Oppiminen

Suomalainen peruskoulu on perustaitojen ja -tietojen tärkein opettaja. Monet lapset ja nuoret motivoituvat ja oppivat käsillä tehden. Nyt kun opetushallinto laatii perusopetuksen tulevaisuuden visiota ja toimenpiteitä sekä osaamistason kriteereitä, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman perusopetuksen taito- ja taideaineiden nostamista keskiöön. - Opetussuunnitelmia tulee karsia ja keskittyä perusasioihin sekä tulevaisuuden ja työelämän kannalta merkittävimpiin kokonaisuuksiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja sen kehityksestä on pidettävä tiukasti kiinni. Noin 20 prosenttia nuorista ja 11 prosenttia aikuisista kamppailee heikon lukutaidon kanssa, mikä vaikeuttaa opiskelua, työntekoa ja arkea. Strandman painottaa varhaista tukea, päivittäistä lukuharjoittelua, kodin roolia sekä sujuvaa lukutaitoa ennen kolmatta luokkaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun vuosina 2021–2024. Kokeilu ei kuitenkaan kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa. Kansanedustaja Sara Seppänen pohtii, olisiko viisaampaa vahvistaa laadukasta varhaiskasvatusta ja leikin edellytyksiä kuin siirtää koulumaista ajattelua yhä nuoremmille lapsille.

1. elokuuta 2026 astuu voimaan perusopetuslain muutos, joka velvoittaa koulut edistämään liikunnallista elämäntapaa aivan uudella painoarvolla. Muutosta voi pitää historiallisena ja ennen kaikkea välttämättömänä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii Opetushallituksen ryhtyvän toimeen varmistaakseen, että lakimuutos ei toteudu vain paperilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisisen mielestä Suomi tarvitsee koululaitoksen, jossa myös lahjakas lapsi loistaa. - Lahjakkuus ei ole elitismiä vaan kansallinen voimavara, jota on vaalittava siinä missä heikoimpienkin tukemista.

21.4.–27.4. vietetään valtakunnallista lukuviikkoa. Tapahtuma korostaa lukemisen merkitystä lasten ja nuorten kehityksessä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kannustaa kaikkia lukemisen maailmaan.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että keskustelua oppimistuloksista ei voi käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti. - Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.

Tuoreen Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyn karu viesti ei jätä tulkinnanvaraa: kansalaisten usko suomalaiseen peruskouluun on romahtanut.

Perussuomalaiset ovat huolissaan oppimistulosten laskusta ja lasten tulevaisuudesta. Hallitus tekee nyt pitkään kaivattuja muutoksia koulujen työrauhaan ja panostaa 200 miljoonaa lisää peruskouluun; oppimiseen ja kehittymiseen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että koulu ei voi ratkaista kaikkia yhteiskuntamme ongelmia.

Forssan seudun Perussuomalaiset kertovat Forssan Lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan lukeneensa hieman kummastellen, kun Forssan Lehti käytti perussuomalaisista nimitystä trollitehdas (FL 8.2.). Pääkirjoitukset ovat nimettömiä ja edustavat aina joko toimituksen tai ainakin lehden virallista kantaa, joten on helppo päätellä tulevistakin pääkirjoituksista, millä asenteella lehti suhtautuu perussuomalaisiin. Koska Forssan Lehti ei ehtinyt tai halunnut tutustua perussuomalaisten vaaliohjelmiin tai Riikka Purran kommentteihin niistä, avaavat Forssan perussuomalaiset mielipidekirjoituksessaan sitä, mistä asioissa on kyse.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tänään jättänyt toimenpidealoitteen valtakunnallisen kouluturvallisuussuunnitelman laatimiseksi. Nieminen uskoo, että valtakunnallinen ohjeistus voisi merkittävästi parantaa koulujen kasvatus- ja kurinpitokeinojen suunnitelmien laatua ja tehokkuutta.