Sanna Marin ilmoitti topakasti vastustavansa EU-yhteisvelkapaketteja – Purra: ”Ei ole uskottavaa”

Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko esiintyivät eilisessä puoluejohtajien vaalitentissä yllättäen EU-velkapakettien vastustajina, mikä ei välttämättä näyttäydy kovin uskottavana äänestäjille. Perussuomalaisten Riikka Purra moitti EU-keskustelun tasoa heikoksi ja huomautti puheiden ja tekojen ristiriidasta.

Eduskunta hyväksyi pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla kesällä 2021 EU:n elvytyspaketin, jonka väitettiin muun muassa nostavan EU-alueen taloutta ja vahvistavan Suomen vientiä. Yhteisvelasta Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia, mutta Suomelle itselleen tuleva osuus on pienentynyt useamman kerran. Järjestelystä kertyy suomalaisille tappiota ainakin 4 miljardia euroa korkoineen.

Helsingin Sanomien eilisessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalitentissä Marin esiintyi kuitenkin yllättäen EU-kriitikkona ja ilmoitti topakasti vastustavansa uusia EU-tason yhteisvelkapaketteja.

– Olen ollut aika tiukka Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja olen ilmoittanut, että Suomi ei tule hyväksymään minkäänlaista uutta yhteisvelkapakettia. Olemme valmiita käyttämään nykyisiä järjestelyjä, katsomaan, mitä siellä voitaisiin tehdä fiksummin niin, että kaikki maat suoriutuvat, Marin väitti.

Myös keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ilmoitti vastustavansa uutta EU-yhteisvelkaa.

Kepu kuittaa kaiken mitä eteen tuodaan

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti puoluejohtajakollegoilleen tekojen ja puheiden ristiriidan heikentävän uskottavuutta.

– Keskustelu EU:sta on surkeaa. Samat ihmiset täällä ovat sitä mieltä, että EU:n tulee olla vahva ja tehdä vahvoja toimia, mutta ei kuitenkaan yhteisvelkaa tai tulonsiirtoja eikä kansallisen päätösvallan murenemista, vaikka koko ajan juuri näitä asioita tapahtuu.

– Nyt päätösvallan heikentämistä ja tulonsiirtoja tullaan tekemään erityisesti vihreä siirtymä edellä ja valtiontukisääntöjen löysennykset tulevat johtamaan siihen, että eteläisen Euroopan maat haluavat uusia tulonsiirtoja ja yhteistä velkaa. Kaikki täällä kertovat vuorotellen vastustavansa tällaista kehitystä, mutta eivät ole valmiita tekemään sille mitään. Se ei vain ole uskottavaa, Purra sanoi.

Saarikko yritti puolustautua sillä, että keskustan mepit hiljan vastustivat EU-parlamentissa energiatehokkuusdirektiiviä, joka on johtamassa suomalaiskotien pakkoremontteihin.

Purra kuitenkin huomautti Saarikolle, että hallituksessa kepu on antanut tukensa kaikille hallituksen viherhankkeille.

– Teidän hallitusohjelmanne alkaa sanalla ilmastonmuutos ja te olette kuitanneet kaiken sen mitä Euroopan unionista tulee.

Nasan mukaan Suomi on hiilinielu

Liike nytin Harry Harkimo moitti Marinin hallitusta siitä, että Suomen kansallinen edunvalvonta EU:ssa on hoidettu huonosti, muun muassa metsäpolitiikan osalta.

– Kyllä me osataan hoitaa omat metsämme, Harkimo sanoi.

Marin vastasi tutun kuuloisilla lauseilla, joissa hän toisti, että päästöt pitää saada alas ja totesi myös, että hiilinieluista on Suomessa pidettävä huolta.

– Kun me katsomme tätä päästömäärää, mikä ilmakehään on pumpattu, niin se lämmittää maapalloa tulevaisuudessa. Jos meillä ei ole hiilinieluja, olemme kaikki pulassa, Marin sanoi.

Purra huomautti Marinille, että USA:n avaruushallinnon Nasan tuoreen satelliittimittauksen mukaan Suomi kuitenkin on hiilineutraali jo nyt, eli Suomi sitoo enemmän hiiltä kuin tuottaa päästöjä. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehotti äskettäin luottamaan Nasan mittauksen tuloksiin. Myös Taalas on korostanut, että suomalainen metsäteollisuus ei aiheuta metsäkatoa.

Ei suuria vaikutuksia ilmastoon

Nasan satelliittimittauksessa Suomi erottuu kartalla vaaleanvihreänä hiilinieluna. Suurimpien hiilipäästöjen maita ovat mittauksen mukaan Kiina ja Yhdysvallat. Odotetusti myös Intian, Brasilian ja eräiden Afrikan maiden valtioalueet on kuvattu tummemmalla värillä.

– Hiilidioksiditonneja kannattaa vähentää siellä, missä vähentäminen on järkevää. Juuri tätä perussuomalaiset on pitkään tuonut esille, Purra sanoi.

Hän korosti, että ilmastonmuutos on globaali ongelma

– Globaalille tasolle sillä ei ole vaikuttavuutta, että Suomi yrittää suorittaa ilmastotoimia nopeammin kuin muut maat. Sen sijaan näillä ilmastotoimilla on suuria vaikutuksia kotitalouksien ostovoimaan ja esimerkiksi vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Parhaiten Suomi voi vaikuttaa viemällä ympäristöteknologiaa muualle.