuni toimi Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtajana vuosina 2015-2019. Vuonna 2018 Kulmuni vaati eduskunnassa tekemässään talousarvioaloitteessa Suomi-Venäjä-seuralle peräti 1 075 000 euron määrärahaa huolestuttuaan avustusrahojen määrän laskemisesta.
Suomi-Venäjä-seura on muutenkin vahvasti sidoksissa keskustaan, sillä seuran nykyisenä puheenjohtajana toimii keskustan kansanedustaja Petri Honkonen, joka aloitti tehtävässä vuonna 2020. Vuosina 2014-2015 puheenjohtajana toimi niin ikään keskustan entinen varapuheenjohtaja ja ex-ministeri Paula Lehtomäki.
Venäläiseen kulttuuriyhteistyöhön satoja tuhansia
Suomi-Venäjä-seuran rahoittamisen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöllä on erillinen avustushanke suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä varten.
Vuositasolla yhteistyötä rahoitetaan sadoilla tuhansilla euroilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin noin 740 000 euroa, edellyttäen, että eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.
Rahat on tarkoitettu edistämään kulttuuriyhteistyötä ja erityisesti kulttuurista ulkosuomalaistoimintaa tai rajat ylittävää suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä Venäjän kanssa sekä työtä, jolla kulttuurista ulkosuomalaistoimintaa tai suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyötä Venäjän kanssa pidetään elinvoimaisena ja kehitetään vastaamaan uusien sukupolvien tarpeita.
Venäjä-kerhoille virtaa myös STEA-rahaa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) jakaa avustuksia Venäjään liittyvälle yhdistystoiminnalle.
Huomattava avustusten saaja on esimerkiksi Vantaan Venäläinen Klubi, jolle on tälle vuodelle myönnetty muhkeat 768 156 euroa. Rahat on tarkoitus käyttää venäjänkielisten maahanmuuttajien sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen ja viranomaiskumppanuuden vahvistamiseen ohjaus- ja neuvontatoiminnalla. Klubille myönnetty avustussumma on vastaavalla tasolla kuin aiempinakin vuosina.
Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö haki tälle vuodelle STEA-rahaa 424 610 euroa ja sai 150 000 euroa. Raha hupenee venäjänkielisten yhdistysten digitietoisuuden- ja osaamisen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen matalan kynnyksen digituen, vertaistuen, koulutusten ja viranomaisyhteistyön avulla.
Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto haki STEA:lta 691 044 euroa, mutta sai lopulta vain osan, yhteensä 122 756 euroa. Raha on tarkoitus käyttää ongelmallisesti rahapelejä pelaavien maahanmuuttajataustaisten tukemiseen neuvonnan ja tukiaineistojen sekä kulttuurisensitiivisten varhaisen puuttumisen toimintakäytäntöjen kehittämisen avulla. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto on myös saanut avustuksia aiempinakin vuosina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kulttuuriyhteistyö Suomi-Venäjä-seura järjestöt Petri Honkonen tukirahat opetus- ja kulttuuriministeriö Katri Kulmuni STEA maahanmuuttajat Paula Lehtomäki Venäjä Keskusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-kansanedustajat kysyvät STEA-avustuksista: ”Onko huumeidenkäytön opastaminen avustusperusteiden mukaista toimintaa?”

Kulttuuriministeri Kurvinen intoilee somessa ”kasvattajaseuroista” – jakoi poliittisille nuorisojärjestöille yli 18 miljoonaa euroa tukirahaa

Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon

Helppoa rahaa: Maahanmuutto- ja monikulttuuriyhdistyksille jaettiin veikkausvoittovaroista 5,5 miljoonaa euroa

Hallintohimmeli varmistettu, kepun ryntäys hillotolpille alkoi heti – kansanedustaja Markus Lohi hakee sote-johtajaksi

Suomi-Venäjä-seuralle 825 000 euroa valtionavustusta – keskustalainen puheenjohtaja ei tiedä, mihin rahat hupenevat: ”En osaa sanoa vielä”

Naisjärjestöjen voimaantumiskonventissa taisteltiin taantumusta vastaan, kattauksena tiedostavaa hymistelyä – vain samanmielisille

Suomalaisista järjestöistä tuli julkisen rahan kerjäämisen ammattilaisia – ”Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta”

Perussuomalaiset: Kansalaisjärjestöjen rahoitus vapaaehtoismallin suuntaan – ”Toiminta ei voi jatkossa olla pääosin tai pelkästään julkisten avustusten varassa”
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










