Peruskoulu

Perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman vaatii perusopetuksen opetussuunnitelman rohkeaa karsimista.

Eduskunnan eilisellä kyselytunnilla edustajat keskustelivat muun muassa koulujen tilanteesta, jota äskettäin ilmestyneet PISA-tutkimuksen tulokset kuvaavat. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas totesi puheenvuorossaan, että perussuomalaisena kokee usein saman tunteen maailman menoa katsoessa.

Suomalainen peruskoulu on pitkään ollut kansallinen ylpeydenaihe. Nyt siitä on tullut paikka, jossa liian moni aikuisten tekemä virhe näkyy lasten arjessa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Uusimmat oppimistuloksia mittaavien Pisa-kokeiden tulokset osoittavat, että Suomen osaaminen heikkeni jälleen kaikilla keskeisillä osa-alueilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa, että suunta on käännettävissä, mutta toimia tarvitaan paljon lisää jo nyt tehtyjen päälle.

Oppimistuloksia mittaavan Pisa-tutkimuksen tulokset julkistettiin tänään. Suomen tulokset valitettavasti jatkavat jo kahden vuosikymmenen mittaista mahalaskua.

Perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman vaatii suomalaiselle peruskoululle suunnanmuutosta. Oppimistulosten ja erityisesti lukutaidon heikkeneminen kertoo vakavasta ongelmasta, jota ei enää saa sivuuttaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää tuoreita Pisa-tuloksia vakavana muistutuksena siitä, että Suomen on jatkettava peruskoulun suunnan korjaamista ja uskallettava puhua myös maahanmuuton vaikutuksista koulutukseen.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää tuoreita Pisa-tuloksia vakavana muistutuksena siitä, että suomalaisen peruskoulun suunnan kääntäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tehnyt toimenpidealoitteen vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetuksen uudistamisesta. Nieminen esittää, että koulut rajaavat julkisesti rahoitettua oman äidinkielen opetusta ja suuntaavat voimavaroja nykyistä vahvemmin suomen ja ruotsin kielen oppimiseen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on huolestunut tämänhetkisistä tiedoista suomalaisten nuorten aikuisten koulutustason laskusta. Asiantuntijoiden mukaan kehitys uhkaa myös Suomen talouskasvua.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n työolobarometrin mukaan 42 prosenttia opettajista on harkinnut ammatin vaihtamista viime vuoden aikana. Nuorimmilla luku nousee lähelle puolta, eikä yli kolmannes usko jaksavansa nykyisellä työtahdilla eläkeikään saakka

Opetus- ja kulttuuriministeriön juuri käynnistämä selvitys Opetushallituksen tehtävistä on tarpeellinen. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on vaatinut Opetushallituksen roolin kriittistä arviointia jo aiemmin. Selvitys valmistuu helmikuun 2027 loppuun mennessä.

Vieraskielisten oppilaiden osuus on suomenkielisissä kouluissa liki kymmenkertainen ruotsinkielisiin verrattuna. Samaan aikaan kun koulushoppailu ja oppilasalueiden pakkomuutokset mullistavat satojen suomenkielisten koulujen arkea, ruotsinkielinen koulujärjestelmä on säästynyt ilmiöltä lähes kokonaan.

Suomalaisen peruskoulun piti olla paikka, jossa jokainen lapsi saa laadukkaan opetuksen turvallisessa oppimisympäristössä riippumatta asuinpaikastaan. Nyt yhä useampi vanhempi kokee joutuvansa valitsemaan koulun lapsensa puolesta ja yhä useampi opettaja harkitsee siirtymistä pois kaikkein kuormittavimmista kouluista, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman.

Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa entisestä suomalaisesta koulusta, jossa perheiden ei tarvinnut harjoittaa koulushoppailua saadakseen lapsille paremman oppilaitoksen. Vielä jonkin aikaa sitten mistä tahansa Suomen koulusta saattoi saada hyvän opetuksen ja eväät elämään, hyvässä ja turvallisessa oppimisympäristössä. Somekanavillaan Purra kutsuu myös seuraajiaan muistelemaan vanhoja kouluaikoja.

Helsingin kaupunki piirtää itäisen Helsingin koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja uusiksi segregaation torjumiseksi. Satojen lasten koulupolku vaihtuu tänä vuonna. Muutos herättää vanhemmissa vastustusta, ja koulushoppailu kiihtyy.

Lähes joka toinen berliiniläisen peruskoulun yhdeksännen luokan muslimioppilas asettaa uskonnon määräämät säännöt koulusääntöjen edelle. Islamismi ja antisemitismi lisäävät paineita koulujen toimintaan. Uskontopohjaiset konfliktit ja väkivalta ovat lisääntymässä.

Perussuomalaiset näkevät nuorten pärjäävän yhteiskunnassamme paremmin, kun nuorille osoitetaan, että heihin ja heidän kykyihinsä uskotaan. Perussuomalaisten mukaan keskustan ja muiden oppositiopuolueiden jatkuva pessimistinen puhe on omiaan murentamaan nuorten tulevaisuudenuskoa. Maailmanlopun maisemoinneilla ei luoda valoisampaa huomista. Suomella menee todellisuudessa paljon paremmin kuin opposition levittämästä pelotteluretoriikasta voisi päätellä.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kysyy tuoreella Facebook-videollaan, miten vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu vaikuttaa opetukseen. Ei ainakaan myönteisesti, jos asiaa kysytään opettajilta, Grönroos sanoo.

Perussuomalaiset kansanedustajat (ja pari kokoomusedustajaa) kajauttivat Suvivirren Eduskuntatalon portailla kunnioittaakseen suomalaisia perinteitä ja toivottaakseen onnea kaikille ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille. Tänään on syytä juhlaan monessa suomalaiskodissa.

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen kritisoi Opetushallituksen uutta erityisoppilaiden arviointimallia, joka hänen mukaansa murentaa suomalaisen peruskoulun arvioinnin uskottavuutta. Hän viittaa kritiikissään Helsingin Uutisten juttuun, jossa koulutuskentän ammattilaiset antoivat omat näkemyksensä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on huolestunut siitä, että jopa 40 prosenttia peruskoululaisista jättää kouluruoan syömättä. Tämä kertoo Strandmanin mukaan siitä, että kouluruokailussa on ongelmia, joihin tulee puuttua nopeasti. Lasten ravinto ei saa olla ideologinen kiistakapula eikä säästökohde.

Suomalainen peruskoulu on epäonnistunut paitsi koulurauhan, myös oppimisrauhan säilyttämisessä. Peruskoulumme pettää paitsi oppilaat, myös peruskouluun luottavat vanhemmat, sanoo Perussuomalainen Nuoriso.

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar arvioi Iltalehden haastattelussa uskovansa, että perussuomalaiset tulevat tekemään vaalien alla rasistista kampanjaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää puheita hämäyksenä.

Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Peruskoulun vuodesta 2006 lähtien romahtaneet PISA-tulokset puhuttivat tänään Ylen Huomenta Suomi -ohjelmassa, jossa aiheesta olivat keskustelemassa perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.).

Pekka Aittakumpu haluaa varmistaa, että peruskoulusta ei lähde yksikään lapsi tai nuori, jolla ei ole riittäviä taitoja. Hän vaatii erityisluokkien palauttamista ja työrauhan turvaamista luokissa. Aittakumpu edellyttää myös, että koulut luopuvat turhanpäiväisistä hankkeista ja ideologisista ohjailuista, kuten avotiloista ja itseohjautuvuudesta.

Asiantuntija-arviot perusopetuslain uudistamisesta nostavat esiin huolen siitä, että esitetyt muutokset eivät riittävästi korjaa peruskoulun arviointijärjestelmän keskeisiä ongelmia. Erityisesti arvioinnin yhdenvertaisuus ja oppilaiden oikeusturva jäävät edelleen osin ilman ratkaisua, pohtii perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää perusopetuslain uudistamista osaamistakuun kautta välttämättömänä, jotta lasten ja nuorten oppimisen taso saadaan käännettyä nousuun.

Tekoälyaikana Suomen koulutusjärjestelmäkin tarvitsee hieman uudistamista. Tekoäly tulee haastamaan valkokaulusväkeä, ja myös ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan tekijöitä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hänen mukaansa korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.