Ruotsissa asuu moderaattien mukaan 700 000 ulkomailla syntynyttä työikäistä, jotka eivät pysty elättämään itseään – huomattava osa heistä äänestää vasemmistoa

Muutamaa päivää ennen valtiopäivävaaleja puntit ovat tasoissa oikeiston ja vasemmiston blokkien välillä. Ulkomailla syntyneiden äänioikeutettujen piirissä vaaka kallistuu vankasti vasemmalle ja kyse on monasti toimeentulosta. Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus voikin ratkaista vaalit.

Ruotsin moderaatit on saanut ilmeisesti ruotsidemokraateilta herätyksen ja saarnaa nyt maahanmuuton varjopuolista. ”700 000 ulkomailla syntynyttä ei pysty elättämään itseään”, puoluejohto toistaa vaaliviestinnässään.

– Ruotsiin on tullut todella paljon ihmisiä, jotka ovat kyllä saapuneet maahan, mutta he eivät ole tulleet osaksi yhteiskuntaa. Monet heistä eivät osaa puhua ruotsia, heillä on niukasti koulutusta, eikä lainkaan kokemusta Ruotsin työmarkkinoista, totesi Ulf Kristersson SVT:n puheenjohtajahaastattelussa.

– Jotkut heistä tekevät kyllä töitä, mutta tulot eivät nouse niin suuriksi, että he maksaisivat veroja, joilla he osallistuisivat hyvinvoinnin kasvattamiseen. Tämä koituu monille heistä itselleen ongelmaksi, sillä he jäävät helposti yhteiskunnan ulkopuolelle.

– Toki ongelmia koituu myös valtiolle, joka perustuu siihen, että ihmiset maksavat veroja ja pitävät siten huolen myös omasta toimeentulostaan.

Sekalainen seurakunta

Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) mukaan moderaattien mainitsemassa ihmisjoukossa on kyse heistä, joiden tulot – jos sellaisia on – jäävät alle 15 500 kruunun (1 452 €) kuukaudessa. Vuonna 2019 maassa asui 691 000 ulkomailla syntynyttä 20–64-vuotiasta kriteerit täyttävää henkilöä.

Lukuun sisältyy henkilöitä, jotka ovat vanhempainvapaalla, sairaslomalla ja kyse voi olla opiskelijoista tai ylipäänsä ihmisistä, joiden palkka on kehno. Göteborgs Posten huomauttaakin, että on pitemmän päälle positiivista, vaikka se aikaa viekin, että maahanmuuttajat päivittävät osaamistaan koulunpenkillä.

Teollisuuden ja palvelualojen alhaisimmat palkat ovat niin pieniä, että varsinkaan osa-aikaisessa työssä niillä ei pysty itseään elättämään. Ja se on ongelman ydin, GP muistuttaa.

Maahanmuuttajat taistojen tiellä

Demokratian kannalta mielenkiintoiseksi tilanne kääntyy, kun tutkitaan ulkomailla syntyneiden poliittisia mieltymyksiä äänestyskäyttäytymisen valossa. Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa.

Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.

Ruotsin Tilastokeskus SCB julkaisee vaalitulokset äänestyspaikoittain. Malmön Rosengårdissa puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 2018 antaa viitteitä tulevasta: sosialidemokraatit 75,25 %, vasemmistopuolue 9,63 % ja vihreät 7,56 %.

Maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä oikeistopuolueiden kannatus jäi niukaksi: ruotsidemokraatit 2,74 % ja moderaatit 2,49 %.