

LEHTIKUVA
Mäenpää vaatii maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista: “Kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta”
Tänään kello 16 alkavassa täysistunnossa käsitellään perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Kyseessä on lakialoitteen lähetekeskustelu. Aloitteen on allekirjoittanut sekä hallituksen että opposition kansanedustajia. Suomen Uutiset uutisoi joulukuussa 2021 Mäenpään jättäneen kyseisen lakialoitteen eduskunnassa.
Kansanedustaja Juha Mäenpään jättämän lakialoitteen tavoitteena on lisätä kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan.
– Kotimaisen ruoan alkutuotannon olemassaolo ei ole vain maatalousyrittäjien asia vaan koko yhteiskunnan, sillä kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta, Mäenpää perusteli lakialoitettaan joulukuussa.
Monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta
Aloitteen taustalla oli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n lokakuussa 2021 jättämä varoitus siitä, että maatalous on ajautunut vaaralliseen talouskriisiin. Viljelijöiden ja lihantuottajien tilat eivät kannata, ja laskupinot kasvavat. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta. Mäenpää kertoi, että maataloustuottajien kyky tehdä tulosta on heikentynyt jo pitkään.
– Osin kuitenkin kyse on ihan viimeaikaisista muutoksista. Huonon kesän jäljiltä tiloilla on pulaa rehusta, jonka hinta on noussut. Esimerkiksi maitotiloilla itse tuotettu rehuvilja menetettiin, minkä vuoksi tilat ovat joutuneet ostamaan kallista rehua ulkopuolelta. Samaan aikaan on osunut myös energian hinnannousu ja koneiden, koneenosien sekä lannoitteiden kallistuminen, Mäenpää kertoi.
Valtiolle melko pieni tulo
Kiinteistövero on vuosittain maksettava kiinteistön omistukseen perustuva vero, joka koskee sekä maata että rakennuksia. Vuonna 2020 Suomessa kiinteistöveroa kerättiin kokonaisuudessaan jopa 1 955 miljoonaa euroa, josta maatalouden tuotantorakennusten osuus oli vain vähän yli 15 miljoonaa. Kiinteistöverotuksen kokonaisuuteen suhteutettuna kyse on siis suuruusluokaltaan melko pienestä tulosta valtiolle.
– Sen sijaan vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa elävälle maatalousyrittäjälle tuotantorakennusten vero on merkittävä kuluerä kaiken muun ohella, Mäenpää sanoi.
Lakialoitteen allekirjoittajien joukossa oli sekä hallituksen että opposition edustajia.
Eduskunnan täysistuntoa voi seurata eduskunnan sivuilta verkkolähetyksenä. Myös Yle Areena näyttää sivuillaan täysistunnot. Mäenpään aloite käsitellään päiväjärjestyksen kohdassa 7: Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Kyseessä on päiväjärjestyksen toiseksi viimeinen käsiteltävä kohta, minkä vuoksi tarkkaa käsittelyaikaa on vaikea arvioida, mutta se venynee pitkälle iltapäivään.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rehuvilja maitotilat Juha Marttila maatalousyrittäjät maatalouden tuotantorakennukset kiinteistöverolaki energian hinnannousu alkutuottajat talouskriisi ruuantuottajat täysistunto ruuantuotanto lakialoite oppositio Juha Mäenpää MTK Huoltovarmuus Kiinteistövero Maatalous hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS ei hyväksy Suomen suhteellisesti muita EU-maita suurempia päästötavoitteita: “On mahdollista, että sitovia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman maatalouden alasajoa”

Elomaa: Kotimaisen maatalouden alasajo ei ilmastonmuutosta jarruta

Perussuomalaiset kestävän kehityksen globaalista toimenpideohjelmasta: “Alkutuottajien syyllistäminen ilmastopolitiikan varjolla tulee lopettaa”

Kotimaisen maataloustuotannon tulevaisuus on vaarassa – Elomaa: Maataloustuottajat ansaitsevat reilun hinnan työstään

Hallitus tuhoaa kotimaisen maatalouden – “Tilat hukkuu jo nyt velkoihin”

Junnila: Maatalouden ongelmat ratkaistaan yhdessä

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Maatalouden kannattavuus heikkenee hälyttävän nopeasti – toimia tarvitaan nyt

Perussuomalaiset mukaan maatalouden parlamentaariseen komiteaan: ”Haluamme nähdä maaseudun elinvoimaisena ja monimuotoisena myös tulevaisuudessa”

Ruuan hinta räjähtämässä, maatiloja suljetaan jopa 1 200 vuodessa – veronalennukset eivät sovi hallitukselle
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Saksan kansallisen mediayhtiön ZDF:n uutisdokumentti paljastaa Hamasin soluttautumisen kansalaisjärjestöihin Euroopassa
Journalistit Carl Exner ja Ahmet Şenyurt selvittivät "Die Spur" -uutisdokumentissa, mitkä tahot ovat islamististen rakenteiden ja Hamasin propagandistien taustalla. Tutkivan journalismin dokumentti todentaa, kuinka Hamas-toimijat ovat merkittävissä rooleissa eurooppalaisissa yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä.

Sisäministeri Mari Rantanen Ykkösaamussa: Turvapaikkajärjestelmän pitäisi toimia niin, että turvaa haetaan lähialueilta, eikä lähdetä matkalle tuhansien kilometrien päähän
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan ukrainalaisten auttaminen Suomessa on perusteltua, mutta yleisesti kaikille vainotuille apua ja suojelua tulee jatkossa tarjota lähempänä lähtömaita. – Ongelmia ei pystytä taklaamaan sillä, että harjoitetaan massasiirtolaisuutta maailman toiselle puolelle.