Oppiminen

Riihimäen yläkouluissa on palattu laajasti sähköisistä oppimateriaaleista fyysisiin oppikirjoihin. Ylen haastattelemien koulun ja kaupungin edustajien mukaan muutos on parantanut keskittymistä ja työrauhaa sekä lisännyt oppilaiden välistä yhteistyötä. Myös oppilaat ovat kertoneet kirjojen tukevan oppimista paremmin esimerkiksi matematiikassa.

Perussuomalaisten kansanedustaja, rehtori ja erityisopettaja Jaana Strandman vaatii perusopetuksen opetussuunnitelman rohkeaa karsimista.

Suomalaisissa kouluissa on yhä enemmän tilanteita, joissa opettajien mahdollisuudet puuttua häiriökäyttäytymiseen ovat riittämättömät. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan nykyisessä lainsäädännössä on merkittäviä puutteita esimerkiksi jälki-istuntojen toimeenpanossa sekä viranomaisten välisessä tiedonkulussa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mukaan koulun perustehtävä on turvattava palauttamalla kouluihin työrauha, auktoriteetti ja selkeät pelisäännöt.

Oppimistuloksia mittaavan Pisa-tutkimuksen tulokset julkistettiin tänään. Suomen tulokset valitettavasti jatkavat jo kahden vuosikymmenen mittaista mahalaskua.

Tekoäly ei ole ongelma. Ongelma on se, että yhä useampi ulkoistaa ajattelun sille, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kysyy tuoreella Facebook-videollaan, miten vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu vaikuttaa opetukseen. Ei ainakaan myönteisesti, jos asiaa kysytään opettajilta, Grönroos sanoo.

Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidon heikkeneminen on herättänyt aiheellista huolta viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa, että nykyhallitus on tehnyt merkittäviä panostuksia lukutaidon vahvistamiseen ja perustaitojen turvaamiseen.

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tilanne suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa edellyttää välittömiä toimia. Yhä useammalla lapsella on esimerkiksi ADHD tai autismikirjon häiriö, joka vaikuttaa oppimiseen, toiminnanohjaukseen ja arjen sujuvuuteen. - Nepsy-lapset eivät ole ongelma, vaan järjestelmä, joka ei riittävästi tunnista heidän tarpeitaan, toteaa erityisopettajataustainen kansanedustaja Jaana Strandman (ps.).

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemisen mukaan olemme tehneet lapsille ja koko yhteiskunnalle karhunpalveluksen, kun emme ole uskaltaneet vaatia oppimista. Hyvät aikomukset pitää koulunkäynti mukavana ja välttää lasten pettymyksiä ovat vuosien varrella johtaneet siihen, että liian moni oppilas etenee koulupolullaan ilman todellista osaamista. Toisaalta oppimisen ongelmat ovat niin syviä, että kiusaus päästää oppilas etenemään ja siirtää ongelma seuraavalle on suuri.

Yle uutisoi hiljattain lukion opettajasta, joka on korvannut oppitunneilla tietokoneet perinteisillä työvälineillä, kuten kynillä ja kumeilla. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää kehitystä tervetulleena.

Suomalaisissa kouluissa on aika palauttaa kynät ja kirjat osaksi jokaisen oppilaan arkea, vaatii erityisopettajana toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Perustaidot ja -tiedot, selkeät rutiinit, ennakointikyky, opettajan auktoriteetti sekä arjen perusasiat ovat nyky-yhteiskunnassa ratkaisevassa roolissa lasten ja nuorten oppimisessa, kasvamisessa ja kehittymisessä, Strandman painottaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen vaatii muutoksia kouluruokailuun. Nieminen osallistui Ruoka-akatemian järjestämään kouluruokaa käsittelevään paneelikeskusteluun, jossa nousi esiin huolestuttava kehitys: yhä useampi lapsi ja nuori jättää koululounaan syömättä.

Suomalainen peruskoulu on perustaitojen ja -tietojen tärkein opettaja. Monet lapset ja nuoret motivoituvat ja oppivat käsillä tehden. Nyt kun opetushallinto laatii perusopetuksen tulevaisuuden visiota ja toimenpiteitä sekä osaamistason kriteereitä, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman perusopetuksen taito- ja taideaineiden nostamista keskiöön. - Opetussuunnitelmia tulee karsia ja keskittyä perusasioihin sekä tulevaisuuden ja työelämän kannalta merkittävimpiin kokonaisuuksiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja sen kehityksestä on pidettävä tiukasti kiinni. Noin 20 prosenttia nuorista ja 11 prosenttia aikuisista kamppailee heikon lukutaidon kanssa, mikä vaikeuttaa opiskelua, työntekoa ja arkea. Strandman painottaa varhaista tukea, päivittäistä lukuharjoittelua, kodin roolia sekä sujuvaa lukutaitoa ennen kolmatta luokkaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun vuosina 2021–2024. Kokeilu ei kuitenkaan kaventanut lasten välisiä eroja perusopetuksen alussa arvioiduissa taidoissa. Kansanedustaja Sara Seppänen pohtii, olisiko viisaampaa vahvistaa laadukasta varhaiskasvatusta ja leikin edellytyksiä kuin siirtää koulumaista ajattelua yhä nuoremmille lapsille.

1. elokuuta 2026 astuu voimaan perusopetuslain muutos, joka velvoittaa koulut edistämään liikunnallista elämäntapaa aivan uudella painoarvolla. Muutosta voi pitää historiallisena ja ennen kaikkea välttämättömänä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii Opetushallituksen ryhtyvän toimeen varmistaakseen, että lakimuutos ei toteudu vain paperilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisisen mielestä Suomi tarvitsee koululaitoksen, jossa myös lahjakas lapsi loistaa. - Lahjakkuus ei ole elitismiä vaan kansallinen voimavara, jota on vaalittava siinä missä heikoimpienkin tukemista.

21.4.–27.4. vietetään valtakunnallista lukuviikkoa. Tapahtuma korostaa lukemisen merkitystä lasten ja nuorten kehityksessä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kannustaa kaikkia lukemisen maailmaan.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että keskustelua oppimistuloksista ei voi käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti. - Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.

Tuoreen Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyn karu viesti ei jätä tulkinnanvaraa: kansalaisten usko suomalaiseen peruskouluun on romahtanut.

Perussuomalaiset ovat huolissaan oppimistulosten laskusta ja lasten tulevaisuudesta. Hallitus tekee nyt pitkään kaivattuja muutoksia koulujen työrauhaan ja panostaa 200 miljoonaa lisää peruskouluun; oppimiseen ja kehittymiseen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että koulu ei voi ratkaista kaikkia yhteiskuntamme ongelmia.

Forssan seudun Perussuomalaiset kertovat Forssan Lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan lukeneensa hieman kummastellen, kun Forssan Lehti käytti perussuomalaisista nimitystä trollitehdas (FL 8.2.). Pääkirjoitukset ovat nimettömiä ja edustavat aina joko toimituksen tai ainakin lehden virallista kantaa, joten on helppo päätellä tulevistakin pääkirjoituksista, millä asenteella lehti suhtautuu perussuomalaisiin. Koska Forssan Lehti ei ehtinyt tai halunnut tutustua perussuomalaisten vaaliohjelmiin tai Riikka Purran kommentteihin niistä, avaavat Forssan perussuomalaiset mielipidekirjoituksessaan sitä, mistä asioissa on kyse.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tänään jättänyt toimenpidealoitteen valtakunnallisen kouluturvallisuussuunnitelman laatimiseksi. Nieminen uskoo, että valtakunnallinen ohjeistus voisi merkittävästi parantaa koulujen kasvatus- ja kurinpitokeinojen suunnitelmien laatua ja tehokkuutta.