Hallituksen toisessa lisätalousarviossa panostuksia liikenteeseen, poliisille ja rajalle – Purra: ”Valtion ydintehtäviin kuuluu sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen”

Hallituksen aiemmin keväällä tekemät päätökset sopeutustoimista vakauttavat julkisen talouden velkasuhteen vuoteen 2027 mennessä, valtiovarainministeri Riikka Purra totesi tänään eduskunnassa vuoden toisen lisätalousarvion lähetekeskustelussa.

Uskottava ja johdonmukainen talouspolitiikkamme varmistaa sen, että Suomen maine hyvän taloudenpidon maana palautetaan. Maineen palautus on välttämätöntä luottoluokituksemme kannalta, valtiovarainministeri Riikka Purra totesi tänään eduskunnassa vuoden toisen lisätalousarvion lähetekeskustelussa.

– Sopeutustoimien ohella hallituksen kasvupaketti luo uskoa Suomen talouden virkistymiseen. Kasvupaketti tarjoaa konkreettisen piristysruiskeen kasvuyrityksille ja uusille investoinneille. Investoinnit ja panostukset kasvuun tuovat työpaikkoja ja sen myötä verotuloja.

– Olemme lisäksi saaneet viitteitä lehdissä siitä, että Euroopan keskuspankin neuvosto saattaa laskea ohjauskorkojaan jo reilun viikon päästä. Suomen kansantaloudelle nykyinen korkotaso onkin liian korkea ja toivon mukaan laskevat korot aiheuttavat positiivisen sysäyksen investointeihin. Uskon taloutemme pohjakosketuksen olevan takana, ja suunnan olevan jo kohti parempaa.

Liiallisen alijäämän menettely voidaan välttää

Kevään kehysriihessä hallitus sitoutui toteuttavansa julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvittavat lisätoimenpiteet osana kevään 2024 lisätalousarvioprosessia, jotta EU:n liiallisen alijäämän menettely voidaan välttää, Purra toteaa.

– Liiallisen alijäämän menettelyn välttämiseksi julkisen talouden alijäämän tulee pysyä tänä vuonna alle 3,5 prosentissa suhteessa BKT:hen. Lisäksi 3 prosentin viitearvon ylityksen tulee olla väliaikainen, eli alijäämän tulee painua alle 3 prosentin jälleen ensi vuonna. Tätä varmistimme kehysriihessä päätetyillä ensi vuonna voimaan tulevilla uusilla sopeutustoimilla. Edellä kuvatuista syistä tämän lisätalousarvioesityksen valmistelussa on jouduttu rajaamaan kaikki lisäpanostukset minimiin.

– Joitakin panostuksia voidaan niukoista ajoista huolimatta tehdä. Investointiohjelmaan kuuluvat hankkeet eivät lisää valtion velanottotarvetta. Hallitus esimerkiksi laittaa liikkeelle useita merkittäviä liikennehankkeita eri puolilla Suomea vauhdittamaan alueiden kasvua ja nopeuttamaan rakennusalan toipumista taantumasta. Osana hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa ehdotetaan käynnistettäväksi seuraavat hankkeet: Valtatie 5 Leppävirta–Kuopio, Valtatie 8 Edsevö–Lepplax sekä rantaradan kehittäminen välillä Kauklahti–Karjaa, Purra kertoo.

EU-rahaa kotimaan liikennehankkeisiin

Suomi tulouttaa EU:n Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta saatuja tukia yhteensä 51,1 miljoonalla eurolla liikenteen hankkeisiin.

– Tuesta kohdennetaan yhteensä 11,2 miljoonaa euroa Länsirata Oy:lle. Lisäksi ohjelmasta saaduilla tuilla ehdotetaan rahoitettavaksi vuoden 2024 määrärahatarpeen osalta seuraavia hankkeita: Valtatie 11 Koiviston silta ja Pikkuhaaran silta, Valtatien 21 Ailakkalaht–Kilpisjärvi, Enontekiö parantaminen sekä eritasoliittymän rakentaminen Valtatielle 3 Hämeenlinnan ja Janakkalan rajalle.

– Valtatielle 15 Kotkan sisääntulotie ehdotetaan myönnettäväksi 8,17 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha vuodelle 2024. Lisäksi valtateiden 3 ja 19 liittymäjärjestelyjä parannetaan Jalasjärvellä Kurikassa. Hankkeelle ehdotetaan 11 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2024, Purra sanoo.

Sisäistä turvallisuutta vahvistetaan

Välineellistetystä laittomasta maahantulosta aiheutuneisiin kustannuksiin ehdotetaan Rajavartiolaitokselle 3,3 miljoonaa euroa, poliisille noin 0,5 miljoonaa euroa ja Tullille noin 0,7 miljoonaa euroa.

– Rajavartiolaitokselle ehdotetaan lisäksi 11 miljoonaa euroa radioteknisen valvontajärjestelmän (RTV) investointimenoihin. Valtion ydintehtäviin kuuluu ennen muuta sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen.

– Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa rajamenettelyä sekä kansalaisuuslain muuttamista koskevien hallitusten esitysten mukaisiin menoihin, Purra sanoo.

Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaamiseen liittyvät lisämäärärahat ehdotetaan sisällytettävän Puolustusvoimien Ukrainan tukemiseen liittyvään valtuuteen, jonka kokonaismäärä nousisi 575,4 miljoonalla eurolla.

– Korvaavista hankinnoista aiheutuvat menot toteutuvat vuosina 2024–2032. Tähän liittyen Puolustusvoimien materiaalihankintoja ehdotetaan lisättävän Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseksi vuoden 2024 osalta noin 1,1 miljoonalla eurolla. Lisäksi Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 6,1 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseen. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan lisättäväksi 152,8 miljoonaa euroa indeksitarkastuksen mukaisesti.

Valtion nettolainanoton tarve vähenee

Kokonaisuutena lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta vajaalla 0,2 miljardilla eurolla, jolloin budjetin alijäämäksi arvioidaan noin 12,7 miljardia euroa vuonna 2024, Purra sanoo.

– Suomen kansantalouden ja julkisen talouden näkymät kirkastunevat syksyllä, kun epävarmuus vähenee ja kehysriihessä päätetty sopeutustoimien kokonaisuus päästään toimeenpanemaan. Toivon mukaan myös yleisen korkotason laskun myötä uusia investointeja saadaan käyntiin ja lisääntynyt kotitalouksien ostovoima saa luottamuksen palautumaan.

– Hallituksen veropolitiikan linja tukee kotitalouksien ja kansalaisten ostovoimaa. Työtulovähennysten kasvattamiset tukevat kotitalouksien ostovoimaa polttoaineverotuskevennysten ohella. Hallituksen mittavan ja alueellisesti tasapainoisen investointipaketin toimeenpano jatkuu, ja odotan julkisten investointien hyödyttävän kansantaloutemme aktiviteettia myös laajemmin esimerkiksi alihankintaketjujen ja muiden kerroinvaikutusten myötä. Olemme menossa kohti parempaa, Purra sanoo.