

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta: ”Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia”
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vaalitentissä kävi eilen selväksi, että perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena vastustaa työperäistä maahanmuuttoa, jossa tulijoiden matalia palkkoja kompensoidaan sosiaaliturvalla veronmaksajien piikkiin.
Perussuomalaisten Riikka Purraa lukuun ottamatta lähes kaikki eduskuntapuolueiden johtajat ilmoittavat haluavansa Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa. Puoluejohtajat esittivät kantojaan aiheesta EK:n vaalitentissä eilen.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa yhteensä 232 400 työtöntä työnhakijaa. Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko kuitenkin viittasi kintaalla työtä etsiville suomalaisille ja väitti, että Suomessa olisi käytettävä nyt ”kaikki mahdolliset keinot työvoimapulaan vastaamiseksi”.
– Suhtaudun avoimesti myös uudenlaisen maahanmuuttoviranomaisen luomiseen Suomeen. Mitään keinoja ei kannata torpata, koska tämä maa tarvitsee ja huutaa työvoimaa, Saarikko päästeli.
Halpatyövoima pyörittämään ”isoa pyörää”
Myöskään porvaripuolue kokoomukselta ei löydy haluja työllistää ensi sijassa Suomessa olevaa satojen tuhansien työvoimareserviä, vaan myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaatii lisää työvoimaa EU:n ulkopuolelta.
– Me tarvitaan moninkertaisesti työperäistä maahanmuuttoa. Meidän yritykset ja julkinen sektori tarvii työvoimaa, osaavaa työvoimaa, Orpo intoili, ikään kuin suomalaiset työnhakijat eivät kelpaisi tai heillä ei olisi osaamista.
Hallituspuolue vihreiden eduskuntaryhmän johtaja Atte Harjanne oli samoilla linjoilla, ja väitti työperäisen maahanmuuton olevan keino julkisen talouden tasapainottamiseksi, jotta ”iso pyörä” saadaan pyörimään.
– Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä, jotta meillä on työvoimaa, Harjanne hehkutti.
Purra torppasi kollegoiden intoilut
Perussuomalaisten Riikka Purra torppasi kollegoidensa maahanmuuttointoilut. Purra totesi, että perussuomalaisilla ei sinänsä ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tullaan tekemään töitä, mutta perussuomalaiset ei kannata sosiaaliturvaan nojaavaa työperäistä maahanmuuttoa eli muiden puolueiden kannattamaa mallia, jossa matalaa palkkaa jatketaan sosiaaliturvalla.
Purra huomautti, että eri aloilla on muutenkin hyvin erilaisia syitä sille, miksi työvoimaa ei löydy, ja syy voi olla siinäkin, että työn vastaanottaminen ei kaikissa tilanteissa edes ole kannattavaa.
Perussuomalaiset haluaisikin ensisijaisesti parantaa työn tekemisen kannattavuutta.
– Ehdottomasti meidän on korjattava oman järjestelmämme rakenteellisia ongelmia, joista suurin on se, että työn tekeminen ei kannata. Jos kuvitellaan, että työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä pääsemme näistä ongelmista, niin se ei vaan pidä paikkaansa. Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia, Purra sanoi.
3 000 euron tuloraja työn perässä tulijoille
Perussuomalaiset on aiemmin esittänyt työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkarajaa kuukaudessa.
Purra huomautti, että Ruotsin uusi hallitus on perussuomalaisten kanssa pitkälti samoilla linjoilla.
– Jos katsotaan, mitä elinkeinoelämä ja moderaatit siellä tällä hetkellä ajaa, niin Ruotsissa juurikin halutaan peruuttaa virheistä, joita aiemmin on tehty matalapalkkaisen työperäisen maahanmuuton kanssa. Myös Ruotsissa esitetään vastaavaa tulorajaa kuin perussuomalaisetkin on aiemmin esittänyt, Purra sanoi.
Lasku lankeaa veronmaksajille
Tuloraja työperäiselle maahanmuutolle olisi perusteltu veronmaksajien edun kannalta, koska matalan palkan perässä Suomeen muuttavat ihmiset eivät tule toimeen työtuloillaan. Tällöin lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.
Ajatuspaja Suomen Perustan tuoreessa analyysissä Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? tuodaan esille, että yksi maahanmuutosta hyötyvä taho onkin elinkeinoelämä, joka on havainnut, että palkan ja työolojen parantamista edullisemmaksi yrityksille tulee ulkomaisen halpatyövoiman lisäämisen lobbaaminen, jotta yritykset saavat nöyriä työntekijöitä.
Normaalitilanteessa työnantajayrityksen, jonka on vaikea löytää työntekijää, on nostettava palkkaa ja parannettava työoloja. Näiltä voidaan kuitenkin välttyä, jos työvoimaksi aletaan haalia vähään tyytyviä maahanmuuttajia.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Moderaatit Elinkeinoelämän keskusliitto elinkeinoelämä sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto Atte Harjanne tuloraja veronmaksajat työttömät halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Annika Saarikko Riikka Purra Petteri Orpo Suomen Perusta Työvoimapula maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viisi tähteä: Ravintola-ala siirtää työvoimakustannuksia yhteiskunnalle – näköpiirissä rakenteellisen halpatyövoiman luominen

Vihreät hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa, kokoomus komppaa vieressä – perussuomalaiset haluaa korjata työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia

Teknologiateollisuuden pomon mielestä Suomi tarvitsee liki 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa muka töitä tekemään – Purra: ”Todellisuudesta irronnutta ja vastuutonta puhetta”

Suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se on veronmaksajien kustantama yritystuki

Kokoomus ja vihervasemmisto kaipaavat työperäistä maahanmuuttoa – perussuomalaiset parantaisi työn kannattavuutta ja toteuttaisi duunarialojen kunnianpalautuksen

Perussuomalaiset on valmis leikkauksiin, kunhan suomalaisille tärkeisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan ei kosketa: Säästöt maahanmuutosta ja muista maailmanparantamiskohteista

Massamaahanmuutto ei ole tuonut Saksaan kaivattua työvoimaa – Wall Street Journal kummastelee Saksan maahanmuuttopolitiikkaa

Ruotsin hallitus nostamassa työperäisen maahanmuuton minimipalkkaa – elinkeinoelämä ja keskusta haluaisivat jatkaa palkkojen polkemista

Kokoomus haluaa Suomeen töihin bussikuskeja ja hoitajia kehitysmaista – Riikka Purran mukaan kokoomuksen malli on utopiaa: ”Ei ole positiivista julkisen talouden kestävyyden kannalta”
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









