Kokoomus ei halua keventää polttoaineen verotusta – perussuomalaiset pitävät korkeita pumppuhintoja kurittamisena

Oppositiopuolueiden talouspolitiikassa on eroja. Siinä missä perussuomalaiset pyrkii laajalla veronkevennysohjelmalla siihen, että kaikissa tuloluokissa ostovoima olisi vahvempi, kokoomukselle sopii hyvin, että suomalaisia rahastetaan jatkossakin bensapumpulla. Kokoomus myös edelleen hinkuu halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta.

Perussuomalaiset esitteli eilen vaihtoehtobudjettinsa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kertoi tänään Ylen Politiikkaradiossa, että vaihtoehtobudjetin voi nähdä muutaman isomman osan kokonaisuutena.

– Säästöjä on haettu maahanmuutosta, EU-tulonsiirroista ja ilmastopolitiikasta. Asumiseen ja autoiluun esitetään veronkevennyksiä. Lisäksi meillä on lisäresursointeja moneen paikkaan.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin yksi keskeisimpiä esityksiä on autoilun korkeaan hintaan puuttuminen. Hallitus korotti polttoaineveroa viime vuonna, ja nyt perussuomalaiset esittää polttoaineverojen keventämistä 254 miljoonalla.

– Hallituksen tulisi ottaa vastuu siitä, että ihmisillä on varaa autoilla. Korkea bensan hinta on kuripolitiikkaa, joka tuntuu etenkin maaseudulla, jossa kuitenkin kaikkien on liikuttava: käytävä töissä ja vietävä lapsia harrastuksiin, Tavio sanoi.

Kokoomus antaisi bensalla rahastamisen jatkua

Tavion seurana politiikkaradiossa oli myös kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen.

Kokoomus esittelee omassa vaihtoehtobudjetissaan veronalennuksia, jotka kohdistuisivat palkka- ja eläketulojen verotukseen.

Toisin kuin perussuomalaiset kokoomus ei kuitenkaan ole valmis keventämään polttoaineen verotusta siitäkään huolimatta, että korkeat pumppuhinnat heikentävät tehokkaasti työnteon kannustimia. Kallis bensa on samalla lisärasite kuljetusyrityksille, ja bensalasku siirtyykin tuotteiden kuten ruuan kuluttajahintoihin.

Kokoomuksen Mykkänen myönsi, että autoilevat työmatkalaiset ovat tällä hetkellä ahdingossa kalliin bensan ja vuoksi.

Tavio ei kuitenkaan saanut Mykkäseltä tukea polttoaineveron keventämiselle. Toisin sanoen, kokoomuksella ei ole mitään sitä vastaan, että suomalaiset köyhtyvät jatkossakin bensapumpulla ja että korkea polttoaineen hinta näkyy ja tuntuu tuotteiden kauppahinnoissa.

Mykkänen selitteli, että kun palkasta jää enemmän käteen, ostovoiman voi käyttää kalliin polttoaineen ostamiseen.

Kristillisdemokraatit PS:n linjoilla

Sen sijaan kristillisdemokraattien Sari Essayah oli Tavion linjoilla. Essayah huomautti, että korkea polttoainehinta tarkoittaa kuljetusalalla kymmenien miljoonien lisämenoja, jotka sitten heijastuvat kuluttajahintoihin.

Essayah löysi yhteisen linjan perussuomalaisten kanssa myös lämmityspolttoaineiden veronkevennyksien suhteen. Essayahin mukaan hallituksen korotukset energian hintaan on peruttava.

Perussuomalaiset esittää vaihtoehtobudjetissaan veroalea lämmityspolttoaineille, joiden verotusta perussuomalaisten mallissa kevennetään 100 miljoonalla.

Tavio huomautti, että moni pienituloinen maksaa jo lähtökohtaisesti korkeaa hintaa öljylämmittämisestä.

– Öljylämmitys on kallista, eikä pienituloisilla ole taloissaan maalämpöjärjestelmiä tai muita moderneja ratkaisuja, vaan monissa taloissa on vanhat öljykattilat, joita myös pitää huoltaa. Monissa rintamamiestaloissa asuu pienituloisia eläkeläisiä, joten on mielestäni törkeää, että SDP hallituksessa palelluttaa näiden talojen asukkaita.

Erityisasiantuntijoilla ei vaikeuksia työllistyä Suomeen

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa puretaan auki myyttiä, jonka mukaan korkeasti koulutettujen ja kovapalkkaisten osaajien, kuten koodaajien, pääsy Suomen työmarkkinoille olisi jotenkin erityisen vaikeaa.

Tavio totesi, että erityisasiantuntijoiden saapuminen Suomen työmarkkinoille ei ole nykyisellään ongelma, sillä erityisasiantuntijoiden ensimmäisten työlupien mediaanikäsittelyaika on tällä hetkellä vain noin 10 päivää.

– Erityisasiantuntijoiden oleskeluluvissa siis ei enää juuri ole ruuhkia. Herää kuitenkin kysymys, mikä on se kolmansista maista saapuvien työvoimareservi, jota eräät elinkeinoelämän toimijat yrittävät pakottaa tänne, Tavio sanoi.

Perussuomalaisten tavoite on saada kireät toimeentulovaatimukset työperäiselle maahanmuutolle.

– Suomeen töihin tulevan henkilön on tultava toimeen ja pystyttävä elättämään itsensä omalla työllään, eikä niin, että hän tulee tänne elämään sosiaaliturvan varassa, Tavio sanoi.

Kokoomus sen sijaan tunnetusti kannattaa halpatyövoiman maahantuontia. Mykkänen perusteli puolueensa kantaa sillä, että maahanmuuttajia työskentelee kuljetusalalla, ravintoloissa ja liikenteessä.

Kokoomuskansanedustaja jopa väitti, että työperäinen maahanmuutto tulevaisuudessa takaisi eläkkeiden maksun ja vanhuspalvelut Suomessa.

– Eihän täällä pääkaupunkiseudulla liikkuisi tavarat eikä ihmiset, eikä ravintoloissa olisi työntekijöitä ilman työperäisiä maahanmuuttajia, Mykkänen lohkaisi.

PS leikkaisi satoja miljoonia maahanmuutosta

Maahanmuuttopolitiikan järkevöittäminen on perussuomalaisille iso teema, ja se näkyy myös vaihtoehtobudjetissa. Perussuomalaiset esimerkiksi leikkaisi vastaanotto- ja kotouttamiskuluista 300 miljoonaa sekä kehitysavusta 520 miljoonaa.

Useiden tutkimusten mukaan niin humanitaarinen kuin työperäinenkin maahanmuutto on Suomelle erittäin kallista. Tämä johtuu siitä, että Suomeen ei juuri tule koulutettuja osaajia.

– Työperäinen maahanmuutto on myös ongelma, jos se tapahtuu niin, että tänne töihin tulevat eivät työllisty kunnollisella palkalla, vaan tällöin pyritään vain laskemaan eri alojen palkkatasoa.

EU:n ulkopuolelta halpatyövoimaa kaipaavalle Mykkäselle Tavio huomautti, että suomalaisilla työnantajilla on jo nyt käytössään koko EU-alueen työvoimapooli.

– Meillä on jo EU:ssa vapaa työvoiman liikkuvuus, joten työperäisestä maahanmuutosta on pyritty tekemään suurempaa ratkaisua Suomen kestävyysongelmiin kuin mitä se oikeasti on, Tavio sanoi.

Haittamaahanmuutosta miljardien lasku

Tavio korosti, että perussuomalaiset pyrkii vaihtoehtobudjetissaan hakemaan säästöjä nimenomaan pitkäaikaisista menoeristä, kuten ei-työperäisestä maahanmuutosta ja ilmastotoimista.

– Taloutta ei pitäisi katsoa vain vuosi kerrallaan eteenpäin, vaan olisi hyvä olla olemassa suunnitelmat 10 tai jopa 20 vuoden päähän. Hyviin tuloksiin voidaan päästä, kun tehdään pidempiä suunnitelmia.

Tavio muistutti, että ei-työperäisestä eli sosiaaliturvaperusteisesta maahanmuutosta kertyy vuositasolla miljardikulut. Tavio vertasi kalliiksi käyvää maahanmuuttoa Suomen rajojen sisällä toteutettavaan kehitysapuun, jossa ei kuitenkaan huomioida oheisseurauksia ja haittoja suomalaiselle yhteiskunnalle.

– Nyt kun hallitus tuplasi pakolaiskiintiön, niin samalla hallitus otti veronmaksajille lisää maksettavaa jopa 750 miljoonaa euroa, vaikka tästä ei puhuta missään.

Tavio esitti uudelleen maahanmuuttopolitiikan järkevöittämistä, ja vertasi Suomea Australiaan ja Kanadaan.

– Mekin voisimme ottaa tänne Suomeen vain sitä porukkaa, jonka tiedämme työllistyvän ja hyödyttävän yhteiskuntaa. Se olisi kaikkien etu.