

LEHTIKUVA
Mäenpää vaatii maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista: ”Kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta”
Tänään kello 16 alkavassa täysistunnossa käsitellään perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Kyseessä on lakialoitteen lähetekeskustelu. Aloitteen on allekirjoittanut sekä hallituksen että opposition kansanedustajia. Suomen Uutiset uutisoi joulukuussa 2021 Mäenpään jättäneen kyseisen lakialoitteen eduskunnassa.
Kansanedustaja Juha Mäenpään jättämän lakialoitteen tavoitteena on lisätä kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan.
– Kotimaisen ruoan alkutuotannon olemassaolo ei ole vain maatalousyrittäjien asia vaan koko yhteiskunnan, sillä kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta, Mäenpää perusteli lakialoitettaan joulukuussa.
Monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta
Aloitteen taustalla oli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n lokakuussa 2021 jättämä varoitus siitä, että maatalous on ajautunut vaaralliseen talouskriisiin. Viljelijöiden ja lihantuottajien tilat eivät kannata, ja laskupinot kasvavat. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta. Mäenpää kertoi, että maataloustuottajien kyky tehdä tulosta on heikentynyt jo pitkään.
– Osin kuitenkin kyse on ihan viimeaikaisista muutoksista. Huonon kesän jäljiltä tiloilla on pulaa rehusta, jonka hinta on noussut. Esimerkiksi maitotiloilla itse tuotettu rehuvilja menetettiin, minkä vuoksi tilat ovat joutuneet ostamaan kallista rehua ulkopuolelta. Samaan aikaan on osunut myös energian hinnannousu ja koneiden, koneenosien sekä lannoitteiden kallistuminen, Mäenpää kertoi.
Valtiolle melko pieni tulo
Kiinteistövero on vuosittain maksettava kiinteistön omistukseen perustuva vero, joka koskee sekä maata että rakennuksia. Vuonna 2020 Suomessa kiinteistöveroa kerättiin kokonaisuudessaan jopa 1 955 miljoonaa euroa, josta maatalouden tuotantorakennusten osuus oli vain vähän yli 15 miljoonaa. Kiinteistöverotuksen kokonaisuuteen suhteutettuna kyse on siis suuruusluokaltaan melko pienestä tulosta valtiolle.
– Sen sijaan vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa elävälle maatalousyrittäjälle tuotantorakennusten vero on merkittävä kuluerä kaiken muun ohella, Mäenpää sanoi.
Lakialoitteen allekirjoittajien joukossa oli sekä hallituksen että opposition edustajia.
Eduskunnan täysistuntoa voi seurata eduskunnan sivuilta verkkolähetyksenä. Myös Yle Areena näyttää sivuillaan täysistunnot. Mäenpään aloite käsitellään päiväjärjestyksen kohdassa 7: Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Kyseessä on päiväjärjestyksen toiseksi viimeinen käsiteltävä kohta, minkä vuoksi tarkkaa käsittelyaikaa on vaikea arvioida, mutta se venynee pitkälle iltapäivään.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rehuvilja maitotilat Juha Marttila maatalousyrittäjät maatalouden tuotantorakennukset kiinteistöverolaki energian hinnannousu alkutuottajat talouskriisi ruuantuottajat täysistunto ruuantuotanto lakialoite oppositio Juha Mäenpää MTK Huoltovarmuus Kiinteistövero Maatalous hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS ei hyväksy Suomen suhteellisesti muita EU-maita suurempia päästötavoitteita: ”On mahdollista, että sitovia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman maatalouden alasajoa”

Elomaa: Kotimaisen maatalouden alasajo ei ilmastonmuutosta jarruta

Perussuomalaiset kestävän kehityksen globaalista toimenpideohjelmasta: ”Alkutuottajien syyllistäminen ilmastopolitiikan varjolla tulee lopettaa”

Kotimaisen maataloustuotannon tulevaisuus on vaarassa – Elomaa: Maataloustuottajat ansaitsevat reilun hinnan työstään

Hallitus tuhoaa kotimaisen maatalouden – ”Tilat hukkuu jo nyt velkoihin”

Junnila: Maatalouden ongelmat ratkaistaan yhdessä

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Maatalouden kannattavuus heikkenee hälyttävän nopeasti – toimia tarvitaan nyt

Perussuomalaiset mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan: ”Haluamme nähdä maaseudun elinvoimaisena ja monimuotoisena myös tulevaisuudessa”

Ruuan hinta räjähtämässä, maatiloja suljetaan jopa 1 200 vuodessa – veronalennukset eivät sovi hallitukselle
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.