Saarikko puolusteli taas aluevaltuustoille jaettavia hillotolpparahoja – Purra: ”Miksi keskustalle ei kelpaa menokohteiden laittaminen tärkeysjärjestykseen?”

Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä tänään kävi jälleen selväksi, että Keskusta puhuu äänestäjille mielellään hyvinvointialueiden palveluiden parantamisesta, mutta vaikenee siitä, millä rahalla palvelut maksetaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti kollegalleen, keskustan Annika Saarikolle, että hallinnollinen uudistus ei vielä ratkaise kansalaisten soteongelmia, vaan palvelujen taustalle tarvitaan rahaa ja resursseja.

Sunnuntaina järjestettävissä aluevaaleissa uusille hyvinvointialueille valittavat valtuutetut saavat vastuulleen kunnilta siirtyvän terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen, joskin nopeita ratkaisuja ei ole luvassa, sillä tämä vuosi valtuutetuilta kuluu pitkälti palveluverkostojen rakentamiseen.

Vuonna 2023 aloittavien hyvinvointialueiden rahoitus on suurelta osin valtion vastuulla, sillä ainakaan toistaiseksi hallitus ei ole päässyt yhteisymmärrykseen hallitusohjelmassa mainitusta maakuntaverosta.

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoituspohja on tällä hetkellä 20,63 miljardia euroa eli jopa miljardin vuodessa.

Riittääkö raha edes käynnistymiseen?

Perussuomalaiset on pitänyt jatkuvasti esillä, että uudistuksessa hupenee nyt valtavasti miljardeja pelkkään hallintoon, vaikka rahat olisi pitänyt kohdistaa perusterveydenhuollon resursseihin.

Ilta-Sanomien tänään aamulla järjestämässä puoluejohtajatentissä kävi jälleen selväksi, että keskusta puhuu äänestäjille mielellään hyvinvointialueiden palveluiden parantamisesta ja sitäkin mieluummin palveluiden järjestämisen yksityiskohdista, mutta ikävämpää on puhua siitä, mistä otetaan rahat, jolla palvelut maksetaan.

Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon tunnelmannostatuspuheen mukaan sote-uudistuksessa olisi kyse ”kansalaisten tärkeimpien lähipalvelujen vahvistamisesta ja ”vastuullisesta veronmaksajien rahojen käytöstä”.

Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti puheenjohtajakollegalleen, että jotkut hyvinvointialueet eivät välttämättä ehdi edes käynnistyä suunnitellusti, koska rahaa edes käynnistymiseen ei ole riittävästi.

– Keskusta on nyt lähtenyt populistiseen maakuntahimmelin rakentamiseen. Alueilla esimerkiksi ICT-menoihin ja järjestelmäkustannuksiin ei ole riittävästi rahaa. Tänään on jo kerrottu, että Länsi-Uusimaa on suurissa vaikeuksissa, ja myös moni muu alue on saanut pelkkiin ICT-kustannuksiin paljon vähemmän rahaa kuin tarvittaisiin. Jos tietojärjestelmiä ei saada puhumaan keskenään, ja sopimuksia ei saada siirrettyä, alueet eivät ehdi käynnistymään ajallaan, Purra sanoi.

“Kaikki muutos maksaa rahaa”

Sote-uudistuksessa hupenee rahaa myös työntekijöiden palkkojen yhdenmukaistamiseen, käytännössä palkankorotuksiin, kun työntekijöitä siirtyy kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta hyvinvointialueille. Yksistään palkkojen harmonisoinnin hintalapuksi on arvioitu jopa 400-500 miljoonaa euroa.

Saarikko hihkaisi, että ”kaikki muutos maksaa” ja lupaili valtion kassasta löytyvän tulevaisuudessa tarvittaessa lisää rahaa muutoskustannuksiin. Tosin sitä ei kuultu, millainen summa olisi luvassa.

– Ministeriö on valmis katsomaan tarkemmin, riittävätkö varatut eurot muutokseen ICT-kulujen osalta. Työkalut ja eurot pitää olla kunnossa. Myös palkat tullaan harmonisoimaan ylöspäin, se on oikeudenmukaista. Neuvottelut alueilla kuitenkin alkavat vasta kun alueet aloittavat ja syntyy uusia työnantajia, siihen on varattu rahaa, mutta sitä ei ole korvamerkitty. Tarkkaa rahasummaa ei voi sanoa, Saarikko muotoili.

Keskusta hyväksyy ilmastoimet ja EU-tukipaketit

Purra huomautti Saarikolle, että palkkaharmonisointi ei ole edes soten oleellisin kysymys.

– Millä rahalla te oikeasti aiotte parantaa palveluja ja hoitajien asemaa? Tässä maassa tarvitaan tietysti korkeampaa työllisyyttä ja kasvupolitiikkaa, mutta ne eivät itsessään tee asialle mitään, mikäli tärkeysjärjestyksestä ei kyetä huolehtimaan. Menot on laitettava järkeviin kohteisiin, eli rahat on suunnattava oikein. Meidän perussuomalaisten näkökulmastamme suomalaisten oma hyvinvointijärjestelmä eli sotepalvelut ovat erittäin tärkeitä, Purra sanoi.

Samaan aikaan kalliiksi käyvän soteuudistuksen kanssa pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus käyttää keskustan tuella kehitysapuun vuodessa 1,3 miljardia euroa. Keskusta myös hyväksyi hallituksessa EU-elvytyspaketin sekä hyväksyy kaikki kunnianhimoiset ilmastotoimet, jotka käyvät erittäin kalliiksi veronmaksajalle.

Purra muistuttikin tilanteesta Saarikolle:

– Te hallituksessa siunaatte maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, jolla ei ole edes vaikutusta ilmastoon. Te siunaatte kehitysavun tilanteessa, jossa kehitysapu rahoitetaan velaksi. Te harjoitatte yhä löysempää maahanmuuttopolitiikkaa. Näihin kaikkiin hupenee miljardeja.

Saarikko väisteli ikäviä kysymyksiä

Saarikko ei suoraan antanut vastausta, miksi valtion varoja pitää käyttää miljardeja maahanmuuttoon, EU-tukipaketteihin ja kehitysapuun tai miksi valtio kurjistaa veronmaksajan elämää kunnianhimoisilla ilmastotoimilla, kun soteuudistus myös nielee miljardeja.

Sen sijaan Saarikko vihjaili että kaikki paisuvat julkiset menot voidaan kattaa talouskasvulla.

– Olen vakuuttunut siitä, että tämä maa tarvitsee enemmän työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä politiikkaa, joka näitä molempia tukee. Tämä koskee kaikkia hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoitusta, Saarikko sanoi.

Saarikon tarkoittamien palvelujen taustalta puuttuvat resurssit ovat kuitenkin tosiasia. Esimerkiksi Marinin hallituksen lempihankkeisiin kuuluu seitsemän päivän hoitotakuu. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) lausunnon mukaan hoitotakuun toteutuminen on epärealistista. VATTin mukaan hoitotakuuesityksessä ei ole huomioitu pulaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä sekä tarvittavasta lisärahoituksesta.

Miksi toissijaisista menoista ei voi karsia?

Purra ihmettelikin miksi Saarikko antaa ymmärtää, ettei toissijaisille menoille voisi tehdä hallituksessa mitään.

– Ikään kuin Suomi ei voisi tehdä mitään maahanmuuttoon, kehitysapuun, EU:hun ja ilmastopolitiikkaan laitettavin miljardeihin. Silloin kun näistä puhutaan, ei koskaan olla köyhiä ja kipeitä, mutta kun puhutaan lähipalveluista, hoitajista ja hoitotakuusta, rahaa ei ole. Miksi teille ei kelpaa se, että menokohteet pitää laittaa tärkeysjärjestykseen ja pitää keskittyä siihen, mikä Suomessa on kaikkein tärkeintä? Purra sanoi.

Saarikko ei halunnut kommentoida Purran esille nostamia miljardikuluja, jotka menevät esimerkiksi EU:hun, haittamaahanmuuttoon ja kehitysapuun. Saarikko väisti keskusteluaiheen ja lupaili, että resursseja löytyy esimerkiksi hoitajamitoitukseen ja vanhuspalveluihin.

– Näihin on kohdistettu merkittävästi lisää euroja, Saarikko sanoi.

Keskustalle kelpaa uusi hillotolpparaha

Hyvinvointialueiden valmistelutyössä puolueille on uusien aluevaltuustojen edustajamäärän mukaisesti vaivihkaa suunniteltu myös uutta rahoitusta, käytännössä piilopuoluetukea, vaikka pääministeri Sanna Marinin hallitus nosti heti ensitöikseen puoluetukea.

Perussuomalaiset vastustaa puolueiden uutta ”hillotolpparahaa”. Perussuomalaiset katsoo, että nykyinen puoluetuki olisi riittävä kattamaan myös uuden aluevaltuustotason, eikä puolueiden lisärahoitukselle ole akuuttia tarvetta.

Purra totesi, että puolueita tuetaan tällä hetkellä jo riittävästi ja että juuri äskettäin korotettu puoluetuki olisi ollut riittävä myös uusien aluevaltuustoryhmien toimintaan.

Purra ei kuitenkaan ihmetellyt, miksi uusi hillotolpparaha hyvin kelpaa keskustalle.

– Sillä saadaan keskustalaisille satraapeille työpaikkoja hallintoon ja puolueille lisää tukea, jonka turvin keskusta voi sitten nostaa kentälle lisää ammattipoliitikkoja. Kaikki tämä rahanmeno on pois konkreettisesta sotetyöstä, jota voitaisiin tukea sotesektorilla.

Selitykset tuen tarpeesta vaihtelevat

Saarikon mukaan aluevaltuustoryhmille kohdistettava uusi rahoitus on tarpeen, jotta päättäjillä olisi käytössään riittävästi ”tietoa ja asiantuntemusta”. Aiemmin uutta rahoitusta on perusteltu myös toimitilojen tarpeella.

Purra huomautti Saarikolle, että aluevaltuustot tuskin tarvitsevat toimitiloja, koska sellaisia on olemassa jo nyt. Purra myös totesi, että asiantuntijoitakin puolueilla on käytössään tarvittaessa.

– On röyhkeää esittää tällaisia rahasummia puolueille tilanteessa, jossa jokainen sotesektori kärsii rahoitusalijäämästä, Purra paheksui.