Koskenkylä: Maailman ja erityisesti EU:n energiasektorit suurten muutosten kourissa, hinnat nousevat, inflaatio kiihtyy, reaalipalkat laskevat

Talous on suuressa myllerryksessä Ongelmia aiheuttavat Ukrainan sota ja väärät politiikkavalinnat. Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä käy talouskatsauksessaan läpi Euroopan maiden vaikeaa tilannetta.

Ukrainan sota tulee aiheuttamaan suuria muutoksia maailman energiahuollossa ja aivan erityisesti Euroopan unionissa. Riippuvuus Venäjän energiasta oli päästetty aivan liian suureksi. Energian hinta alkoi nousta jo ennen sotaa ja nousu on vain jatkunut. Seurauksena on ollut inflaation voimakas kiihtyminen ja reaalipalkkojen lasku. Energian saatavuudessa on kuitenkin suuria eroja maiden välillä ja erityisesti EU-alueella. Kautta maailman yhteistä on kuitenkin inflaation kiihtyminen. Keskuspankkien mahdollisuus torjua inflaatiota on heikko. Varsinkin EKP:llä on suuria ongelmia edessä.

Euroopan unioni ei ole saanut ratkaisua Venäjältä tuotavan energian osalta. Ainoastaan öljyn tuonti aiotaan lopettaa. Varsinkin unionin itäiset jäsenmaat vaativat maakaasun tuonnin lopettamista, jotta Vladimir Putin ei saisi rahaa sodan jatkamiseen. Saksa on ollut jyrkästi vastaan, koska se saa edelleen lähes 50 prosenttia maakaasustaan Venäjältä. Nord Stream 2 -maakaasuputkea ei oteta käyttöön. Nord Stream 1:n kautta maakaasua tulee edelleen ja samoin putkissa Ukrainan kautta. The Economist -lehden arvion mukaan Venäjä on saanut Putinin aikakaudella öljyn ja kaasun viennistä peräti 4 biljoonaa eli 4000 miljardia dollaria tuloja. Venäjän BKT on vain 1600 miljardia dollaria. Tulot ovat menneet suurelta osin armeijan rahoittamiseen ja oligarkkien sekä valtion johdon taskuihin. EU ehti sodan alkuvaiheessa tehdä päätöksen uudesta energiastrategiasta, jonka mukaan energian tuonti Venäjältä lopetetaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä liittyy myös EU:n ilmastopolitiikkaan vähentää hiilidioksidin päästöjä.

Saksa sulkee ydinvoimalansa, Belgia antaa omilleen jatkoaikaa.

Öljyn tuonnin lopettaminen Venäjältä on mahdollista toteuttaa jo kesään mennessä, koska öljyä on runsaasti saatavilla muualta. Maakaasun tuonti on suuri ongelma Saksalle ja Italialle. Saksan energiakäännös eli energiewende oli ongelmissa jo ennen sotaa. Merkelin aikaan vuonna 2011 päätettiin lopettaa ydinvoiman käyttö (Suomen Uutiset). Kolme reaktoria on vielä käytössä, mutta ne lopetetaan tänä vuonna. Hallituspuolue Vihreät eivät anna tässä periksi. Belgia seurasi Saksan päätöstä vuonna 2012, mutta on nyt päättänyt jatkaa usean ydinreaktorin käyttöä 10 vuodella.

Saksan armeija on pääosin toimintakyvytön.

Saksa teki toisenkin vakavan virheen, kun päätti panostaa Angela Merkelin aikaan maakaasun tuonnin kasvattamiseen Venäjältä. Nord Stream 2 -putkien rakentaminen tuli maksamaan 10 miljardia euroa. Komissio ja Yhdysvallat olivat kritisoineet hanketta jo pitkään. Saksassa oltiin aivan liian sinisilmäisiä Venäjän suhteen. Pyykinpesu virheellisistä päätöksistä onkin jo alkanut (Suomen Uutiset). Kristillisdemokraattien CDU:n uusi puheenjohtaja Friedrich Mertz sanoo suoraan, että Saksan armeija on pääosin toimintakyvytön. Merkelin kaudella neljä puolustusministeriä peräjälkeen oli kristillisdemokraatteja (der Spiegel).

Saksa yrittää nyt lisätä nopeasti nestemäisen kaasun LNG:n tuontia Yhdysvalloista ja muualtakin. Varastoterminaalien rakentaminen vie kuitenkin aikaa. Tuuli- ja aurinkovoiman rakentamista lisätään, mutta tuulivoiman lisärakentamisen kanssa on ongelmia (Suomen uutiset). Saksassa on päätetty siirtyä ensimmäisen asteen kriisitasolle, koska Venäjän pelätään lopettavan maakaasun myynnin. Venäjä ehti jo ilmoittaa, että maakaasun ostot tulisi maksaa ruplissa. Putin allekirjoitti jo päätöksen, mutta sitä ei ole toimeenpantu. Saksa ja muutkaan eivät hyväksy ruplien käyttöä, koska se on sopimuksen vastaista. Tällöin maakaasun tuonti voisi loppua ja Saksassa olisi vakava energiakriisi. Ruplan vaatimuksella Venäjä haluaisi ilmeisesti vahvistaa ruplan arvoa, jolloin inflaatio laskisi. Tällöin yhdellä eurolla saisi vähemmän ruplia. Päätös saatetaan kuitenkin laittaa voimaan myöhemmin. Saksassa on jo alettu varautua seuraavaan talveen ja tarvittaessa energian sääntelyyn. Saksan uuden hallituksen ohjelman mukaan kivihiilestä pitää luopua 2030 mennessä. Tämä tuskin onnistuu.

Italia käyttää paljon maakaasua, mutta se saanee muutamassa kuukaudessa lisättyä kaasun tuontia Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta. Usean muun EU-maan energian saatavuustilanne on suorastaan hyvä. Ranska tuottaa 80 prosenttia sähkönkulutuksesta ydinvoimalla ja rakentaa lisää ydinvoimaloita. Se pystyy myymään sähköä Saksalle. Lisäksi se tuo LNG-kaasua.

Äärivasemmistolainen Podemos vaatii Espanjan ydinvoimaloiden sulkemista – turhaan.

Espanjalla on ydinvoimaloita, joiden lopettamista on vaatinut hallituspuolue äärivasemmistolainen Podemos. Aloite ei tule etenemään. Espanja tuo maakaasua Pohjois-Afrikasta ja LNG-kaasulle on jo useita terminaaleja. Aurinkovoimaa rakennetaan paljon ja se toimii hyvin siellä. Useat pienet EU-maat ovat lähes omavaraisia paitsi, että öljyä tuodaan. Pohjoismaiden tilanne on myös hyvä. Suomessa Olkiluoto 3 -voimala käynnistyi juuri sopivasti. Hanhikiven Fennovoiman ydinvoimalaa tuskin rakennetaan, koska Rosatom on siinä mukana. Turpeen alasajo pysäytetään. Huoltovarmuuskeskus HVK alkaa jopa varastoida turvetta ja HVK:n johtaja on kehottanut turpeen tuottajia jatkamaan toimintaa. Vihreät saattavat asettua vastahankaan, mutta keskustalle tämä sopii hyvin.

Poliitikkojen on pakko reagoida öljyn ja maakaasun valtavaan hinnannousuun.

EU-maiden varsin erilainen tilanne energian suhteen vaikeuttaa EU:n päätöksentekoa. Varsinkin öljyn ja maakaasun valtavaan hinnannousuun poliitikkojen on pakko reagoida. Yhteistä linjaa ei ole löytynyt EU:ssa viime viikon kokouksissa. Useat maat suunnittelevat polttoaineiden verotuksen laskemista. Lisäksi on tekeillä tulonsiirtojen lisäämistä pienituloisille kotitalouksille. Suomen hallituksella näyttää olevan suuria ongelmia muodostaa kantaansa asiassa. Polttoaineen raju hinnannousu rokottaa nyt pahasti maataloutta ja kuljetusalan yrittäjiä. Sekä yleensä paljon autoa käyttäviä. Turpeen osalta tulisi tehdä päätös palauttaa tuotanto aiemmalle korkealle tasolle.

Inflaation kiihtyminen jo 5-7 prosentin tasolle merkitsee reaalipalkkojen selvää laskua. Inflaatiota ovat nostaneet energian hinnan suuri nousu, mutta myös ruuan, metallien ja monien muidenkin tuotteiden suuri hinnan nousu. Monissa tuotteissa on tarjonnan ongelmia jo koronan vuosilta alkaen. Puolijohteissa eli mikrosiruissa on jatkuva saatavuusongelma. Pellervon taloustutkimus PTT on äskettäin ennustanut ruuan hinnan nousevan Suomessa tänä vuonna peräti 11 prosenttia.

Keskuspankkien päätehtävä on maailmanlaajuisesti pitää inflaatio vakaana ja yleensä tavoitteena on noin kahden prosentin inflaatio keskipitkällä ajalla. Englannin keskuspankin pääjohtaja Andrew Bailey alusti huhtikuun alussa Bruegel instituutin seminaarissa Brysselissä. Hän totesi rahapolitiikan olevan suurten haasteiden edessä. Inflaatio ylittää monissa maissa kahden prosentin tason ja voi kohota edelleen. Inflaation nousu on pääosin seurausta tarjontapuolen ongelmista eli tarjonnan shokeista. Korkojen nosto on tehotonta tarjonnan aiheuttaman inflaation taltuttamisessa. Yhdysvalloissa Federal Reserve on paremmassa tilanteessa, koska siellä on myös kysyntäpuolen inflaatiota. Talous kasvaa johtuen osin valtavasta elvytyksestä koronan tähden. FED nostikin jo ohjauskorkoa ja nostanee tänä vuonna useita kertoja. Myös Bank of England ehti jo nostaa ohjauskorkoa. EKP ei ole tällaiseen uskaltanut mennä.

Saksa tuo maakaasua, öljyä ja kivihiiltä peräti 600 miljoonan euron arvosta päivässä.

Euroopan unioni on vaikeassa tilanteessa erityisesti Saksan tähden. Saksa tuo maakaasua, öljyä ja kivihiiltä peräti 600 miljoonan euron arvosta päivässä! Öljyn ja kivihiilen tuonti Venäjältä on tarkoitus lopettaa ehkä jo tämän vuoden loppuun mennessä. Tuonnin arvosta on kuitenkin yli puolet maakaasua. Putin saisi siis edelleen noin 300 miljoonaa euroa päivässä sodan rahoitukseen. Saksan sisälläkin on näkemyseroja. IMK-tutkimuslaitoksen arvion mukaan energian tuonnin lopettaminen Venäjältä johtaisi BKT:n laskuun jopa kuusi prosenttia vuositasolla. Seurauksena olisi lama. IMK on lähellä ay-liikettä. Tunnetumpi tutkimuslaitos DIW ennustaa BKT:n kasvun supistuvan kolme prosenttiyksikköä, jolloin kasvua olisi noin prosentti vuodessa. Näkemyserot ovat varsin suuria. Liittokansleri Olaf Scholz on jyrkästi torjunut maakaasun tuonnin nopean lopettamisen Venäjältä.

Monet EU-maat lisäävät nyt myös puolustusmenoja. Saksa nostaa nämä menot ensi vuonna kahden prosentin tasolle BKT:stä. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunta vaatii lisämenoja. Italian ja Ranskan johtajat Mario Draghi ja Emmanuel Macron ovatkin ehdottaneet näiden menojen rahoitukseen jopa 1 000-2 000 miljardia euroa yhteistä velanottoa. Tämä olisi jatkoa jo toteutettavalle 750 miljardin elvytysrahastolle. Asia ei ole vielä edennyt, mutta Ranskan huhtikuun presidentinvaalien jälkeen ehdotus tulee esille EU:n huippukokouksessa kesäkuussa. Sodan ja energiakriisin varjolla EU:n liittovaltiota viedään taas eteenpäin. Kesäkuun kokouksessa keskusteluun tullee myös useat ehdotukset EU-tason verotuksen aloittamiseksi.

Ukrainan sodan osalta EU-maiden rivit ovat pysyneet hyvin koossa. Samoin yhteistyö USA:n kanssa on sujunut hyvin. Edessä oleva elintason lasku reaalipalkkojen supistuessa, yhteisen velan lisäykset ja yhteisen verotuksen aloittaminen tulevat jatkossa kovasti koettelemaan EU:n yhteisiä linjauksia. Valtava maahanmuutto Ukrainasta, ehkä jopa 5 miljoonaa henkilöä, koettelee myös EU-maiden yhtenäisyyttä, koska Puola ja muut paljon ukrainalaisia vastaanottaneet maat ovat jo alkaneet vaatia EU:n tukea eli tulonsiirtoja maahanmuuton kulujen kasvaessa huomattavasti.