Puisto: EU:n sosiaalinen ilmastorahasto on torjuttava – ”Emme voi lähteä mukaan eurooppalaisen sosiaaliturvan maksamiseen”

EU:n pitkään puhuttanut elpymisväline on saamassa seuraajan, kun komission ehdotusta uudeksi ilmastotoimia koskevaksi sosiaalirahastoksi käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Suomen on selkeästi ja yksiselitteisesti sanottava ehdotukselle ei, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto vaatii Aamulehdessä 8.11. julkaistussa kirjoituksessaan.

Rahasto, joka on osa EU:n Fit for 55 -ilmastopakettia, olisi kokonaismäärältään 72,2 miljardia euroa. Rahaston tukemia toimia jäsenmaissa voisivat olla esimerkiksi sähköajoneuvojen tai -pyörien hankintatuet, energiatehokkaat laiteinvestoinnit tai asuntokannan energiatehokkuus- ja lämmitystapamuutokset.

Lisäksi rahasto täydentäisi EU:n budjetin muita vihreää siirtymää tukevia ohjelmia. Rahaston on myös määrä lieventää unionin uuden päästökauppajärjestelmän aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja liikenteen käyttäjiin.

Suomi joutumassa jälleen nettomaksajan rooliin

– Suomen arvioitu saantomäärä elpymisvälineestä on elänyt ajan myötä. Myös nyt ehdotettu sosiaalirahasto perustuu sekin arvioihin, ja saanto on pieni suhteessa maksuosuuteen, Sakari Puisto kirjoittaa.

Hän huomauttaa valtioneuvoston itsekin toteavan kirjelmässään: ”Suomen saama enimmäissaanto-osuus rahaston varoista ehdotuksen mukaan olisi pieni (0,54 %), kun sitä verrataan Suomen keskimääräiseen arvioituun maksuosuuteen (noin 1,7 %) kuluvalla rahoituskaudella.

Euromääräisesti Suomi saisi rahaston kokonaismäärästä, 72,2 mrd. eurosta, yhteensä 387 milj. euroa, mutta voisi maksaa karkeasti arvioiden 1 230 milj. euroa nykyisen omien varojen järjestelmän perusteella. Nettomaksu Suomelle olisi tällöin noin 840 milj. euroa.”

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi maksaisi vielä muidenkin maiden tekemiä ilmastotoimia.

Kylmä Suomi maksaisi lämpimän etelän lämmityslaskut

Rahaston voittajia olisivat Puola (enimmäissaanto 12,7 mrd. euroa), Ranska (8,1 mrd. euroa), Italia (7,8 mrd. euroa) ja Espanja (7,6 mrd. euroa).

– Ei ole kohtuullista, että suomalaisten varoja käytetään esimerkiksi sähköautojen lisäämiseen muualla Euroopassa, kun samanaikaisesti kotimaassa autoilun kustannukset ovat Euroopan kärkiluokkaa ja polttoaineen litrahinta on paikoin jo ylittänyt kahden euron haamurajan. Pitkien välimatkojen maassa tarve yksityisautoilulle on suurempi kuin Euroopan tiheämmin asutuissa maissa, Puisto perustelee.

Vuonna 2020 keskilämpötila Suomessa oli 4,8 astetta, kun puolestaan Puolassa se oli 9,9 ja Espanjassa 14,7 astetta. Suomalaisten veronmaksajien ei perussuomalaisten mielestä tule joutua Euroopan maiden sähkö- ja energialaskujen kuittaajiksi.

Avaisi unionin toimivaltaa sosiaalipolitiikan alueelle

– Asumisen, energian ja liikenteen alati nousevat kustannukset leikkaavat ihmisten ostovoimaa, haittaavat työmatkaliikennettä ja johtavat myös energiaköyhyyteen. Emme voi tämän päälle lähteä mukaan eurooppalaisen sosiaaliturvan maksamiseen, Puisto toteaa.

Sosiaalirahastoon sisältyy myös hyvin suuri periaatteellinen kysymys: rahasto avaisi unionin toimivaltaa sosiaalipolitiikan alueelle. EU:n perussopimuksia on jo rikottu ottamalla yhteistä velkaa. Samoin pää EU:n verotusoikeudelle on avattu. EU:n yhteisvastuullisen sosiaalipolitiikan avaaminen olisi uusi jättiharppaus integraation ja yhä kasvavien tulonsiirtojen tiellä.

– Hallitus on ilmaissut ”erittäin kriittisen” kantansa sosiaalirahastoa kohtaan, mutta se ei vielä riitä. Sen sijaan nimenomaan jo tässä vaiheessa ainakin Suomen on yksiselitteisesti ja selkeästi sanottava ei, Puisto vaatii.