

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta: ”Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia”
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vaalitentissä kävi eilen selväksi, että perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena vastustaa työperäistä maahanmuuttoa, jossa tulijoiden matalia palkkoja kompensoidaan sosiaaliturvalla veronmaksajien piikkiin.
Perussuomalaisten Riikka Purraa lukuun ottamatta lähes kaikki eduskuntapuolueiden johtajat ilmoittavat haluavansa Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa. Puoluejohtajat esittivät kantojaan aiheesta EK:n vaalitentissä eilen.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa yhteensä 232 400 työtöntä työnhakijaa. Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko kuitenkin viittasi kintaalla työtä etsiville suomalaisille ja väitti, että Suomessa olisi käytettävä nyt ”kaikki mahdolliset keinot työvoimapulaan vastaamiseksi”.
– Suhtaudun avoimesti myös uudenlaisen maahanmuuttoviranomaisen luomiseen Suomeen. Mitään keinoja ei kannata torpata, koska tämä maa tarvitsee ja huutaa työvoimaa, Saarikko päästeli.
Halpatyövoima pyörittämään ”isoa pyörää”
Myöskään porvaripuolue kokoomukselta ei löydy haluja työllistää ensi sijassa Suomessa olevaa satojen tuhansien työvoimareserviä, vaan myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaatii lisää työvoimaa EU:n ulkopuolelta.
– Me tarvitaan moninkertaisesti työperäistä maahanmuuttoa. Meidän yritykset ja julkinen sektori tarvii työvoimaa, osaavaa työvoimaa, Orpo intoili, ikään kuin suomalaiset työnhakijat eivät kelpaisi tai heillä ei olisi osaamista.
Hallituspuolue vihreiden eduskuntaryhmän johtaja Atte Harjanne oli samoilla linjoilla, ja väitti työperäisen maahanmuuton olevan keino julkisen talouden tasapainottamiseksi, jotta ”iso pyörä” saadaan pyörimään.
– Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä, jotta meillä on työvoimaa, Harjanne hehkutti.
Purra torppasi kollegoiden intoilut
Perussuomalaisten Riikka Purra torppasi kollegoidensa maahanmuuttointoilut. Purra totesi, että perussuomalaisilla ei sinänsä ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tullaan tekemään töitä, mutta perussuomalaiset ei kannata sosiaaliturvaan nojaavaa työperäistä maahanmuuttoa eli muiden puolueiden kannattamaa mallia, jossa matalaa palkkaa jatketaan sosiaaliturvalla.
Purra huomautti, että eri aloilla on muutenkin hyvin erilaisia syitä sille, miksi työvoimaa ei löydy, ja syy voi olla siinäkin, että työn vastaanottaminen ei kaikissa tilanteissa edes ole kannattavaa.
Perussuomalaiset haluaisikin ensisijaisesti parantaa työn tekemisen kannattavuutta.
– Ehdottomasti meidän on korjattava oman järjestelmämme rakenteellisia ongelmia, joista suurin on se, että työn tekeminen ei kannata. Jos kuvitellaan, että työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä pääsemme näistä ongelmista, niin se ei vaan pidä paikkaansa. Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia, Purra sanoi.
3 000 euron tuloraja työn perässä tulijoille
Perussuomalaiset on aiemmin esittänyt työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkarajaa kuukaudessa.
Purra huomautti, että Ruotsin uusi hallitus on perussuomalaisten kanssa pitkälti samoilla linjoilla.
– Jos katsotaan, mitä elinkeinoelämä ja moderaatit siellä tällä hetkellä ajaa, niin Ruotsissa juurikin halutaan peruuttaa virheistä, joita aiemmin on tehty matalapalkkaisen työperäisen maahanmuuton kanssa. Myös Ruotsissa esitetään vastaavaa tulorajaa kuin perussuomalaisetkin on aiemmin esittänyt, Purra sanoi.
Lasku lankeaa veronmaksajille
Tuloraja työperäiselle maahanmuutolle olisi perusteltu veronmaksajien edun kannalta, koska matalan palkan perässä Suomeen muuttavat ihmiset eivät tule toimeen työtuloillaan. Tällöin lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.
Ajatuspaja Suomen Perustan tuoreessa analyysissä Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? tuodaan esille, että yksi maahanmuutosta hyötyvä taho onkin elinkeinoelämä, joka on havainnut, että palkan ja työolojen parantamista edullisemmaksi yrityksille tulee ulkomaisen halpatyövoiman lisäämisen lobbaaminen, jotta yritykset saavat nöyriä työntekijöitä.
Normaalitilanteessa työnantajayrityksen, jonka on vaikea löytää työntekijää, on nostettava palkkaa ja parannettava työoloja. Näiltä voidaan kuitenkin välttyä, jos työvoimaksi aletaan haalia vähään tyytyviä maahanmuuttajia.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Moderaatit Elinkeinoelämän keskusliitto elinkeinoelämä sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto Atte Harjanne tuloraja veronmaksajat työttömät halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Annika Saarikko Riikka Purra Petteri Orpo Suomen Perusta Työvoimapula maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viisi tähteä: Ravintola-ala siirtää työvoimakustannuksia yhteiskunnalle – näköpiirissä rakenteellisen halpatyövoiman luominen

Vihreät hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa, kokoomus komppaa vieressä – perussuomalaiset haluaa korjata työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia

Teknologiateollisuuden pomon mielestä Suomi tarvitsee liki 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa muka töitä tekemään – Purra: ”Todellisuudesta irronnutta ja vastuutonta puhetta”

Suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se on veronmaksajien kustantama yritystuki

Kokoomus ja vihervasemmisto kaipaavat työperäistä maahanmuuttoa – perussuomalaiset parantaisi työn kannattavuutta ja toteuttaisi duunarialojen kunnianpalautuksen

Perussuomalaiset on valmis leikkauksiin, kunhan suomalaisille tärkeisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan ei kosketa: Säästöt maahanmuutosta ja muista maailmanparantamiskohteista

Massamaahanmuutto ei ole tuonut Saksaan kaivattua työvoimaa – Wall Street Journal kummastelee Saksan maahanmuuttopolitiikkaa

Ruotsin hallitus nostamassa työperäisen maahanmuuton minimipalkkaa – elinkeinoelämä ja keskusta haluaisivat jatkaa palkkojen polkemista

Kokoomus haluaa Suomeen töihin bussikuskeja ja hoitajia kehitysmaista – Riikka Purran mukaan kokoomuksen malli on utopiaa: ”Ei ole positiivista julkisen talouden kestävyyden kannalta”
Viikon suosituimmat

STEA:n tarkastus paljasti järjestön käteislainoja tytäryhtiölle – vaatii avustuksia takaisin
STEA vaatii kotkalaiselta Kakspy ry:ltä takaisin 346 139 euroa avustuksia sen jälkeen, kun vuoden 2022 toimintaa koskeva tarkastus paljasti käteislainoja yhdistyksen osittain omistamalle tytäryhtiölle Kakspy Palvelut Oy:lle.

Sydänliitolla on 20 miljoonan euron sijoitussalkku – silti 50 000 euron puute uhkaa lopettaa sydäniskureiden paikannuspalvelun
Sydänliiton ylläpitämä sydäniskureiden paikannuspalvelu defi.fi on vaarassa loppua 50 000 euron vuosittaisen rahoituspulan vuoksi. Samaan aikaan liiton oma vuosikertomus paljastaa yli 20 miljoonan euron taseen ja miljoonan euron sijoitustuoton.

Sääntöä rikotaan jatkuvasti Uimastadionilla – Helsingin kaupunki: Ilman uima-asua peseytyminen koskee myös burkinia käyttäviä
Helsingin Uimastadionilla on tänä kesänä havaittu tapauksia, joissa burkinia ei ole riisuttu ennen altaaseen menoa tapahtuvaa peseytymistä varten.

Eduskunta koolle istuntotauolta – Mäkelä: ”Naurettavaa kesäteatteria”
Perussuomalaisten Jani Mäkelä muistuttaa, että vaatimuksista huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä 2022, jolloin silloinen omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen joutui selittelemään Fortumin miljardien eurojen tukea tytäryhtiölleen Uniperille.

STEA-avustusten kriteerit etenevät – pohjatyön teki mies, jonka oma järjestö menetti avustuksensa ja ajautui konkurssiin
Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.

Kielitaitovaatimuksista luovuttiin aikoinaan maahanmuuttajien vuoksi – Opetushallitus raportoi nyt ongelmista
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.

Kansa otti lain omiin käsiin Etelä-Afrikassa – kaikki laittomasti maassa olevat halutaan ulos
Maahanmuuttokriittiset ryhmät kehottivat laittomasti maassa olevia siirtolaisia ottamaan jalat alleen ja poistumaan Etelä-Afrikasta heinäkuun alkuun mennessä. Köyhät käyvät nyt köyhien kimppuun ja mustat toisten mustien kimppuun. Tuhannet muista Afrikan maista lähtöisin olevat ihmiset ovatkin jo paenneet takaisin kotiseudulleen.

Mäenpää: Kornia, että eduskunnan kesäteatteria vetää viime kaudella 6 000 miljoonaa hukannut Tytti Tuppurainen
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvostelee oppositiota siitä, että se vaati eduskunnan ylimääräistä täysistuntoa Helsinki Garden -hankkeen valtiontuesta. Mäenpään mukaan keskustelussa on kyse pikemminkin poliittisesta esiintymisestä kuin uusien tietojen selvittämisestä.

Migri: Toistakymmentä kiintiöpakolaisehdokasta hylätty turvallisuussyistä – tarkkoja lukuja ei kerrota
Vuosina 2024–2026 toistakymmentä UNHCR:n esittämää kiintiöpakolaisehdokasta on jäänyt valitsematta Suomeen, koska heidän on arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tarkkoja lukuja tai kansallisuuksia maahanmuuttovirasto ei kerro.

Britannia esti Sebastian Tynkkysen maahantulon – europarlamentaarikko paheksuu sananvapauden kaventamisesta
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo somekanavillaan, että hänen pääsynsä Britanniaan estettiin viime hetkillä. Hänen oli määrä puhua konservatiivien konferenssissa. Tynkkynen julkaisi keskiviikkona Instagramissa ja X:ssä videon, jossa hän kertoo saaneensa kaksi tuntia ennen lentoa tiedon maahantulon epäämisestä. Ilmoituksen mukaan ”hänen läsnäolonsa ei palvelisi yleistä etua".
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













